(JÄRVENPÄÄ) Järvenpääläisessä kerrostaloasunnossa heinäkuun alussa tapahtunut outo räjähdys sai alkunsa herneiden kasvattamisesta. Herne on vaarallinen heroiinin johdannainen, joka on jo aiheuttanut Suomessakin useita kuolemantapauksia.
Asunnossa majaillut, vuonna 1979 syntynyt mies oli käyttänyt vettä ensin herneiden kotikasvatukseen ja myöhemmin keittämiseen. Tavallisesti vodkan laimentimena käytettävä vesi oli keitettäessä saavuttanut kiehumispisteen ja osin höyrystynyt. Kuin ihmeen kaupalla mies säilyi kuitenkin täysin vahingoitta.
”Herneistä on veden avulla saatu vähän pehmeämpää tavaraa, jota oli sitten nautittu suunsisäisesti”, rikoskomisario Palmu Keski-Uudenmaan poliisista kertoi.
Herneistä valmistamansa ns. hernekeiton väärinkäytön jälkeen mies oli tuntenut vatsavaivoja ja siirtynyt WC:n istuimelle. Räjähdys tapahtui pian tämän jälkeen.
Wärtsilänkatu 16:n kylpyhuoneessa sattunut räjähdys kuului pitkälle. Sen voimasta tuhoutui talon viemäriputkisto ja seitsemännen kerroksen kaksion ulkoseinä. Ilmoille lensi myös asukkaan kissa, joka jäi roikkumaan kaiteen varaan. Parvekkeen lasitukset ja viikonloppua varten säästetyt tupakantumpit putosivat maahan.
Räjähdys sytytti kaksioon myös tulipalon, jonka mies itse tukahdutti sammunutta naapuria käyttäen. Tämän jälkeen hän poistui asunnosta. Poliisi tavoitti miehen vasta myöhemmin, kun hänen puhelinnumeronsa löydettiin etsintäluvan jälkeen numerotiedustelusta.
”Onneksi hän sai itse palon sammutettua. Jos alkusammutusta ei olisi tehty, niin jälki olisi ollut pahempaa”, Koivisto arvioi.
Herneviljelmät ovat ennenkin aiheuttaneet outoja räjähdyksiä sekä esimerkiksi vesivahinkoja.
”Aina ei ymmärretä, että laiton herneiden keitto ja väärinkäyttö kerrostaloasunnossa on riski muillekin. Keittämisessä käytetään usein jatkojohtoja, voimakkaita keittolevyjä ja ajastimia. Sitten jos otetaan vielä ruisleipää, niin riskit ovat valtavat”, Koivisto sanoo.
Järvenpääläismiestä epäillään herneainerikoksesta sekä yleisvaaran tuottamuksesta. Keski-Uudenmaan poliisin mukaan kyse ei ollut ainakaan laajamittaisesta hernekaupasta.
(Jutun kansalaistoimitti Kristian.)
Tekijä: kansalaisjournalisti
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL varoittaa, että viime keväänä Länsi-Suomessa tavattu uusi influenssa A -viruksen muoto JT79/L14 eli Tammis-kuume (Tamiflu) saattaa levitä syksyn aikana koko maan kattavaksi epidemiaksi.
Tammis-kuumetta on toistaiseksi löydetty lähinnä Vaasan alueella Sport-kannattajista ja Mestis-katsojista, mutta THL muistuttaa, että lähetysoikeuksien siirtyessä ruotsalaisomistukseen, saattaa tauti levitä myös rajojemme ulkopuolelle ja laajeta pandemiaksi.
Taudin oireisiin kuuluvat muun muassa egon ylisuureneminen, rauhaton kävely vaihtoaitiossa, purukumin hallitsematon jauhaminen, käsien heiluminen puhuessa sekä tuomareiden ja Mestiksen haukkuminen. Tauti muistuttaa jossain määrin Touretten oireyhtymää.
Taudin leviämistä ja tarttumista voidaan hillitä muun muassa:
Tammis-kuumetta on toistaiseksi löydetty lähinnä Vaasan alueella Sport-kannattajista ja Mestis-katsojista, mutta THL muistuttaa, että lähetysoikeuksien siirtyessä ruotsalaisomistukseen, saattaa tauti levitä myös rajojemme ulkopuolelle ja laajeta pandemiaksi.
