(INKOO) Gallupsuosiossa paistatteleva kokoomus vaatii hallitukselta ripeitä toimia hyvätuloisten ostovoiman turvaamiseksi korkealta inflaatiolta. Ratkaisuksi puolue ehdottaa ansiotuloveron alennusta, niin kuin jokaikiseen muuhunkin asiaan maailmassa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen huomauttaa, että poikkeuksellisissa olosuhteissa korostuu taitavan talouspolitiikan rooli. Sen keskiössä tulee olla erityisesti huolenpito valtiontalouden kestävyydestä, mikä edellyttää ahkeraa veropohjan murentamista. Mykkäsen mukaan nyt ei olekaan ideologisen politiikanteon aika.
”Ehdotuksemme pohjaavat vankkaan tutkimustietoon. Niin sanottu policy-based evidence on aina ollut kokoomuksen talouspolitiikan kulmakivi”, hän korostaa.
Puolue huomauttaa, että ansiotuloveron alentaminen on ollut historian saatossa tärkeä osa Suomen menestystarinaa.
”Jokainen suomalainen muistaa Väinö Linnan romaanin kuuluisat sanat: En mää täsä syyllissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja ansiotuloveron kevennyst mää kaipasi ”, Mykkänen muistuttaa.
(JOKU LANDE, LOL) Maaseutukuntien naispulasta huolestunut keskustapuolue (kesk) vaatii valtiovallalta nopeita ja jämäkkiä toimia, jotta alueiden demografinen epätasapaino saataisiin korjatuksi ja jätkille pillua. Lappeenrannan puoluekokoukseen jätetyssä aloitteessa ehdotetaan esimerkiksi sukupuolikiintiöitä maaseutukuntiin ja haja-asutusalueille. Jatkossa kaikissa kunnissa ainakin 40 prosenttia asukaspaikoista tulisi mennä aliedustetun sukupuolen edustajille.
”Tämä voi olla monelle keskustalaiselle ristiriitainen ja vaikea asia tunnustaa, mutta ihminen ei elä yksistään turpeesta. Kyllä tasapainoiseen ja rikkaaseen elämään tarvitaan myös naista. Ainakin joskus. Muutamaksi minuutiksi kerrallaan”, kertoo puolueen vaali- ja kasslervaliokunnan jäsen Ilari-Viljami Äjjä.
Naisten määrän väheneminen maaseutukunnissa on tutkijoiden mukaan monisyinen ongelma, joka juontaa juurensa muun muassa koulutuseroihin ja siihen, että voi vittu ootko milloin viimeksi käynyt landella ja kuunnellut niiden juttuja hä. Äjjän mukaan keskustan suoranainen velvollisuus on puuttua uhkaavaan incelöitymiskehitykseen ajoissa.
”Olemmehan perinteisesti ollut maaseudun ihmisten holhoaja, anteeksi siis edunvalvoja”, hän korostaa.
Ehdotus on tuoreeltaan herättänyt kohua, sillä sen katsotaan puuttuvan ihmisten perusoikeuksiin ja olevan muutenkin helvetin typerä. Äjjä pitää keskustelun viriämistä kuitenkin tärkeänä, koska näin julkisuuteen voidaan nostaa myös maaseutuelämän hyviä puolia.
”Täällä on esimerkiksi turvetta ja lihaa, minkä lisäksi vuoden ympäri voi ampua erilaisia eläimiä tai esineitä. Ja ajaa autolla”, hän listaa.
Keskustan puoluehallitus on ottanut aloitteen positiivisesti vastaan. Puolue pitää tärkeänä muun muassa sitä, että valtio ja kunnat panostavat maaseudun hyviin internetyhteyksiin, jotta voisi edes katsella pornoa jos ei muuta.
(HONKAJOKI) Työterveyskyselyt kertovat hälyttäviä tuloksia suomalaisten hallintoylilääkärien työssäjaksamisesta. Moni heistä kokee nyt vakavia masennusoireita, joiden syynä on lähes aina kokemus hylätyksi tulemisen tunteesta.
