Jean Baudrillard ei enää viittaa mihinkään olemassa olevaan olioon. Sen sijaan Baudrillard viittaa täydelleen maailmastamme irtaantuneeseen tapahtumien kulkuun.
Baudrillardin omaan maailmaan mitenkään liittymättömän lausunnon mukaan Baudrillardia ei ”enää määrää toiminta, vaan spekulaatio ja ketjureaktio; tapahtumat ketjuuntuvat kohti keinotekoisuuden äärimmäisyyksiä, joita mikään tulkinta ei voi enää saavuttaa.”
Nykyisellään totuuskriteerit ovatkin vaihtuneet uskottavuusperiaatteeseen. Myöskään tietoa Jean Baudrillardin poismenosta ei sinällään ole sidottu mihinkään totuusperiaatteeseen. Nyt jos koskaan onkin aihetta kysyä: Onko Baudrillard, joka viittaa vain itseensä yhä Baudrillard?
Kategoriat
Iltapäivälehdet mukana kuolonkolarissa
(TAMPERE) Järkyttyneet iltapäivälehdet eivät vielä halua puhua maanantaisesta ihmishengen vaatineesta onnettomuudesta. Ne eivät kuitenkaan syytä ketään tapahtuneesta.
Iltalehti oli yhdessä Ilta-Sanomien kanssa menossa normaalisti painoon maanantaina, kun kansanedustaja Kimmo Sasin auto ajautui väärälle kaistalle. Seuranneessa kolarissa molempien lehtien lööppi meni uusiksi. Lehdet toivovat nyt saavansa mahdollisuuden toipua rauhassa.
”Arkeen on varmasti vaikea tämän jälkeen päästä kiinni. Tuntemattomien ihmisten kolarit eivät ikinä pysty täyttämään sitä aukkoa, jonka kansanedustajan ajama kolari sisäsivuille jättää, kannesta ja lööpeistä nyt puhumattakaan” tiivistää molempien tunnot Iltalehti.
Iltalehti ja Iltasanomat ovat molemmat täysvärisiä tabloidilehtiä. Ne ilmestyvät kuutena päivänä viikossa. Iltalehden levikki on noin 130 000, lukijoita sillä on päivittäin noin 350 000. Ilta-Sanomien levikki on noin 200 000. Molempien irtonumeron hinta on yhden euron (1,20 toim. huom.).
Iltalehti oli yhdessä Ilta-Sanomien kanssa menossa normaalisti painoon maanantaina, kun kansanedustaja Kimmo Sasin auto ajautui väärälle kaistalle. Seuranneessa kolarissa molempien lehtien lööppi meni uusiksi. Lehdet toivovat nyt saavansa mahdollisuuden toipua rauhassa.
”Arkeen on varmasti vaikea tämän jälkeen päästä kiinni. Tuntemattomien ihmisten kolarit eivät ikinä pysty täyttämään sitä aukkoa, jonka kansanedustajan ajama kolari sisäsivuille jättää, kannesta ja lööpeistä nyt puhumattakaan” tiivistää molempien tunnot Iltalehti.
Iltalehti ja Iltasanomat ovat molemmat täysvärisiä tabloidilehtiä. Ne ilmestyvät kuutena päivänä viikossa. Iltalehden levikki on noin 130 000, lukijoita sillä on päivittäin noin 350 000. Ilta-Sanomien levikki on noin 200 000. Molempien irtonumeron hinta on yhden euron (1,20 toim. huom.).
(KONSENSUS) Tulevien eduskuntavaalien mainonta on menossa kokonaan uusiksi. Lehden saamien tietojen mukaan kaikki suuret puolueet aikovat vetää mainoksensa pois katukuvasta ja muusta julkisuudesta ja korvata ne uusilla. Muutoksen syynä on se, että nykyiset mainokset on koettu loukkaaviksi.