Taudin oireisiin kuuluvat muun muassa egon ylisuureneminen, rauhaton kävely vaihtoaitiossa, purukumin hallitsematon jauhaminen, käsien heiluminen puhuessa sekä tuomareiden ja Mestiksen haukkuminen. Tauti muistuttaa jossain määrin Touretten oireyhtymää.
Taudin leviämistä ja tarttumista voidaan hillitä muun muassa:
- rajoittamalla kansainvälistä jääkiekkovalmentajien kauppaa ja estämällä laiton maahantuonti
- kieltämällä jääkiekkovalmentajien haastatteluiden julkaiseminen
- välttämällä luonnonvaraisten valmentajien koskettelua
- pitämällä kiekkojoukkueet sisällä kevään ja kesän harjoituskaudella
THL muistuttaa myös, että scoutteja ei tule päästää vapaaksi ulos, sillä ne voivat tuoda mukanaan tammis-kuumeen, vaikkeivät siihen itse sairastuisikaan.
Riskiryhmiä kehoitetaan välttämään jäähalleja ja suoria kiekkolähetyksiä televisiosta.
(Jutun kansalaistoimitti Ingmar Smelling.)
(VAASI) Yhä useampi suomalainen saa mattivanhasta yli suositusten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan jopa kolme neljästä nauttii mattivanhasta enemmän kuin kolme annosta päivässä.
Mattivanhasen runsas saanti on erityisen haitallista lapsille. Esimerkiksi 30 kilogrammaa painavalle jo puolikas mattivanhanen päivässä voi aiheuttaa unettomuutta, vapinaa ja tukuttaista hiustenlähtöä. Lasten suositellaankin nauttivan mattivanhasta korkeintaan kerran viikossa.
“Mattivanhasen voi aluksi jakaa hyvinkin pieniin paloihin ja aloittaa lapsen totuttamisen vähitellen”, neuvoo erikoistutkija Terhi Honkkeli.
Honkkeli huomauttaa, että myös aikuisten on mattivanhasta nauttiessaan syytä kiinnittää huomiota annoskokoihin.
Ikääntyneet voivat nauttia mattivanhasta muita enemmän, koska iän karttuessa päivittäisen energiantarpeen täyttäminen on usein hankalaa.
“Energianpuutteesta johtuva aliravitsemus aiheuttaa usein vielä vaikeampia seurauksia kuin mattivanhanen”, Honkkeli muistuttaa.
(Jutun kansalaistoimitti Greta Karppi.)
Mattivanhasen runsas saanti on erityisen haitallista lapsille. Esimerkiksi 30 kilogrammaa painavalle jo puolikas mattivanhanen päivässä voi aiheuttaa unettomuutta, vapinaa ja tukuttaista hiustenlähtöä. Lasten suositellaankin nauttivan mattivanhasta korkeintaan kerran viikossa.
“Mattivanhasen voi aluksi jakaa hyvinkin pieniin paloihin ja aloittaa lapsen totuttamisen vähitellen”, neuvoo erikoistutkija Terhi Honkkeli.
Honkkeli huomauttaa, että myös aikuisten on mattivanhasta nauttiessaan syytä kiinnittää huomiota annoskokoihin.
Ikääntyneet voivat nauttia mattivanhasta muita enemmän, koska iän karttuessa päivittäisen energiantarpeen täyttäminen on usein hankalaa.
“Energianpuutteesta johtuva aliravitsemus aiheuttaa usein vielä vaikeampia seurauksia kuin mattivanhanen”, Honkkeli muistuttaa.
(Jutun kansalaistoimitti Greta Karppi.)
Shawn Allen(MÖKKILAITURI) Mikkelissä jo pidemmän aikaa paikallisia kauhun vallassa pitänyt verenhimoisten piisamien (Ondatra zibethicus) lauma on saanut uusimman uhrinsa. Näyttelijä Aake ”Nooh, norjalaisvitsi…” Kallialan raadeltu torso löytyi Mikkelin kupeessa sijaitsevan mökin laiturin alta sättimässä kirouksia jyrsijöille.
”Harva piisami asustaa kivitalossa keskellä Saimaata, mutta minäpä asun!” tilittää tuohtunut näyttelijä heiluttaen turhaan veristä kädentynkäänsä yrityksenä heristää nyrkkiään ulapalla virnuileville piisameille.
”Eniten harmittaa, ettei ole päässyt kalaan, kun tuo soutaminen ei oikein luonnistu”, toteaa Kalliala.
