Tutkijakollegion puheenjohtaja Armas Syötin mukaan ajatus järvihaista syntyi jo kolme vuotta sitten pohjoismaisten kalabiologien vuotuisassa kokoontumisessa. Monien tutkijoiden mielestä pohjoismaiset vesistöt ovat yksinkertaisesti liian turvallisia käyttäjilleen.
”Jos tapaturmia ei oteta huomioon, pohjoismaiset uimarit ja kalastajat saavat liikkua vesistöissä liian turvallisesti. Tällainen turvallisuus ei ole tasa-arvoista verrattuna monien muiden maiden uimareihin tai kalastajiin verrattuna.”
Tappajahain evänjäljillä
Järvihaissa on Syötin mukaan karkeasti kyse muutamien eri kalalajien geenien yhdistelemisestä. Lähtökohdaksi on otettu itseoikeutetusti valkohai, joka on suurelle yleisölle tuttu muun muassa Tappajahai-elokuvasta. Muita vaikutteita on otettu muun muassa makrillista, ahvenesta ja sillistä. Maun vuoksi mukaan on otettu ripaus sitruunaa.
Syötti odottaa, että järvihai tulee olemaan suuri hittikala Suomen järvissä. ”Kyllä siinä tulee aivan erilainen tunnelma rantalomillekin, kun perheen pienimmät ovat kaukana rannasta ja vedessä vilahtaa tuttu evä.” Järvihaiden odotetaan kasvavan parhaimmillaan yli viisimetrisiksi.
Suonissa virtaa pakkasneste
Syötin mukaan järvihain tärkein ominaisuus on sen pakkaskestävyydellä. Järvihait pärjäävät makeissa vesissä, vaikka vesistö niiden ympäriltä jäätyisikin. Salaisuus tähän piilee järvihaihin lisätyssä pakkasnesteessä.
”Käytännössä suurin osa järvihaista elää kylmimmän talven horroksessa. Kuitenkin on jo tiedossa, että luultavasti suurimmat yksilöt valvovat koko talven läpi. Siinä riittää sitten ihmeteltävää myös heikkoihin jäihin pulahtaville.”
Entä miksi järvihai istutetaan juuri näihin kolmeen suomalaiseen järveen. ”No, Näsijärvi tuli ihan siksi, että päästään ehkä eroon parista tamperelaisesta. Ne kaksi muuta on arvottu”, Syötti naurahtaa.
Yksi vastaus aiheeseen “Makea vesistö saa oman hainsa”
HAHAHAHA onko tottaki ? 😀 en kyllä usko tuohon.