”Erityisesti kentän reaktio pani miettimään uudestaan”, sanoivat kaikki puoluejohtajat yhteen ääneen. Tiettävästi ainakin neljä ihmistä ympäri Suomea on syvästi paheksunut kirjainten m, k ja i käyttöä vaalijulisteissa. Toisia taas on ärsyttänyt se, miten monissa mainoksissa näkyy ehdokkaan kulmakarvat. Myöskään yrittäjiä ei haluttu loukata, koska Raamattu kieltää sen.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä nykymainonnassa on lisäksi se riski, että ihmiset saattaisivat lähteä äänestämään. ”Kansan aktiivisuus nyt on vitun viimeinen asia mitä tarvitaan tämän maan johtamisessa”, hän totesi suurten puolueiden yhteisenä kantana.
”Erityisesti kentän reaktio pani miettimään uudestaan”, sanoivat kaikki puoluejohtajat yhteen ääneen. Tiettävästi ainakin neljä ihmistä ympäri Suomea on syvästi paheksunut kirjainten m, k ja i käyttöä vaalijulisteissa. Toisia taas on ärsyttänyt se, miten monissa mainoksissa näkyy ehdokkaan kulmakarvat. Myöskään yrittäjiä ei haluttu loukata, koska Raamattu kieltää sen.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafssonin mielestä nykymainonnassa on lisäksi se riski, että ihmiset saattaisivat lähteä äänestämään. ”Kansan aktiivisuus nyt on vitun viimeinen asia mitä tarvitaan tämän maan johtamisessa”, hän totesi suurten puolueiden yhteisenä kantana.
Up in the ass of Timo
Uusittuihin vaalimainoksiin on tiettävästi suunnitteilla ”abstraktinen” kuvio, jossa kolmen suurimman puolueen tunnuksilla koristeltu nyrkki työnnetään veronmaksajan anukseen. Sloganiksi tulee ”On kaikki niinkuin ennenkin”. Muutoksia on tulossa myös vaalitentteihin. Jatkossa SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan johtohahmot suostuvat kommentoimaan ainoastaan mukavia asioita ja laulamaan iskelmiä.
”Koimme, että tämä tähänastinen keskustelu jossa on sivuttu niinkin tähdellisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin Susan Kurosta, Eero Heinäluoman vatsanympärystä ja Lenita Airiston kannanottoja on hieman turhan tulenarkaa ja hankalaa äänestäjien seurattavaksi. Jatkossa keskitymme debatoimaan kissanpentujen söpöydestä, auringonvalon tärkeydestä ja säästä”, tähdensi Jyrki Katainen.
SAK ilmoitti puolestaan kannattavansa kaikkea mitä SDP:n puoluetoimistokin kannattaa.
Aiemmin laadukkaaksi ja asiantuntevaksi kiitetty sekä kiitettävää rauhantahtoisuutta historiassaan osoittanut kirjallinen aikakauslehti Parnasso hämmästytti suomalaisia laajasti (levikki 4 880, mutta ”reippaassa nousussa”) uusimalla numerollaan. Lehdessä tähän asti yhtenä johtavista suomalaisista nuoren polven intellektuelleista pidetty kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa lehdessä erittäin hyökkäävään sävyyn Neuvostoliitosta.
Kirjoituksessan Oksanen ryhtyy uhkarohkeasti uudelleenarvioiman Stalinin aikaa SNTL:n johdossa. Oksanen toistelee imperialistien propagandaa väittäessään Stalinin olevan vastuussa jopa – tosiasiallisesti yhtä lailla vapaita kuin vankejakin surmanneesta – 1930 -luvun nälänhädästä. Vaikka kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat kiistävätkin Oksasen tulkinnan oikeellisuuden, sotaisimmat länsimieliset tahot ovat osoittaneet tukensa hänelle.
”Kyllä, kyllä, kyllä!” huudahti nuori Ben Zyskowicz kolumnissaan Nykypäivä -lehdessä, jonka painos vedettiin kuitenkin pian pois jakelusta, koska lehden vastaava päätoimittaja katsoi siinä käsitellyn sananvapauden käyttöä ”sellaisella tavalla ja sävyllä, joka ei ole hyväksyttävää vastuulliselle medialle”.
Oksanen itse on tuohtunut valtamediassa saamaastaan kohtelusta.
