Tekijä: Emil Koskela

(BRYSSEL) Suomen uusi EU-komissaari Olli Rehn joutui heti ensimmäisenä päivänään suurten kysymysten eteen. Brysselissä työnsä aloittaneelta Rehniltä tivattiin, miten Suomi tulee suoriutumaan EU:n uusista lisääntymisvaatimuksesta.
Rehn myönsi, että tilanne näyttää pahalta.
EU:n uuden vaatimuksen mukaan Suomen pitäisi kasvattaa väkimääräänsä aina kuuteen miljoonaan saakka vuoteen 2015 mennessä. Laskennallisesti tämä tarkoittaa sitä, että syntyvyyttä pitäisi lisätä nykyisestä 30 prosentilla.
Tällä hetkellä suomalaisten syntyvyys on vain 11 ihmistä jokaista tuhatta kohti.
Tilannetta kiristää se, että EU on poistanut Suomelta tuet syntyvyyden lisäämiseksi. Tukien poisto muun muassa merkitsee sitä, etteivät työnantajat voi enää tarjota tiloja halukkaille pariutujille. Lisäksi niin sanottujen ”aamupäiväpanojen” uskotaan vähentyvän, koska EU ei enää maksa korvausta työpaikaltaan seksin takia myöhästyneille.

Nuoriso on
liian valveutunutta

Pääministeri Matti Vanhanen on jo aikaisemmin ilmaissut huolensa siitä, ettei suomalaisia tuoteta riittävästi. Nyt tähän huoleen on yhtynyt myös lisääntymiseen erikoistunut professori Paula Ano Suomen Kansaterveyslaitokselta.
”Koska EU ei enää tue seksin harrastamista, ovat esimerkiksi irtosuhteet vähentyneet huomattavasti. Myös suunnittelemattomat raskaudet ovat romahtaneet takaisin entisiin uomiin”, Ano kertoo. ”Nuorisokin on niin valveutunutta, ettei teiniraskauksiakaan tule kuten ennen.”
EU-tuen lakkauttamisen seurauksena muun muassa ehkäisyvälineiden käytön on raportoitu kasvavan Suomessa jälleen vuoden 2003 tasolle. Tällöin tilanne oli huolestuttavin moniin vuosikymmeniin: jopa 75 prosenttia kaikista naiskentelijoista käytti sukupuoliyhteyden aikana jotakin ehkäisykeinoa.

Tulevaisuudessa
paine on kova

Maatalouskomissaari Franz Fischler nosti esille, josko Suomi tarvitsisi apua ulkomailta kiintiön täyttämiseksi. Hän muun muassa oli sitä mieltä, että Etelä-Euroopasta olisi monia halukkaita auttajia suomalaisille.
”Jos miehet eivät kykene tai naiset eivät vaan miellytä, niin täältä löytyisi sekä kykenevää että miellyttävää”, kerrotaan Fischlerin huikanneen Rehnille.
Suomessa on asetettu työryhmä miettimään mahdollisia toimenpitäitä syntyvyyden lisäämiseksi. Yhtenä keinona on väläytelty perinteisen avioliiton poistamista ja irtosuhteisiin kannustamista.

(KUOPIO) Alkukesän aikana monet lapset ovat sairastuneet kivuliaisiin virtsatietulehduksiin. Syyksi on selvinnyt kunnissa järjestettävä uimaopetus, jota on pidetty liian kylmissä vesissä. ”Seuraukset ovat selvästi nähtävillä”, kertoo kaupungin lapsilääkäri ja psykologi Satu Turisija. ”Meille on tullut alkukesän aikana satoja tapauksia enemmän kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta.”
Turisijan mukaan kyse on huolestuttavasta trendistä. Lapset alkavat tulehduspelon seurauksena pelätä vettä sen kaikissa muodoissa. Tämä voi vaikuttaa tulevaisuudessa aikuisiksi kasvavien lasten hygieeniaan.
”Jos vedestä jää kovat traumat, niin ei siinä edes suihkuun ole asiaa. Asiaa pitää käsitellä sitten terapialla ja erilaisilla mielentilaan vaikuttavilla vaaleanpunaisilla lääkkeillä.” Turisijan mukaan hoito tulisi aloittaa vakavimmissa tapauksissa mahdollisimman pian.

