Kategoria: Viikonvaihde

Myös perinteinen toisinajattelijoiden vainoaminen viikonlopun tavoitteissa
(IMATRA) Kolme suurta uskontokuntaa järjestää pääsiäisen kunniaksi suuret vainot. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon organisoimiin vainoihin osallistuvat myös juutalaiset ja muslimiseurakunnat ympäri Suomen. Tapahtuma on osa maailmanlaajuista Pääsiäiseen Jeesustellen -tapahtumaa.
”Tarkoituksena olisi ainakin vielä tässä lauantain mittaan saada ristille ainakin muutama jumalallisen opin kieltävä. Ville Rantaa nyt päällimmäisenä on noin ekumenian hengessä ajateltu” kertoo tiedotuspäällikkö Esko-Pekka Pilatus kirkon tiedotuskeskuksesta. Ajatus lähti liikkeelle muslimiseurakunnilta, mutta muutkin liittyivät pilatuksen mukaan innolla mukaan.

Yhteinen
juhla

Pääsiäinen on yhteinen juhla kaikille kolmelle uskontokunnalle. Muslimit juhlivat pääprofeettansa Muhammedin Jeesusta huomattavasti pidempää ikää. Kristityt juhlivat luonnollisesti sitä, kuinka Jeesuksen uhrikuolema mahdollistaa edelleen itsekin marttyyrinä esiintymisen ka kirkollisveron keräämisen. Juutalaiset juhlivat Kristuksen murhaamista.
Ei lainkaan ensimmäistä kertaa järjestettävät vainot huipentuvat julkisiin ristiinnaulitsemisiin, mutta ohjelmassa on paljon muutakin. Esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko jeesustelee perinteiseen tapaan sillä, kuinka tärkeää työtä se tekee esimerkiksi kehitystyön saralla käyttäen tuskin lainkaan varoistaan hallintoon, tiloihin tai sellaisten pappien palkkaan, jotka kieltäytyvät tekemästä työtä naispappien kanssa.

Jeesustelua
kautta maan

Evankelis-luterilainen kirkko ei tietenkään ole jeesustelussaan yksin. Muslimit jeesustellevat sillä, kuinka muslimimaissa tapetaan naisia perheen kunnian palauttamiseksi paljon harvemmin kuin sata vuotta takaperin. Juutalaisten jeesustelun odotetaan perinteiseen tapaan keskittyvän raamatulliseen oikeuteen maahan.
Kansalaisten toivotaan osallistuvan yleiseen jeesusteluun muun muassa päivittelemällä kehitysmaiden kurjuutta. Internet-pohjaisten pienjulkaisujen toivotaan puolestaan kohottavan itsensä muiden yläpuolelle ja sieltä tulevan tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

(ALEKSANDRIA) ”Mamelukkia munille poijjaat!” Näin reippaasti kuuluu ensimmäinen prinsiippi maailman vanhimmiksi arvelluissa valmennuksen pelikirjoissa. Egyptiläisten arkeologien ryhmä törmäsi historialliseen löytöön Niilin laakson kaivauksilla alkukesästä. Hauraita pergamenttirullia on entisöity sen jälkeen huolella sekä Egyptin viranomaisten että Suomen jääkiekkomuseon voimin, ja nyt ensimmäisiä teesejä on päästy selvittämään.
Vanhimmat pelikirjat ulottuvat aina Egyptin varhaisimpien faaraoiden aikoihin saakka. ”Ramses II on semmoinen mulkku että turpaan ja heti jos kaukaloon astuu”, kuvailee muinainen memfisiläinen oppinut Refenrefenrefen omia kuvioitaan.
Egyptiläisten pelitapaa voisi tämänhetkisten tietojen mukaan kutsua kohtalaisen aggressiiviseksi viisikkopeliksi, ehkä hieman ruotsalaista torpedoa muistuttvilla vivahteilla, selvittää jääkiekkomuseon yli-intendentisti Taisto Väkivalta. Hänen mielestään egyptiläisillä opeilla on kuitenkin selvästi nykykiekosta poikkeavia katsantokantoja muun muassa koskien kuolemanjälkeistä elämää.
”Esimerkiksi viime vuosien SM-liigamestarien otteissa ei näy jälkeäkään muumiointiperinteestä tai tärkeiden sisäelinten ja aivojen poistamisesta, puhumattakaan balsamoinnista”, Väkivalta kuvailee.