”Täällä ollaan niin rähmällään Neuvostoliiton edessä, että poliitikot ovat vaarassa murtaa niskansa kurottautuessaan nuolemaan NKP:n persettä. Valtamedia yrittää vaieta minut ja kirjoitukseni kuoliaaksi. Yksikään suurempi lehti ei ole uskaltanut siteerata artikkeliani… hei! siis yrititsä just äsken puristaa mua perseestä? etsävai pysty pitään näppejäs erossa musta, haluutsä mua niinpaljon? etsämukatiedä, et mä oon lesbo, hei!” kommentoi puhelimitse tavoitettu Oksanen.
”Mä oon muuten just yhellä mahtavalla klubilla, jossa siis tehää niinku kaikkii ihan sairait seksijuttui, mistä tavikset ei kykene näkee ees unta”, lopettaa Oksanen yhteiskunnallisesti merkittävän puheenvuoronsa.
Kirjoituksessan Oksanen ryhtyy uhkarohkeasti uudelleenarvioiman Stalinin aikaa SNTL:n johdossa. Oksanen toistelee imperialistien propagandaa väittäessään Stalinin olevan vastuussa jopa – tosiasiallisesti yhtä lailla vapaita kuin vankejakin surmanneesta – 1930 -luvun nälänhädästä. Vaikka kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat kiistävätkin Oksasen tulkinnan oikeellisuuden, sotaisimmat länsimieliset tahot ovat osoittaneet tukensa hänelle.
”Kyllä, kyllä, kyllä!” huudahti nuori Ben Zyskowicz kolumnissaan Nykypäivä -lehdessä, jonka painos vedettiin kuitenkin pian pois jakelusta, koska lehden vastaava päätoimittaja katsoi siinä käsitellyn sananvapauden käyttöä ”sellaisella tavalla ja sävyllä, joka ei ole hyväksyttävää vastuulliselle medialle”.
Oksanen itse on tuohtunut valtamediassa saamaastaan kohtelusta.
”Täällä ollaan niin rähmällään Neuvostoliiton edessä, että poliitikot ovat vaarassa murtaa niskansa kurottautuessaan nuolemaan NKP:n persettä. Valtamedia yrittää vaieta minut ja kirjoitukseni kuoliaaksi. Yksikään suurempi lehti ei ole uskaltanut siteerata artikkeliani… hei! siis yrititsä just äsken puristaa mua perseestä? etsävai pysty pitään näppejäs erossa musta, haluutsä mua niinpaljon? etsämukatiedä, et mä oon lesbo, hei!” kommentoi puhelimitse tavoitettu Oksanen.
”Mä oon muuten just yhellä mahtavalla klubilla, jossa siis tehää niinku kaikkii ihan sairait seksijuttui, mistä tavikset ei kykene näkee ees unta”, lopettaa Oksanen yhteiskunnallisesti merkittävän puheenvuoronsa.
(HELSINKI) Puolustusministeri Seppo Kääriäisen mukaan Suomen puolustus nojaa tulevaisuudessa ruoka-avun ja aseiden vastaanottamiseen natseilta. Laajan itäisen maarajan ja suhteellisen pienen armeijan vuoksi Suomi ei voi luopua natsien aseiden käytöstä, totesi Kääriäinen eilisessä linjapuheessaan.
Monet kansainväliset järjestöt ovat toivoneet Suomen allekirjoittavan sopimuksen, joka kieltäisi sotilaallisen yhteistyön tekemisen miljoonia ihmisiä lyhyessä ajassa murhaavien, maailmanvaltiutta avoimesti tavoittelevien hallintojen kanssa. Kääriäisen mukaan yhteistyölle ei kuitenkaan ole realistisia vaihtoehtoja.
”Meidän täytyy tässä asiassa ennen muuta ajatella sitä, mikä on Suomen etu kokonaisuutta ajatellen. Yhteistyö Reichin kanssa on realiteetti, josta emme voi nykytilanteessa tinkiä”, totesi pitkiin saappaisiin ja pääkallokoristeiseen koppalakkiin sonnustautunut Kääriäinen.
Kääriäinen muistutti puheessaan myös siitä, että Suomen armeija on hyvinkoulutettu, eikä yhteistyöstä natsien kanssa näin ollen tule ongelmaa siviiliväestölle. Suomi etsii tällä hetkellä erityisesti natseja, jotka poistuvat maastosta itsekseen, eivätkä näin aiheuta vaaraa enää rauhan tultua.