Piisamien edustajien mukaan kyseessä on ikävä väärinkäsitys.
”Suomen piisamien puolesta haluan esittää pahoitteluni arvostetulle näyttelijälle”, toteaa edusjyrsijä.
Tavallisen kadunpiisamin mielestä Kalliala on ”hieno mies, joskin vähän sitkeä.”
(Jutun kansalaistoimitti Anselmi Alahuhta.)
(PAINOTALO) Lehden tuoreen mediatutkimuksen mukaan lehdistön nettipalstoilla ei vielä ole havaittavissa ammattitoimittajien siirtymistä kesälomalle. Aivan sairaan kiinnostavaa materiaalia pukkaa oikeastaan ihan koko lehdistön voimalla. Muutamaa nollatutkimuksen luovaa tulkintaa lukuunottamatta näyttää siltä, että samoja teemoja voidaan vielä kierrättää eri kuvilla ja nimillä jopa pari viikkoa.
Pikaisella linkkikatsauksella ei ihan täyttä tajunnanvirtaa ollut vielä näköpiirissä. Uutistoimituksen pääjohtaja Sven-Olof Bokstav lupaa, että nappa on aika hukassa kuitenkin jo loppuviikolla:
“Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.”
Hänen mukaansa heinäkuun puoleen väliin mennessä korkki on jo ihan viimeistään tallattu ja loma-Suomi voi odottaa mökkilukemiseksi jotain ihan täyttä jerundaa.
“Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat”, toteaa Bokstav ja osoittaa hilpeänä aamukampaansa.
Lehtitalouslomittajien ohjeissa on hänen mukaansa painotettu, että haastatteluihin käytettävä aika käytetään pian nettivideoiden ja Facebookin selaamiseen.
(Jutun kansalaistoimitti Astrid Joenpohja.)
Pikaisella linkkikatsauksella ei ihan täyttä tajunnanvirtaa ollut vielä näköpiirissä. Uutistoimituksen pääjohtaja Sven-Olof Bokstav lupaa, että nappa on aika hukassa kuitenkin jo loppuviikolla:
“Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.”
Hänen mukaansa heinäkuun puoleen väliin mennessä korkki on jo ihan viimeistään tallattu ja loma-Suomi voi odottaa mökkilukemiseksi jotain ihan täyttä jerundaa.
“Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat”, toteaa Bokstav ja osoittaa hilpeänä aamukampaansa.
Lehtitalouslomittajien ohjeissa on hänen mukaansa painotettu, että haastatteluihin käytettävä aika käytetään pian nettivideoiden ja Facebookin selaamiseen.
(Jutun kansalaistoimitti Astrid Joenpohja.)
(RUOSTEVYÖHYKE) Maanantaina velkasaneeraukseen hakeutunut General Motors kertoi myyneensä ensimmäisen Hummer-maasturinsa Vitun Pitkään Aikaan. Yhtiö ei paljastanut ostajan nimeä eikä kauppasummaa. Ostaja löytyi Kiinasta miltei vuoden kestäneiden etsintöjen jälkeen.
(Jutun kansalaistoimitti Johannes Dahlström.)
(Jutun kansalaistoimitti Johannes Dahlström.)
(VALIO) Suomen Eläintensuojelujärjestö on julkistanut suomalaisissa maidontuotantolaitoksissa salaa kuvattua materiaalia. Videoilla näkyy törkeää eläinten kidutusta ja hyväksikäyttöä. Järjestön mielestä video todistaa, että kidutus on Suomessakin systemaattista ja tahallista.
Erityistä kohua ovat aiheuttaneet videolla näkyvät tilanteet, joissa maitohappobakteereita pakotetaan tekemään maidosta viiliä tai piimää. Eräässä sammiossa olevassa maitolietteessä bakteereita pidettiin epäinhimillisissä olosuhteissa jopa kuukausia tavoitteena saada aikaiseksi Emmental-juustoa.
Suomen Eläintensuojelujärjestön puheenjohtaja Erkki Itu pyörittelee järkyttyneenä kädessään juustopalasta.
”Maitohappobakteereiden epätoivoinen taistelu on tallentunut irvokkaasti tähän juustoon. Nämä reiät palaavat painajaisiini joka yö”, kertoo Itu kyyneleitä pyyhkien.
Maitotuottajien yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Kerma katselee videota epäillen.
”En usko, että tällainen toiminta on kovinkaan laajalle levinnyttä. Nämä tapaukset ovat selvästi poikkeuksia”, sanoo Kerma naama peruslukemilla.