”Ennen me tekstattiin Ylen paikallistoimittajan ja maakuntalehden kanssa joka päivä, joskus iltaisinkin ja viikonloppuna. Nyt ne ei enää soita edes toimistoaikana, vaikka lähetin tiedotteen! Embargolla!” tilittää Väli-Pohjan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Iivo-Niklas Fektio.
”Jos et sä soita, miks valkotakin päälle puin?” hän nyyhkyttää.
Niin sanottuna ghostauksena tunnettu ilmiö on ollut valitettavan yleinen pandemiahuipun väistyttyä. Myös monen STM:n korkean virkamiehen on kerrottu kärsivän vastaavista tai vieläkin vaikeammista jälkitiloista.
”On esiintynyt esimerkiksi sellaista pakko-oireilua, että nämä ihmiset ovat järjestäneet itselleen ja läheisilleen isoja suku- ja syntymäpäiväjuhlia vain peruakseen ne omalla määräyksellään aattopäivänä. Lisäksi on käynyt niinkin, että pystytetään lasten kanssa omalle etupihalle limonadikioski, joka sitten itse käydään välittömästi sulkemassa. Pahimmissa tapauksissa oireilu on jatkunut kuukausia”, kertoo työterveyslääkäri Marjatta Saikku-Rokuli.
Väli-Pohjan koronadenialistien yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Lipton puolestaan vaatii viranomaisilta pikaista vastausta siihen, miksi NATO-rokotukset aiotaan sisällyttää kansalliseen rokotusohjelmaan ehkä jo tämän vuoden aikana.
”Kansalaiset alistettiin 1973 kokeellisille EEC-rokotteille, ja nytkö haluamme toistaa saman virheen? Jaha, anteeksi hetkinen, tulee juuri toinen puhelu hampaaseeni”, hän sanoo.
(TÖÖLÖNLAHDENKATU) Globaalien tuotantoketjujen häiriöt ja raaka-aineiden saatavuusongelmat eivät uhkaa Suomen huoltovarmuuden keskeisiä tukipilareita, kertoo tuore viranomaisselvitys. Sen mukaan maamme on monien tärkeiden tuotannontekijöiden osalta omavarainen jopa siinä määrin, että niitä voisi riittää vientiin kriisiaikanakin. Tällaisia strategisia tuotantopanoksia ovat muun muassa halpa moralismi, kuumat otot ja sisällötön käsienheiluttelu.
”Esimerkiksi kuumien ottojen osalta tehdyssä benchmarkkauksessa havaittiin, että kotimainen some-keskustelu tuottaa niitä päivittäin jopa useiden viikkojen tarpeiksi eteenpäin, etenkin jos sattuu pidempi viikonloppu. Toisaalta ottojen säilyvyys ei ole kovin pitkä, mikä perustelee vahvan kapasiteetin ylläpitoa”, kertoo yksi raportin kirjoittajista, eversti evp. Martti Kiikari.
Raportti kiittelee, että kuumien ottojen tuotannon turvaamisesta vallitsee laaja poliittinen konsensus, ja sen eteen tehdään töitä kaikissa eduskuntaryhmissä.
Myös halvan moralismin osalta on viime kuukausina nähty ilahduttavaa tuotannon elpymistä, raportti huomauttaa. Pientä huolta kuitenkin aiheuttaa se, että sen tärkeimmät tuotantolaitokset ovat suurelta osin keskittyneet Helsingin Elielinaukion ja Töölönlahden ympäristöön. Osa tuotannosta on kuitenkin hajautettu maakuntiin, mikä parantaa tilannetta.
Samanlaista diversifikaatiota on ollut nähtävissä käsienheiluttelun kehityksessä, joka nojasi pitkään lähes yksinomaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston ponnisteluihin. Tällainen monokulttuuri nähtiin isona riskinä muun muassa OECD:n kansainvälisissä maavertailuissa.