Monet kansainväliset järjestöt ovat toivoneet Suomen allekirjoittavan sopimuksen, joka kieltäisi sotilaallisen yhteistyön tekemisen miljoonia ihmisiä lyhyessä ajassa murhaavien, maailmanvaltiutta avoimesti tavoittelevien hallintojen kanssa. Kääriäisen mukaan yhteistyölle ei kuitenkaan ole realistisia vaihtoehtoja.
”Meidän täytyy tässä asiassa ennen muuta ajatella sitä, mikä on Suomen etu kokonaisuutta ajatellen. Yhteistyö Reichin kanssa on realiteetti, josta emme voi nykytilanteessa tinkiä”, totesi pitkiin saappaisiin ja pääkallokoristeiseen koppalakkiin sonnustautunut Kääriäinen.
Kääriäinen muistutti puheessaan myös siitä, että Suomen armeija on hyvinkoulutettu, eikä yhteistyöstä natsien kanssa näin ollen tule ongelmaa siviiliväestölle. Suomi etsii tällä hetkellä erityisesti natseja, jotka poistuvat maastosta itsekseen, eivätkä näin aiheuta vaaraa enää rauhan tultua.
Kategoriat
Poliisi neutraloi mielipide-eron
(HELSINKI) Kolmen suurimman puolueen välillä löytynyt mielipide-ero johti mittaviin poliisitoimiin Helsingissä torstai-iltana.
Helsingin yliopiston opiniologian laitoksen mittarit havaitsivat iltapäivällä, että SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen linjaukset ovat muutamin kohdin eronneet toisistaan. Vaikka ero oli hyvin vähäinen, kaikki puolueet päättivät varmuuden vuoksi evakuoida puoluetoimistonsa.
Helsingin poliisi sekä sisäministeriön erikoisjoukot ryhtyivät yhteistoimiin mielipide-eron eristämiseksi ja neutraloimiseksi pian kello kuuden jälkeen. Operaatio saatiin onnelliseen päätökseen puoli kahdeltatoista, jolloin poliisikomentaja Simo Sisu kertoi, että mielipide-ero oli onnistuttu hävittämään.
”Tilanne on normalisoitunut: kansalaiset voivat äänestää vapaissa vaaleissa haluamiaan suurten puolueiden edustajia ilman pienintäkään vaaraa siitä, että vaalitulos vaikuttaisi Suomen politiikkaan yhtään mitenkään”, kommentoi valtio-opin emeritusprofessori Platon Lehdelle.
ETYJ:n vaalitarkkailuvirastosta annettiin pian tämän jälkeen lausunto, jossa kevyen liikuttuneein sanankääntein ilmaistiin tyytyväisyys siihen, että Suomessa on demokratia ja valta kansalla.
Helsingin yliopiston opiniologian laitoksen mittarit havaitsivat iltapäivällä, että SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen linjaukset ovat muutamin kohdin eronneet toisistaan. Vaikka ero oli hyvin vähäinen, kaikki puolueet päättivät varmuuden vuoksi evakuoida puoluetoimistonsa.
Helsingin poliisi sekä sisäministeriön erikoisjoukot ryhtyivät yhteistoimiin mielipide-eron eristämiseksi ja neutraloimiseksi pian kello kuuden jälkeen. Operaatio saatiin onnelliseen päätökseen puoli kahdeltatoista, jolloin poliisikomentaja Simo Sisu kertoi, että mielipide-ero oli onnistuttu hävittämään.
”Tilanne on normalisoitunut: kansalaiset voivat äänestää vapaissa vaaleissa haluamiaan suurten puolueiden edustajia ilman pienintäkään vaaraa siitä, että vaalitulos vaikuttaisi Suomen politiikkaan yhtään mitenkään”, kommentoi valtio-opin emeritusprofessori Platon Lehdelle.
ETYJ:n vaalitarkkailuvirastosta annettiin pian tämän jälkeen lausunto, jossa kevyen liikuttuneein sanankääntein ilmaistiin tyytyväisyys siihen, että Suomessa on demokratia ja valta kansalla.