Sisäministeri Yrjö-Kalevi Orwell lupaa asiaan muutoksia.
”Kyllä periaatteena pitää olla, ettei yksikään olio kärsi turhaan Suomessa.”
Eduskunnassa on viikon päästä esillä lakiesitys, joka pakottaisi maitotuottajat parantamaan maitohappobakteereiden oloja. Lain vaatimuksiin kuuluu, että bakteerit säilöttäisiin tilavissa petrimaljoissa, joissa ne voisivat käyskennellä keskenään ja uiskennella keittoliuoksessa. Työsammioihin pitäisi lisäksi asentaa riittävä ilmanvaihto ja valaistus, eikä sammioissa saisi pitää bakteereita kuutta tuntia pidempään yhtä mittaa.
”Myös maitohappobakteereiden lopettamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tässä voitaisiin siirtyä samaan suuntaan kuin karjataloudessakin, eli voimakas sähköshokki anukseen”, lisää kermaa kahviinsa kaatava ministeri Orwell.
(Jutun kansalaistoimitti Bubababa.)
Erityistä kohua ovat aiheuttaneet videolla näkyvät tilanteet, joissa maitohappobakteereita pakotetaan tekemään maidosta viiliä tai piimää. Eräässä sammiossa olevassa maitolietteessä bakteereita pidettiin epäinhimillisissä olosuhteissa jopa kuukausia tavoitteena saada aikaiseksi Emmental-juustoa.
Suomen Eläintensuojelujärjestön puheenjohtaja Erkki Itu pyörittelee järkyttyneenä kädessään juustopalasta.
”Maitohappobakteereiden epätoivoinen taistelu on tallentunut irvokkaasti tähän juustoon. Nämä reiät palaavat painajaisiini joka yö”, kertoo Itu kyyneleitä pyyhkien.
Maitotuottajien yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Kerma katselee videota epäillen.
”En usko, että tällainen toiminta on kovinkaan laajalle levinnyttä. Nämä tapaukset ovat selvästi poikkeuksia”, sanoo Kerma naama peruslukemilla.
Sisäministeri Yrjö-Kalevi Orwell lupaa asiaan muutoksia.
”Kyllä periaatteena pitää olla, ettei yksikään olio kärsi turhaan Suomessa.”
Eduskunnassa on viikon päästä esillä lakiesitys, joka pakottaisi maitotuottajat parantamaan maitohappobakteereiden oloja. Lain vaatimuksiin kuuluu, että bakteerit säilöttäisiin tilavissa petrimaljoissa, joissa ne voisivat käyskennellä keskenään ja uiskennella keittoliuoksessa. Työsammioihin pitäisi lisäksi asentaa riittävä ilmanvaihto ja valaistus, eikä sammioissa saisi pitää bakteereita kuutta tuntia pidempään yhtä mittaa.
”Myös maitohappobakteereiden lopettamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tässä voitaisiin siirtyä samaan suuntaan kuin karjataloudessakin, eli voimakas sähköshokki anukseen”, lisää kermaa kahviinsa kaatava ministeri Orwell.
(Jutun kansalaistoimitti Bubababa.)
Elinkeinoelämän keskusliiton Työterveyslaitoksella teettämän tutkimuksen mukaan työpaikan ilmapiirillä on huomattavasti aiemmin luultua suurempi vaikutus miehen peniksen pituuteen.
Parhaaseen työilmapiiriluokkaan kuuluneiden pk-yritysten työntekijöiden penikset olivat maaliskuusta huhtikuuhun erektiossa keskimäärin neljä senttimetriä pidempiä kuin kaikkein heikoimman työilmapiirin omaavissa yrityksissä.
Toimihenkilöillä ero parhaan ja heikoimman luokan välillä oli vieläkin suurempi, peräti seitsemän senttimetriä.
Työterveyslaitoksen tiedotussihteeri Sirkka Vähä-Keskisalon mukaan työpaikan sosiaalinen ja psykologinen pääoma saattavat olla organisaation ja ihmisen tulevaisuuden tärkeimpiä menestystekijöitä, jotka edistävät myös taantumasta selviämistä.
”Jos työpaikalla ei ole ihmisten välistä luottamusta, auttamisen halua, vastavuoroisuutta ja suvaitsevaisuutta, työyhteisö voi huonosti ja ihminen vielä huonommin. Penis saattaa yhden kalenterikuukauden aikana pienentyä jopa puoli senttimetriä.”