Uimaliitto ei ota vastuuta

Myös osa uimaopettajista on saanut alkukesän aikana tulehduksia. Uimaopettajat ovat kuitenkin kollektiivisesti vaienneet tästä ongelmasta. Huhujen mukaan taustalla on pelko siitä, että uimaopettaja voi menettää vesilisenssinsä, mikäli puhuu asiasta julkisesti.
Yleisesti noin kolmen uimaopettajan tiedetään vahingoittuneen pysyvästi tulehdusten johdosta.
Suomen uimaopetuksesta vastaavan Pysytään pinnalla ry:n puheenjohtaja Armas Pulp ei kuitenkaan häpeä päätöstään, jonka mukaan uimaopetusta on annettu kylmistä säistä huolimatta. Pulp toteaa yksikantaan, että tärkeämpää on uimataito kuin aristava rakko.
”Kyllä sen pienen nipistelyn kestää, kun samalla saa halvan henkivakuutuksen. Ei se kylmä tapa, eli veteen vaan”, Pulp sanoo. ”Ja uimaopettajat kyllä tiesivät riskin alalle alkaessaan. Voimia heille. Me uimataidon saaneet tervehdimme teitä sankareina.”

Häränkasvattajat: ”Tämä oli meille oikea lottovoitto!”
(YLÄ-PYHTÄÄ) Suomessa havaittiin tiistaina ensimmäinen bulbaaba-tapaus. Bulbaaba on yleinen härkiin tarttuva tauti, joka vaikuttaa härän lihaksistoon. Tutkimusten mukaan tauti kiinteyttää härän lihaksia ja tekee niistä maistuvampia.
Häränkasvattajat ottivat tyytyväisinä vastaan tiedon, jonka mukaan Bulbaaba-tauti on viimein saapunut myös Suomeen. ”Kyllä tämä tekee mahdottoman hyvää häränlihan menekille”, kertoo härkätilallinen Mauri Sorkka.
Sorkan mukaan odotettavissa onkin uusi häränlihan valtakausi. Toistaiseksi Suomen suosituimpia lihatyyppjä ovat olleet sian- ja naudanliha. Lisäksi kana ja lammas ovat olleet härän edellä. ”Mutta eivät ole kauaa”, Sorkka sanoo. ”Jahka tauti iskee noihin meidänkin elukoihin, niin johan pääsee kirves viuhomaan.”

Odotettavissa myös
sitkeitä paikkoja

Bulbaaba on vanha härkien keskuudessa levinnyt tauti, jonka juurien tiedetään olevan jo antiikin ajoissa. Tauti leviää härkien keskuudessa vain oraalisesti.
”Mikäli härät jakavat puhdistamattoman nenärenkaan keskenään, on taudin leviäminen hyvin mahdollista”, kertoo läänin johtava härkälääkäri Hans Gatoo. Gatoo kuitenkin huomauttaa, että tauti ei kaikissa tapauksissa kiinteytä eläimen lihaksia.
Jotkut härät ovat geneettisiltä ominaisuuksiltaan poikkeavia, jolloin bulbaaba-tauti aiheuttaa lihaksissa outoa sitkeyttä. Lisäksi tauti lisää lihaksiin ikävän sivumaun. ”Sitä voisi kuvailla parhaiten kai anjovikseksi. Ja sehän ei lihan kanssa passaa sitten mitenkään”, Gatoo kertoo.
Tästä huolimatta härkätilalliset ovat onnellisia taudista. ”Riittävästi marinadia ja sinappia, niin kyllä se sitkeäkin juttu menee kurkusta alas”, Mauri Sorkka muistuttaa. ”Kyllä tämä on meille kuin lottovoitto.”

(HELSINKI) Pohjoismaiset kalabiologit ovat kehitelleet järvihain. Tämä makeassa vedessä elävä hailaji on tarkoitus istuttaa tulevan kesän aikana muun muassa Näsijärveen, Lappajärveen ja Iisveteen.
Tutkijakollegion puheenjohtaja Armas Syötin mukaan ajatus järvihaista syntyi jo kolme vuotta sitten pohjoismaisten kalabiologien vuotuisassa kokoontumisessa. Monien tutkijoiden mielestä pohjoismaiset vesistöt ovat yksinkertaisesti liian turvallisia käyttäjilleen.
”Jos tapaturmia ei oteta huomioon, pohjoismaiset uimarit ja kalastajat saavat liikkua vesistöissä liian turvallisesti. Tällainen turvallisuus ei ole tasa-arvoista verrattuna monien muiden maiden uimareihin tai kalastajiin verrattuna.”