Suureksi, jopa kaikkien aikojen suurimmaksi tämän kansan kohdalla mainittu, Päivä, lähestyy. Enää ei ole pitkä aika siihen, vaan on jo varsin lyhyt tämä jäljellä oleva aika tuohon kohuttuun Päivään. Raskaiden aikojen pimeässä ja vaarallisessa, hornahenkien ja pirujen kummittelemassa yössä tarponut kansamme on nähnyt tunnelinsa päässä kirkkaan valonpilkahduksen, niin sanotaan. Mutta onko näin? Uudesta ja tulevasta puhutaan painotuksin, jotka hakevat vertaistaan. Lienee kuitenkin syytä ottaa vielä kertaalleen, Korkein ties kuinka monetta kertaa, käsittelyyn tämä tuleva ja niin suureksi mainittu asia.
Suureksi mainittu asia on tämä kansan valta. Sitä ovat kiihoittajat ja rikuneeraajat sekä muut tiedetyt tahot vaatineet jo siitä marraskuun päivästä asti, kun vääryydellä langetettu manifesto otettiin pois ja Keisari taipui. Ja kauemminkin. Se toki oikein oli, ja totisesti oli suuri hetki tuo hetki. Mutta hukkaan, kiihoittajien ja anarkistien käsiin on päätymässä kaikki se hyvä, mikä tuossa hetkessä tälle kansalle oli.
Monelta kantila on puolustettu sitä seikkaa, että pitäisi naisenkin saada nyt valita edustajia valtiopäiville eduskuntaan. Suureksi on mainittu tämän asian tärkeys ja sitä kannatettu useailla tahoilla. Ståhlberg etujoukossa vaatimassa tätä asiaa. Mutta mitä seuraa tästä? Toki tiedetään naisen rooli tärkeäksi perheessä ja esimerkiksi karjan sekä lasten parissa, ja seurakunnan sekä monien raittiusseurain työssä sekä naisten yhdistyksissä on naisten rooli iso. Ikävä olisi tunnelma monessa kohdin, ja liesi kylmä sekä henkinen reippaus sekä lämpö poissa kodeista ilman äidin ja naisen työtä. Mutta liekö tämä vielä syy nostaa naista äänestämään? Tiedossa on, että moni maaseudun torpan kunniallinen nainen on jopa haluton sekä kummastuksissaan tästä uudesta ”oikeudesta”, joka hänelle suorastaan määrätty on. Unettomana odottaa moni tätä kummallista päivää ja velvollisuutta, ”viivan vetoa”, joka kohti tulee. Kuka tietää, mihin kohti kukin näissä kantimissa viivansa vetää? Mutta anarkisti, joka Suomen kansalle ei mitään hyvää taikka kunniaa halua, on tyytyväinen hiljaa tästä hämmästyksestä ja epä varmuudesta, joka olemassa on.
Myös on työväki naisen lailla sekaisin, kun sille on luvattu lihavaa vuotta lihavan vuoden perään. Vastuutta kiihoitetaan ja luvataan, välittämättä todellisesta. Toki sen rehtikin työmies uskoo, kun surutta toistetaan valhetta. Siitä tosi seikasta ei tunnuta välittävän, että vain työtä tekemällä voi tämä kansa selvitä, vaan lapsen lailla suhtaudutaan tähän eduskuntaseikkaan.
Sydän syrjällään on valistuneen kansanosan tätä aikaa seurattava, kun ”uurnat” nyt pian kaikelle väelle aukeavat.
Suureksi mainittu asia on tämä kansan valta. Sitä ovat kiihoittajat ja rikuneeraajat sekä muut tiedetyt tahot vaatineet jo siitä marraskuun päivästä asti, kun vääryydellä langetettu manifesto otettiin pois ja Keisari taipui. Ja kauemminkin. Se toki oikein oli, ja totisesti oli suuri hetki tuo hetki. Mutta hukkaan, kiihoittajien ja anarkistien käsiin on päätymässä kaikki se hyvä, mikä tuossa hetkessä tälle kansalle oli.