Tutkimuksen mukaan työyhteisöissä, joissa sosiaalinen pääoma on vähäistä, peniksen pienentymisen riski on 1,3-kertainen keskimääräiseen verrattuna ja erektion heikentymisen riski noin 20–50 prosenttia. Ihmisen, jolla on vähän sosiaalista pääomaa, riski saada pieni penis on peräti 1,8-kertainen.
”Lama vie helposti toiveikkuuden. Toisaalta se myös antaa mahdollisuuden aktivoida kaikki voimat ratkaisuihin. Normaalioloissa pitäydymme helposti vanhoihin kaavoihin”, Vähä-Keskisalo jatkaa.
Sirkka Vähä-Keskisalo muistuttaa, että penisten pidentämiseksi ja erektion voimistamiseksi on nyt käytävä käsiksi työpaikan psykososiaalisiin tekijöihin: työn tekemisen pelisääntöihin, johtamiseen ja työyhteisötaitoihin – muistaen, että jokainen on vastuussa omasta ja elämänkumppaninsa hyvinvoinnista.
(Jutun kansalaistoimitti Vintero Apunen.)
Parhaaseen työilmapiiriluokkaan kuuluneiden pk-yritysten työntekijöiden penikset olivat maaliskuusta huhtikuuhun erektiossa keskimäärin neljä senttimetriä pidempiä kuin kaikkein heikoimman työilmapiirin omaavissa yrityksissä.
Toimihenkilöillä ero parhaan ja heikoimman luokan välillä oli vieläkin suurempi, peräti seitsemän senttimetriä.
Työterveyslaitoksen tiedotussihteeri Sirkka Vähä-Keskisalon mukaan työpaikan sosiaalinen ja psykologinen pääoma saattavat olla organisaation ja ihmisen tulevaisuuden tärkeimpiä menestystekijöitä, jotka edistävät myös taantumasta selviämistä.
”Jos työpaikalla ei ole ihmisten välistä luottamusta, auttamisen halua, vastavuoroisuutta ja suvaitsevaisuutta, työyhteisö voi huonosti ja ihminen vielä huonommin. Penis saattaa yhden kalenterikuukauden aikana pienentyä jopa puoli senttimetriä.”
Tutkimuksen mukaan työyhteisöissä, joissa sosiaalinen pääoma on vähäistä, peniksen pienentymisen riski on 1,3-kertainen keskimääräiseen verrattuna ja erektion heikentymisen riski noin 20–50 prosenttia. Ihmisen, jolla on vähän sosiaalista pääomaa, riski saada pieni penis on peräti 1,8-kertainen.
”Lama vie helposti toiveikkuuden. Toisaalta se myös antaa mahdollisuuden aktivoida kaikki voimat ratkaisuihin. Normaalioloissa pitäydymme helposti vanhoihin kaavoihin”, Vähä-Keskisalo jatkaa.
Sirkka Vähä-Keskisalo muistuttaa, että penisten pidentämiseksi ja erektion voimistamiseksi on nyt käytävä käsiksi työpaikan psykososiaalisiin tekijöihin: työn tekemisen pelisääntöihin, johtamiseen ja työyhteisötaitoihin – muistaen, että jokainen on vastuussa omasta ja elämänkumppaninsa hyvinvoinnista.
(Jutun kansalaistoimitti Vintero Apunen.)
(HELSINKI) Helsingin Sanomissa on ilmestynyt arviolta jo noin 10000 juttua citykaneista. Tämän vuoksi Sanomatalon läheisyyteen on laitettu ansoja kanitoimittajille. Helsingissä kiertää myös kaupungin palkkaamia metsästäjiä, jotka harventavat kantaa äänenvaimentimilla varustetuilla kivääreillä.
“Muutaman olen jo saanut, ja lihaakin ollaan vaimon kanssa syöty. Ihan hyvää se on”, kertoo riistanhoitaja Niilo Postimies.
Kanijutut ovat kiusallisia Hesarille, sillä ne syövät lehden taloudellista runkoa. Pahimmassa tapauksessa joku kaunis kevät lehtiä ei enää tule. Tämä huomio kirvoitti lehdessä myös pääkirjoituksen otsikolla “Vain laadukas sisältö auttaa lehdet taantuman ylitse”.
(Jutun kansalaistoimitti tatu.)
