(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.
Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:
Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:
”Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”
Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin: ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”
Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:
Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”