Tappajahain evänjäljillä

Järvihaissa on Syötin mukaan karkeasti kyse muutamien eri kalalajien geenien yhdistelemisestä. Lähtökohdaksi on otettu itseoikeutetusti valkohai, joka on suurelle yleisölle tuttu muun muassa Tappajahai-elokuvasta. Muita vaikutteita on otettu muun muassa makrillista, ahvenesta ja sillistä. Maun vuoksi mukaan on otettu ripaus sitruunaa.
Syötti odottaa, että järvihai tulee olemaan suuri hittikala Suomen järvissä. ”Kyllä siinä tulee aivan erilainen tunnelma rantalomillekin, kun perheen pienimmät ovat kaukana rannasta ja vedessä vilahtaa tuttu evä.” Järvihaiden odotetaan kasvavan parhaimmillaan yli viisimetrisiksi.

Suonissa virtaa pakkasneste

Syötin mukaan järvihain tärkein ominaisuus on sen pakkaskestävyydellä. Järvihait pärjäävät makeissa vesissä, vaikka vesistö niiden ympäriltä jäätyisikin. Salaisuus tähän piilee järvihaihin lisätyssä pakkasnesteessä.
”Käytännössä suurin osa järvihaista elää kylmimmän talven horroksessa. Kuitenkin on jo tiedossa, että luultavasti suurimmat yksilöt valvovat koko talven läpi. Siinä riittää sitten ihmeteltävää myös heikkoihin jäihin pulahtaville.”
Entä miksi järvihai istutetaan juuri näihin kolmeen suomalaiseen järveen. ”No, Näsijärvi tuli ihan siksi, että päästään ehkä eroon parista tamperelaisesta. Ne kaksi muuta on arvottu”, Syötti naurahtaa.

(INARI) Suomessa on meneillään uusi yhdistysbuumi. Lukuisat erilaiset pieneliölajit ovat perustaneet omia yhdistyksiä ajamaan omia asioitaan. Viimeisimpänä tähän trendiin ovat liittyneet hirvikärpäset, jotka perustivat oman Isot imijät -yhdistyksen viime viikolla.
Kimmoke yhdistyksen perustamiseen saatiin vuotuisilla Hirventurkissa on kiva peuhata päivillä, kun parittelun jälkeen naaraat pudottivat siipensä ja oli urosten aika puhua politiikkaa. ”Kyllähän se oli jo aikakin organisoitua. Kauan tässä on liihoteltu yksityisyrittäjinä. Kunnon kuppaus kuitenkin vaatii vahvan liiton taustalleen”, kertoo yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Reino Von Hertzen.

Venäläisten jalanjäljillä

Hirvikärpäset valloittivat Suomen varsin nopeasti. Ensimmäiset itärajan takaa tulleet harminkappaleet havaittiin Kaakkois-Suomessa 1960-luvun alussa. ”Kun ne venakot yrittivät sitä aikaisemmin, niin ei sitä kehdannut heti perään tulla.” Nykyisin hirvikärpäset ovat saavuttaneet tukevan aseman niin eläinten kuin ihmistenkin ihoilla. Asemaa uhkaa kuitenkin ihmisten rasistinen asenne hirvikärpäsiä kohtaan.
”’Vittuako siinä iniset?’ on lause, jota joudumme kuulemaan liikaa”,Von Hertzen kertoo. Hänen mukaansa kohtelias läpsäisy voi olla joskus paikallaan, mutta verbaalinen hyökkäys on lähinnä brutaalia. ”Eikä se lyöminenkään kohteliasta ole. Emmehän me edes parittele ihmisten iholla.” Lisäksi hirvikärpäset ovat nostaneet suuren huolen siitä, että heidät sotketaan usein verotarkastajiin. ”Kyllä ’Vitun verenimijöillä’ pitäisi tarkoittaa vain meitä. Eiväthän ne edes oikeasti imaise”.

Paras imijä saa palkinnon

Yhdistyksen tavoitteena on parantaa hirvikärpästen kantaa, lajin säilyvyyttä sekä kiillottaa hirvikärpästen mainetta. Jotta yhdistys ei olisi liian totista touhua, on se jo lanseerannut muutamia leikkimielisiä kilpailuja omiin sääntöihinsä.
Vuosittain valitaan muun muassa Paras Imijä ja Sinnikkäin Roikkuja. Lisäksi hirvikärpäset kilpailevat tulevana kesänä siitä, kuka onnistuu imaisemaan tunnetuinta julkkista.
”Mutta se on vaan, että päästään pätemään naisten silmissä”, Von Hertzen sanoo.