Monelta kantila on puolustettu sitä seikkaa, että pitäisi naisenkin saada nyt valita edustajia valtiopäiville eduskuntaan. Suureksi on mainittu tämän asian tärkeys ja sitä kannatettu useailla tahoilla. Ståhlberg etujoukossa vaatimassa tätä asiaa. Mutta mitä seuraa tästä? Toki tiedetään naisen rooli tärkeäksi perheessä ja esimerkiksi karjan sekä lasten parissa, ja seurakunnan sekä monien raittiusseurain työssä sekä naisten yhdistyksissä on naisten rooli iso. Ikävä olisi tunnelma monessa kohdin, ja liesi kylmä sekä henkinen reippaus sekä lämpö poissa kodeista ilman äidin ja naisen työtä. Mutta liekö tämä vielä syy nostaa naista äänestämään? Tiedossa on, että moni maaseudun torpan kunniallinen nainen on jopa haluton sekä kummastuksissaan tästä uudesta ”oikeudesta”, joka hänelle suorastaan määrätty on. Unettomana odottaa moni tätä kummallista päivää ja velvollisuutta, ”viivan vetoa”, joka kohti tulee. Kuka tietää, mihin kohti kukin näissä kantimissa viivansa vetää? Mutta anarkisti, joka Suomen kansalle ei mitään hyvää taikka kunniaa halua, on tyytyväinen hiljaa tästä hämmästyksestä ja epä varmuudesta, joka olemassa on.
Myös on työväki naisen lailla sekaisin, kun sille on luvattu lihavaa vuotta lihavan vuoden perään. Vastuutta kiihoitetaan ja luvataan, välittämättä todellisesta. Toki sen rehtikin työmies uskoo, kun surutta toistetaan valhetta. Siitä tosi seikasta ei tunnuta välittävän, että vain työtä tekemällä voi tämä kansa selvitä, vaan lapsen lailla suhtaudutaan tähän eduskuntaseikkaan.
Sydän syrjällään on valistuneen kansanosan tätä aikaa seurattava, kun ”uurnat” nyt pian kaikelle väelle aukeavat.
(PURMOJÄRVI) Tuoreen mielipidemittauksen mukaan yhteiskunnan jatkuvat tehokkuusvaatimukset hämmentävät suomalaisia nuoria. Jopa neljä viidesosaa nuorista on sitä mieltä, että liialliset tulospaineet luovat jo varhaisessa vaiheessa stressiä kouluissa ja työpaikoilla. Nuorten mielestä tehokkuusvaatimukset aiheuttavat helposti myös lamauttavia epäonnistumisen tunteita epävarmoille teineille.
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
”Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla – tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
”Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.”Mooas vaan
Esimerkiksi kone- ja metallialalla jo nuorille vasta-alkajille asetetaan usein täysin kohtuuttomia tehokkuuspaineita. Tämän tietää myös 15-vuotias Hannu.
”Esimerkiksi 50cc pytyllä kulkevan perus-Sutkin tehokkuus ei pelkällä imu- ja pakoaukon viilaamisella kasva juuri yhtään, vaan käytännössä rajat tulevat todella nopeasti vastaan. Tämän päivän vaatimukset edellyttävät, että jokaisella olisi alla vähintään kuuskymppinen läppis, mielellään hoonattu kasikymppi. Muutama vuosi sitten tällaista ei osattu edes kuvitella”, Hannu ihmettelee.
Hannun mielestä sokea vaatimus jatkuvasta tehonlisästä on nurinkurinen. Hyviin tuloksiin voidaan päästä myös muilla keinoilla – tarvitaan vain pieni annos luovuutta.
”Esimerkiksi kantta laskemalla saadaan aikaan pientä tai korkeintaan kohtuullista tehonlisää. Se yhdistettynä oikeanlaiseen ratastukseen voi kuitenkin johtaa erittäin hyvään tulokseen”, hän vertaa.
”Mooas vaan
ihan vitusti”
Ahdistavista vaatimuksista huolimatta Hannu sanoo viihtyvänsä alalla ja hakevansa kehitystä pienin harppauksin. Hannu on suunnannut katseensa jo ensi kesään, jolloin hän aikoo hakea uutta tehonlisää naapuriltaan Jarkolta. Jarkolla olisi myynnissä hyvä, vasta porattu kuuskymppinen pytty, korkeapainekansi ja sen lisäksi vähän käytetty kasitoistainen Mikunin kaasari.