”Mutta tänä päivänä voimme jo sanoa, että sisällötön käsienheiluttelu on kansallinen voimavara, ja erottamaton osa yhteiskunnallista päätöksentekoa sen kaikilla tasoilla. Tästä kuuluu kiitos varsinkin viestintätoimistojen ja konsulttiyhtiöiden väsymättömälle työlle. ’Kansallinen resilienssi’ ilman käsienheiluttelua olisi vain tyhjä fraasi”, Kiikari kiittelee.
(ANTAA) Espoolainen paikallinen mies Markku Stalin (kok.) on ryhtynyt Suomen oloissa merkittävään mielenilmaukseen Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Stalin ilmoitti viikonloppuna lopettaneensa kokonaan v- ja z-kirjainten käytön, koska kirjaimet ovat saaneet sodan seurauksena synkkiä sivumerkityksiä.
”Vitutti, anteeksi harmitti aivan helve siis paljon Venäjän tuota niin noin niiden toiminta. Huh zittu, eikun”, Stalin perustelee päätöstään.
Stalin kertoo, että protesti on aiheuttanut hieman ristiriitoja ja kommunikaatiovaikeuksia kotona hänen vaimonsa Zorron kanssa, mutta hän korostaa, että omien arvojen vuoksi on oltava valmis kärsimään myös menetyksiä. Hänen mukaansa nykypäivänä ihmiset turvautuvat usein vain helppoihin symbolisiin eleisiin ja hyvesignalointiin sen sijan, että tehtäisiin todellisia rakenteellisia muutoksia.
”Olen harkinnut myös nimenmuutosta, koska nykyinen aiheuttaa nykyään harmia jo arjessakin. Olenkin miettinyt uudeksi nimekseni Juhani Stalinia”, hän jatkaa.
Aiemmin esimerkiksi Lappeenrannan bussiyhtiö lopetti z-kirjaimen käytön linjojensa tunnisteena. Syynä olivat ”saatanan urpot asiakaspalautteet joita ei enää jaksettu selvistä päin”.
(VILHONVUORI) Talousvaikeuksiin ajautunut homoton ja varmuudella ei-vihervasemmistolainen televisiokanava Alfa-tv on löytämässä ratkaisun toimintansa jatkon turvaamiseen. Kansainvälinen media- ja suksivoidekonserni Lehti on ylimääräisessä yhtiökokouksessaan Pääsky pubin wc-tiloissa päättänyt aloittaa kanavan kanssa laajan sisältöyhteistyön. Sopimukseen sisältyy myös optio ostaa Kimmo Sasin Alfa-osakkeet Mähösen palautuspullokassin hinnalla.
Lehden multimedia- ja CD-ROM-julkaisuyksikön päällikkö Martti-poni kertoo, että päätöksen taustalla oli ennen muuta yhteinen arvopohja, ei niinkään voiton tavoittelu.
”On tärkeää, että alati yhdenmukaistuvassa mediaympäristössä säilyy sananvapaus, monipuolinen äänien kirjo ja ettei tarvitse nähdä homoja yäk”, hirnahtaa Martti-poni.
Yhteistyö tuo joitakin muutoksia kanavan ohjelmistoon, mutta Lehti-konserni rauhoittelee vakiokatsojia: kaikki tutut suosikit jatkavat Alfan aalloilla.
”Totta kai, sillä myös meidän johtoryhmän mieliohjelmiin kuuluvat kanavan sellaiset klassikot kuten ’Katkera sivuraiteelle joutunut toimittaja jankkaa ilman käsikirjoitusta’ sekä ’Kai nyt yhä saa sanoa neekeri’”, kertoo konsernin viestintäjohtaja Joukko Huolestuneita Äitejä.
Lehden sisällöntuotantokoneisto on jo valmistelemassa lukuisia uusia ohjelmakonsepteja Alfa-tv:lle. Luvassa on muun muassa koko perheen viihdehupaelmia ilman kommareita tai homoja, yhteiskunnallisia asiaohjelmia ilman kommareita ja homoja, ja viikon luontoääni ilman kommareita ja homoja.
