Lehti

(GALLIA) Suomalaiset arkkitehdit, insinöörit ja rakennusmestarit ovat vuosikymmeniä noudattaneet suurien tilojen kattorakenteissa nollatoleranssia. Asia paljastui tiistaina iltapäivällä Helsingin Arabiakeskuksessa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
”Nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että katot pysyvät ylhäällä nollan asteen lämpötilassa. Kylmemmällä lumi romahduttaa kattorakenteet, ja lämpimämmällä saman tekee lämpölaajeneminen”, tunnustaa alan grand old man Katto-Kassinen.
Samaan aikaan Tyrnävällä Asterix pohti, astuako ovesta sisään vai ulos.

(MIKKELI) Puolustusvoimat joutuu pienentämään toimintaansa. Reserviläisten määrää pienennetään ja heidän keskimittansa pudotetaan hieman yli puoleentoista metriin. Tankkeja ei myöskään tästä lähin tankata ysikasilla, vaan upseerikerhon ylijäämäviinoilla. Syynä pienennyksiin on rahapula.
”Perse auki ollaan”, revitteli puolustusvoimien komentaja Juhani Goatse.
Pienennystoimenpiteissä leikataan myös aseiden kaliberista. Nykyisin jalkaväen aseissa käytetyt 7,62:n kaliberin aseet muutetaan 5,56:een eli niin sanottuun natokaliberiin. Myös suurin osa sodanjohtoa ulkoistetaan Naton päämajaan Brysseliin.
”Ei tässä mihinkään Natoon olla kuitenkaan menossa, siitähän koituisi lisämenoja ja kansakin vastustaa. Ei kai toimittaja vain pidä Suomen armeijan henkilöstöä typeränä?”, übersturmbandführer Ehrnrooth korisee haudan takaa.
Samalla henkilökunnassa tapahtuu pienennyksiä. Aiemmin kantahenkilökunnan älykkyysosamäärän ylärajana ollut 95 putoaa mahdollisesti jopa kolmanneksella, mikäli rajuin skenaario toteutuu. Joka tapauksessa on varmaa, että rajaa pudotetaan. Nykyisestä henkilökunnasta osa ylittää uuden rajan, mutta kaikki kolme saavat jatkaa nykyisissä toimissaan.
Puolustusvoimat lupaa, että alueellinen puolustus säilyy edelleen päädoktriinina ja koko maata puolustetaan hyökkäyksen sattuessa.
”Joo, ihan varmasti.”

(VOIKKAA) Gradu-vaiheessa olevat yliopisto-opiskelijat hajoavat kaikkein ympäristöystävällisimmin. Tulos selviää Suomen luonnonsuojeluliiton teettämässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin eri ihmisryhmien hajoilua. Toiseksi parhaiten hajoavat ensimmäistä vuottaan opettavat yläasteen ruotsin kielen opettajat ja kolmanneksi ekologisimpia hajoilijoita ovat saksalaisturistien oppaat.
”Graduaan tekevät opiskelijat usein hajoavat melko äänettömästi kirjastoissa. Hajoamista voisi kutsua mieluummin nuukahtamiseksi kuin hajoamiseksi. Tällainen kakkostyypin hajoamisprosessi ei yleensä jätä jälkiä ympäristöön”, kertoo tutkimuspäällikkö Bo Kasper.
Kasper huomauttaa, että tuloksissa yllättävää oli se, että varusmiesten hajoilu ei päässyt kärkijoukkoon.
”Luultavasti armeijakurin ja ohjatun masturboinnin vähentyminen on aiheuttanut sen, että hajoilu on aikaisempaa leväperäisempää”, Kasper sanoo, eikä korjaa lauseessaan ollutta virhettä.