”Kakskakkonen mulla olisikin jo, mutta se on siihen liian suuri. Kesällä vois kanssa testata Annelin teharia [Gianneli-tehoputki], kun on lomaa eikä isä kuule”, Hannu suunnittelee.
Tulevaisuudesta puhuttaessa Hannu näkee pahimpana uhkana sen, tehokkuuden lisäksi myös työaikavaatimukset kiristyvät edelleen.
”Yks Pekka pisti kerran kiireessä eteen liian ison rattaan vaikka oli vakiopytty. Samassa rytäkässä tehomäntä tuli asennettua väärinpäin. Sit kun lähdettiin kylille, niin se kone vaan mooas ihan vitusti, ei vääntänyt mihinkään. Evijärveläiset sitten hakkas sen Pekan. Kaikki vaan kiireen syytä”, Hannu harmittelee.
Nuorten asenteita mittaavaan kyselyyn vastasi yli 2000 13-18-vuotiasta suomalaista.
(HELSINKI) Helsingin Sanomien vaalikone on noussut eduskuntavaalien suurimmaksi suosikiksi. Lehden ovensuukyselyn mukaan Sanomien vaalikone on ohittanut MTV3:n Suomen Gallupilla teettämän mielipidemittauksen jopa kahdella prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan myös Yleisradion vaalitentti on saavuttanut MTV3:n gallupia.
Vastikään julkaistun Susan Kurosen kohukirjan ”Pääministerin virhemarginaali” on puolestaan arvailtu painavan jatkossa kolmesta neljäänsataa grammaa. Erilaisten mielipidemittausten määrissä on kuitenkin aiempina vuosina nähty suuria heittelyjä vielä aivan vaalien alla.
Vastikään julkaistun Susan Kurosen kohukirjan ”Pääministerin virhemarginaali” on puolestaan arvailtu painavan jatkossa kolmesta neljäänsataa grammaa. Erilaisten mielipidemittausten määrissä on kuitenkin aiempina vuosina nähty suuria heittelyjä vielä aivan vaalien alla.
(SAARINIEMENKATU) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on ilmoittanut olevansa tulevissa eduskuntavaaleissa ainoa puolue, joka on heikkojen ihmisten, kaikkien sukupolvien, vammaisten, työllistymisen, ympäristön, joukkoliikenteen, palkansaajien, kestävän kehityksen, tasa-arvon, sivistyksen, reiluuden, turvallisuuden, terveen elämän ja yhteisvastuun puolella.
Suomen Keskusta vastasi heti kannattavansa ainoana puolueena vapautta, yhteisvastuuta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, talouskasvua, koulutusta, verotuksen keventämistä, työllistymistä, kestävää kehitystä ja perusturvan parantamista.
Kansallinen Kokoomus puolestaan on ainoa puolue, joka ajaa eläkeläisten, yrittäjien, palkansaajien, vanhempien, maajussien, maahanmuuttajien, veronmaksajien, pätkätyöläisten, yliopistojen, opiskelijoiden, naisten, miesten ja työttömien asiaa.
”Vai unohtuiko jotain?” tiedustelivat puheenjohtajat Eero Heinäluoma, Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen.
Pienemmiltä puolueilta ei kysytty mitään, koska vittuakos nekin teeskentelee voivansa vaikuttaa?
Suomen Keskusta vastasi heti kannattavansa ainoana puolueena vapautta, yhteisvastuuta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, talouskasvua, koulutusta, verotuksen keventämistä, työllistymistä, kestävää kehitystä ja perusturvan parantamista.
Kansallinen Kokoomus puolestaan on ainoa puolue, joka ajaa eläkeläisten, yrittäjien, palkansaajien, vanhempien, maajussien, maahanmuuttajien, veronmaksajien, pätkätyöläisten, yliopistojen, opiskelijoiden, naisten, miesten ja työttömien asiaa.
”Vai unohtuiko jotain?” tiedustelivat puheenjohtajat Eero Heinäluoma, Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen.
Pienemmiltä puolueilta ei kysytty mitään, koska vittuakos nekin teeskentelee voivansa vaikuttaa?