”Kanava säilyy jatkossakin raikkaana vaihtoehtona kaikille, jotka ovat väsyneet seuraamaan Yleisradion kanavilta omia harhojaan, ynnä Mervolan Pekalle”, todetaan konsernin pörssitiedotteessa.
Vantaalaisen Hannele Korhosen kissa harkitsee nimensä muuttamista Volodymyr Zelenskyin Puistoksi. Kissa on nykyiseltä nimeltään Lenin Maailmanrauha Patsas. Photo by Mikhail Vasilyev on Unsplash
(KONSTANTINOPOLI) Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä kehkeytyneeseen ulkopoliittiseen kiistaan on löytymässä sopu, kertovat perin luotettavat lähteet Lehdelle. Aiemmin julkisuudessa kiertänyt arvio, että Suomi voisi hakea Naton erityistä kumppanuutta eli ns. MDMA-statusta, on kuopattu. Tilalle on noussut suunnitelma erillisen valtiosopimuksen solmimisesta jäsenyysaikeita kritisoineen Turkin kanssa.
Lehti on nähnyt alustavan sopimusluonnoksen, joka alkaa näin:
”Suomen Tasavallan Presidentti ja hyvä ystävämme Recep, kaverien kesken Repe vaan, pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja Turkin välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Turkin välillä on molempien maiden elinetujen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen.”
Tämä üüa-sopimuksen nimellä kulkeva asiakirja voitaisiin hyväksyä jo ennen Naton Madridin-huippukokousta, kertovat lähteet, jotka haluavat asian arkaluonteisuuden takia esiintyä nimettöminä, ja koska Lehden lähdekäytäntö on yhtä laiska kuin muillakin niin totta kai.
Julkisessa keskustelussa on herättänyt huolta, että Nato-jäsenyyden varjolla Turkki voisi kiristää Suomelta palveluksia, joihin normaalioloissa ei suostuttaisi. Harkinnassa on ollut muun muassa Turkin ehdotus, että Suomi voisi ”avittaa pommittamaan vitun PKK-jätkät taivaan tuuliin eiks ni”. Myös AKP-puolueen ottamista mukaan seuraaviin hallitusneuvotteluihin 2023 vaalien jälkeen on väläytelty.
Poliittiset- ja virkamieslähteet kiistävät jyrkästi väitteet myönnytyksistä.
”Joo eiku sori nyt on vähän kiire. Taksi! Nopeasti Tehtaankadu- eikun perkele Puistokadulle. Heh, pääsi pikku freudilainen”, sanoo salkuton virkamies Finn-Göran Landisierung.
(MANKKAA) Suomen tiedepiireissä koettiin kauhunhetkiä varhain keskiviikkona, kun Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola (kuvassa aina keskellä) juuttui egostaan laitoksen sisäoveen. Irrotus kesti useita tunteja, ja tapaus johtaakin nopeisiin muutostöihin instituutissa, kertoo tiedottaja Juhani Salonius-Juurseller. Hänen mukaansa tapaturma oli onnettomien sattumusten summa.
”Mika oli aamulla tavalliseen tapaansa saapumassa töihin, kun yhtäkkiä Ylen toimittaja soitti kysyäkseen hänen kiinnostustaan presidentin, arkkimandriitan tai Kuusamon suurpetokeskuksen päällikön tehtäviin. Sen seurauksena hänen egonsa paisui juuri sen kohtalokkaan verran lisää, ettei hän enää mahtunut kulkemaan kanttiinin väliovesta, vaan jumiutui karmeihin”, Salonius-Juurseller kertoo.
Aaltolan egoa yritettiin ensin kammeta irti koko Yhdysvaltojen vallan ja politiikan tutkimuskeskuksen väen voimin, mutta ego oli ehtinyt kasvaa jo niin suureksi, ettei edes sen sivuttain kääntäminen tai oven irrottaminen saranoiltaan auttanut. Uhkaava tilanne laukesi viimein, kun ego houkuteltiin itse rimpuilemaan ahdingostaan käyttämällä houkuttimena MTV:n tv-kameraa sekä A-Studion haastattelupyyntöä.
