Tekijä: toimitus

ksilvennoinen
(HELSINKI) Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa tavasta, jolla ryyppääminen on kokonaan poistettu peruskoulun yhteisistä tapahtumista. Juhlapyhinä päihtyminen on pitkään ollut osa suomalaista kansanperinnettä, mutta nykyään yhä useammassa koulussa saatetaan pitää korkit kiinni koko joulukuun ajan.
Uuden käytännön puolustajien mukaan nyky-yhteiskunnassa on niin monenlaista ryyppäämiskulttuuria, että niiden yhteensovittaminen on ylivoimaisen vaikeaa.
”Toiset tykkäävät kasvattaa hitaan rauhallisesti punaviinipöhnää, kun taas toisilla on kotimaasta opittu tapa napata kirkasta niin ripeästi, että silmissä pimenee ennen kello kuutta”, kertoo neuvotteleva virkamies Matti Ch₃oh.
Liberaaleimmat ovat ehdottaneet, että kristityt, muslimit ja ateistit opettelisivat jo ala-asteelta alkaen ryyppäämään yhdessä ja toistensa periaatteita kunnioittaen. Kriitikoiden mukaan omista perinteistä luopuminen ikään kuin varmuuden vuoksi ei paranna kenenkään toleranssia vaan toimii luultavasti päinvastoin.
”Ryyppäämisellä on ollut Suomessa niin pitkä ja kiistaton perinne, että sen perustelut ovat päässeet unohtumaan. Monilla kristillisillä juhlapyhillä on vuosituhantinen ryyppäysperinne taustalla. Hyvä esimerkki on pääsiäinen”, muistuttaa artikkelitoimittaja Eki-Eki Juoma.
Kaikissa kodeissa ei välttämättä enää ryypätä jouluna ollenkaan. Tällöin on vaarana, että nuoret eivät sosiaalistu laisinkaan suomalaiseen kansanperinteeseen.
”On eri asia lukea ryyppäämisestä oppikirjasta kuin osallistua koko joulukuun kestävään kansanperinteeseen, jossa opettajat, vanhemmat ja oppilaat ovat aivan tuhannen päissään. Voisimmeko kutsua itseämme enää suomalaisiksi, jos lapsemme eivät puhaltaisi joulukirkossa yli kahta promillea?” Eki-Eki Juoma sanoo.

(MOLESTUS SENECTUS) Yksikään suomalainen joukkoviestin ei suorittanut matematiikan ylioppilaskoetta hyväksyttävin tuloksin tänä keväänä. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan huolestuttavinta tuloksessa on, että se on toistunut samanlaisena jo useiden vuosien ajan.
”Joka vuosi ainoana kysymyksenä on kehittää menetelmä lukioiden vertailemiseksi, ja joka joka vuosi kaikki mediat hoitavat sen ihan päin persettä asettamalla koulut yo-arvosanojen mukaiseen järjestykseen”, tuskailee tutkintosihteeri Mauri Spss.
Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan lehtien jatkuva turoilu on painanut normitetun pistejakauman niin länään, että kokeesta saisi approbaturin jo menetelmällä, jossa järjestys perustuu kolmen promillen humalassa pelattuun darts-otteluun.
”Erityisen masentavaa on, että joka vuosi preliminääreissä käydään läpi parempia vertailutekniikoita, mutta kirjoituksiin mennessä keloaivot ehtivät unohtaa kaiken ja vouhkaavat yo-papereiden keskiarvoista”, Spss sanoo.

(PRETORIA) Suomalaisia viime kuukaudet puhuttanut ruokasota terveellisistä ravintotottumuksista on päättynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on uudelleennimennyt perinteisen virallisen ravintosuosituksensa karppaamiseksi. Samalla THL kehottaa kutsumaan kaikkia muitakin dieettejä sekä ruokavalioita karppaamiseksi ”koska ei tässä vittu jaksa enää sitä loputonta lässytystä saatana”.
Itse ravintosuositusten sisältöön ei ole puututtu millään tavalla, koska asiantuntijat ovat havainneet, että sisältökysymysten vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on varsin mitätön verrattuna siihen että saa sanoa olevansa vähän parempi ihminen kuin muut. Jatkossa jokainen suomalainen voi tehdä niin riippumatta siitä mitä syö.
”Nyt kun kaikkia mahdollisia ruokavalioita kutsutaan karppaamiseksi, jokainen voi tuntea olevansa terve ja trendikäs ja saada omatuntonsa puhtaaksi odotellessaan sepelvaltimotautia”, selittää THL:n suurmufti Leipuri Hiiva.
Viranomaiset uskovat, että karppaus yhdistää suomalaiset taas tiiviiksi yhtenäiseksi kansakunnaksi ja kohentaa huomattavasti maamme kansainvälistä kilpailukykyä.