“Muutaman olen jo saanut, ja lihaakin ollaan vaimon kanssa syöty. Ihan hyvää se on”, kertoo riistanhoitaja Niilo Postimies.
Kanijutut ovat kiusallisia Hesarille, sillä ne syövät lehden taloudellista runkoa. Pahimmassa tapauksessa joku kaunis kevät lehtiä ei enää tule. Tämä huomio kirvoitti lehdessä myös pääkirjoituksen otsikolla “Vain laadukas sisältö auttaa lehdet taantuman ylitse”.
(Jutun kansalaistoimitti tatu.)
(TAMPERE/HELSINKI). Kuningaskingi Janne Ahosen perheen päätös palata mäkihypyn huipulle on aloittanut legendaaristen suomalaisurheilijoiden joukkomarssin takaisin parrasvaloihin.
Vain päivä Ahosen ilmoituksen jälkeen tulevia mitalikahveja juotiin Tampere-talossa ja Tullinpuomin Shellillä. Kyllä vain, Timo Jutila palaa Tapparan ja Leijonien paitaan (kokoa 8XL).
”Luulin, et yli 30-vuotiaat ei saa urheilla kuin nakke naulaan ja ylämummo naps näin”, nauratti Jutila toimittajalaumaa ja Kalervo Kummolaa Tampere-talossa. Juti väitti laihtuneensa yli 40 kiloa pelkästään jättämällä ruokavaliostaan pois valaanrasvan, kokonaiset kalkkunat ja raakamallaksen.
Samaan aikaan Tullinpuomin Shellin ihmeteltiin, minne minikarjalanpiirakat katosivat. Shellillä tiedotettiin peräti kahden (2) suomalaisen yleisurheilusuuruuden paluusta. 111-vuotias Paavo Nurmi ja rajavartija Seppo Räty aikovat hekin hypätä Suomen ulos lamasta. Tai jotain.
”Paikat jäykkinä, ei kauan”, murisi Nurmi. Helsingin-tilaisuudessa kaikkia nauratti ihan kauheasti, kun SUL:n tiedottaja Anna Munkaikkikestää yritti pukea pelkkiin pronssisiin pikkushortseihin verhoutuneelle Pavelle sponsoripaitaa päälle.
Saksan jalkapallomaajoukkueen pelipaitaan pukeutunut Räty söi kaikki minikarjalanpiirakat ja näytteli valokuvaajille kansainvälisiä käsimerkkejä (mm. ”Onkimani kala oli suurin piirtein näin pitkä” ja ”Meteoriitti laskeutui tuohon.”).
(Jutun kansalaistoimitti Jan Jerkkoff.)
Vain päivä Ahosen ilmoituksen jälkeen tulevia mitalikahveja juotiin Tampere-talossa ja Tullinpuomin Shellillä. Kyllä vain, Timo Jutila palaa Tapparan ja Leijonien paitaan (kokoa 8XL).
”Luulin, et yli 30-vuotiaat ei saa urheilla kuin nakke naulaan ja ylämummo naps näin”, nauratti Jutila toimittajalaumaa ja Kalervo Kummolaa Tampere-talossa. Juti väitti laihtuneensa yli 40 kiloa pelkästään jättämällä ruokavaliostaan pois valaanrasvan, kokonaiset kalkkunat ja raakamallaksen.
Samaan aikaan Tullinpuomin Shellin ihmeteltiin, minne minikarjalanpiirakat katosivat. Shellillä tiedotettiin peräti kahden (2) suomalaisen yleisurheilusuuruuden paluusta. 111-vuotias Paavo Nurmi ja rajavartija Seppo Räty aikovat hekin hypätä Suomen ulos lamasta. Tai jotain.
”Paikat jäykkinä, ei kauan”, murisi Nurmi. Helsingin-tilaisuudessa kaikkia nauratti ihan kauheasti, kun SUL:n tiedottaja Anna Munkaikkikestää yritti pukea pelkkiin pronssisiin pikkushortseihin verhoutuneelle Pavelle sponsoripaitaa päälle.
Saksan jalkapallomaajoukkueen pelipaitaan pukeutunut Räty söi kaikki minikarjalanpiirakat ja näytteli valokuvaajille kansainvälisiä käsimerkkejä (mm. ”Onkimani kala oli suurin piirtein näin pitkä” ja ”Meteoriitti laskeutui tuohon.”).
(Jutun kansalaistoimitti Jan Jerkkoff.)