Välttääkseen vastaavat onnettomuudet jatkossa Ulkopoliittinen instituutti aikoo perustaa Mika Aaltolan egolle oman varajohtajan viran. Salonius-Juurseller arvioi, että näin se saadaan mahtumaan laitoksen tiloihin ainakin kesän yli, minkä jälkeen tarkastellaan muiden laajennustöiden tarvetta.
Ego vastasi Lehden haastattelupyyntöön, mutta emme ymmärtäneet siitä mitään.
Kuvan kissa ei vastannut Lehden haastattelupyyntöön epäillystä veteraanien pilkkaamisesta Viipurissa vuonna 1922. Photo by MIKHAIL VASILYEV on Unsplash
(KORPPOO) Yhä useampi suomalainen kärsii huomaamattaan ilmiöstä, joka on asiantuntijoiden mukaan luultuakin yleisempi. Hämmästyttävän monen meistä suvussa on jopa 1800-luvun lopulta lähtien pilkattu talvisodan veteraaneja aivan väärällä tavalla.
”Kuten monista uutisjutuista olemme voineet lukea, talvisodan veteraanien ivaaminen sai alkunsa tihentyviltä taajama-alueilta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin 1880-luvun tienoilla, josta se levisi aallottain kaupunkeihin pitkin rannikkoa”, kertoo historioitsija Mee-Too Keskiarjalainen.
Pilkkaa tehtiin 1900-luvun alussa enimmäkseen paikallisten Facebook-ryhmien kautta. Erityisesti tässä kunnostautui 1910-luvulla perustettu taistolaisliike, jonka tiedetään näihin aikoihin myös provokaationa lyöneen poliisihevosia Tampereen presidentinlinnan edustalla astaloilla.
”Tämä oli oikeastaan suoraa jatkoa sille, miten taistolaiset ujuttivat Frankfurtin koulukunnan propagandaa Agricolan ABC-kirian väliin monisteliitteillään”, Keskiarjalainen jatkaa.
Vihervasemmisto tuhosi marssilaulun
Nykyään muotitermiksi noussut ’kulttuurisota’ olikin suomalaista todellisuutta jo kauan sitten. Porilaisten marssin jo unohtuneessa alkutekstissä laulettiin, miten ”voi taistolaisen hurmehella peittää maan”, ja Jumala onpi linnamme -virren viimeisessä säkeistössä vannotettiin kuinka ”Se sana seisoo vahvana/ne taistolaiset ei voi sitä kestää”. Nämä alkuperäiset sanamuodot poistettiin lauluista myöhemmin ns. poliittisen korrektiuden nimissä.
”Liberaalit tietenkin väittävät, että sana ei edes sovi ollenkaan virren sävelkulkuun, mutta tämähän on juuri sellaista historian uudelleenkirjoittamista, jota tietyissä poliittisissa piireissä niin mielellään halutaan harrastaa”, Keskiarjalainen tuhahtaa.
Vuosisatainen pilkkaperinne elää vahvana edelleen, vaikka talvisodan veteraaneiksi identifioituvia on Suomessa jäljellä enää joitakin miljoonia. Ajan myötä tapa on myös saanut uusia muotoja. Takavuosina esimerkiksi sosialidemokraateilla oli tapana sotaveteraanin nähdessään nälväistä ”hyvää päivää” tai pahimmillaan jopa ”tiedättekö onkos se kuutosen bussi jo mahtanut tästä mennä”.
Nykyisin sen sijaan ovelimmissa veteraanien pilkan muodoissa saatetaan toimittajan henkilökohtaisia poliittisia kantoja ja itsekorostusta naamioida näennäisen ammattimaiseksi journalismiksi.
Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa, paitsi silloin jos kertomuksesi on jo pöllitty. Photo by Claudio Büttler on Unsplash
(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.
Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:
Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:
”Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”
Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”
Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:
Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”
