Kimmoke yhdistyksen perustamiseen saatiin vuotuisilla Hirventurkissa on kiva peuhata päivillä, kun parittelun jälkeen naaraat pudottivat siipensä ja oli urosten aika puhua politiikkaa. ”Kyllähän se oli jo aikakin organisoitua. Kauan tässä on liihoteltu yksityisyrittäjinä. Kunnon kuppaus kuitenkin vaatii vahvan liiton taustalleen”, kertoo yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu Reino Von Hertzen.
Venäläisten jalanjäljillä
Hirvikärpäset valloittivat Suomen varsin nopeasti. Ensimmäiset itärajan takaa tulleet harminkappaleet havaittiin Kaakkois-Suomessa 1960-luvun alussa. ”Kun ne venakot yrittivät sitä aikaisemmin, niin ei sitä kehdannut heti perään tulla.” Nykyisin hirvikärpäset ovat saavuttaneet tukevan aseman niin eläinten kuin ihmistenkin ihoilla. Asemaa uhkaa kuitenkin ihmisten rasistinen asenne hirvikärpäsiä kohtaan.
”’Vittuako siinä iniset?’ on lause, jota joudumme kuulemaan liikaa”,Von Hertzen kertoo. Hänen mukaansa kohtelias läpsäisy voi olla joskus paikallaan, mutta verbaalinen hyökkäys on lähinnä brutaalia. ”Eikä se lyöminenkään kohteliasta ole. Emmehän me edes parittele ihmisten iholla.” Lisäksi hirvikärpäset ovat nostaneet suuren huolen siitä, että heidät sotketaan usein verotarkastajiin. ”Kyllä ’Vitun verenimijöillä’ pitäisi tarkoittaa vain meitä. Eiväthän ne edes oikeasti imaise”.
Paras imijä saa palkinnon
Yhdistyksen tavoitteena on parantaa hirvikärpästen kantaa, lajin säilyvyyttä sekä kiillottaa hirvikärpästen mainetta. Jotta yhdistys ei olisi liian totista touhua, on se jo lanseerannut muutamia leikkimielisiä kilpailuja omiin sääntöihinsä.
Vuosittain valitaan muun muassa Paras Imijä ja Sinnikkäin Roikkuja. Lisäksi hirvikärpäset kilpailevat tulevana kesänä siitä, kuka onnistuu imaisemaan tunnetuinta julkkista.
”Mutta se on vaan, että päästään pätemään naisten silmissä”, Von Hertzen sanoo.