Tulvilla
suuri merkitys

Tutkijat ovat jo vähäisenkin restauraation perusteella melko varmoja siitä, että muinaisten egyptiläisten pelitapaa hallitsi hyvin voimakkaasti usko moninaisiin jumaliin, joka erottaa sen nykyisistä eurooppalaisesta ja pohjoisamerikkalaisesta kiekkokulttuureista, jotka sen sijaan nojaavat vahvasti monoteistiseen taktiikkaan.
”Lisäksi Niilin tulvilla on ollut hyvin perustavanlaatuinen vaikutus etenkin jäähyjen tappamisiin sekä ylivoimapeliin. Tällainen piirre puuttuu vaikkapa tsekkiläisjoukkueilta kokonaan”, Väkivalta selostaa.
Myöskään egyptiläisille tyypillisistä pyramideista ei näy suomalaisilla liigajäillä merkkiäkään.

Vastustusta
löytyy

Vastaväittäjiäkin toki on jo ilmaantunut. Kriitikkojen pienen mutta äänekkään joukon mukaan koko pelikirja on vain muutaman vuoden ikäinen ilmiö, jolla ei ole sen enempää historiallista kuin mitään muutakaan taustaa tai merkitystä.
”Koko vitun pelikirjanhan keksivät omaa häntäänsä nostaakseen ja edes jotain toimeentuloa saadakseen Petteri Sihvonen ja pari muuta epäonnistunutta valmentajaa, joiden suurin saavutus on floppaaminen Lahden Pelicansin peräsimessä”, kuuluu yleisin argumentti.
”Ootteko hei koskaan kuulleet taktiikasta, hä?”

wesbs
(KUUNSILTA) Kattovalaisimen himmeän valon heijastuma viinilasin pinnasta katoaa hetkeksi, kun tumma hahmo katkaisee valonsäteiden polun ravintolan sakeassa ilmassa. Aterinten kilkatus saa äänimaisemaan seurakseen tuolin narahduksen, kun vieras istuutuu ja siirtää rokokoohenkisen istuimensa lähemmäs pöytää ja sitä peittävää pitsikuvioitua pöytäliinaa.
Ennen istuutumista olen kätellyt tulijaa ja esitellyt hänelle ennestään tuntemattoman kuvaajan. Vaihdamme muutaman sanan ja saan haastateltavastani irti lämpimän hymyn. Tunnen, että haastattelu on lähdössä hyvin käyntiin ja uskaltaudun katsomaan pitkää miestä silmiin. Hän on Corto Maltese, Lehden content manager, ja me olemme saapuneet keskustelemaan Suomen ehkä tyylikkäimmän uutismedian uudesta tyylistä. Ennen syvällistä ajatustenvaihtoa tilaamme calvadokset ja sitten Maltese kertoo syvällä äänellään luovasta lehtikirjoittamisesta.
”Ihan järkyttävää paskaahan tämä on. Jotkut toimittajat luulevat olevansa kirjailijoita ja kaivavat sitten väkisin sen sisäisen runotyttönsä tai -poikansa esille. Koko löyhkäävä läjä kaatuu lukijan niskaan, joka ei tiedä lukeeko Parnasson hienostorunkkausta, Kallion ilmaisutaidon lukion taidehomoahdistusta vai asiallista uutismediaa.”
Kuuntelen lumoutuneena hänen ajatuksiaan lehtimaailman tulevaisuudesta. Sisälleni leviää lämpö, joka tuo mieleen lapsuuden kesät ja hehkuvat hiekkarannat. Maltesen ääni on kuin rantaan lipuvat aallot, jotka jokaisella kerralla tuovat uudet kuohut. Näen, että kuvaaja ei ole yhtä innostunut historiallisista ajatuksista kuin minä, ja mieleni tekisi potkaista häntä. Mikä moukka!
Kulmakarvojaan ilmeikkäästi liikuttava Maltese jatkaa tarinointiaan. Hän on alansa ehdoton auktoriteetti; mies, jonka sanaa kuunnellaan; uudistaja ja samalla perinteiden taitaja. Hänen huulensa eivät malta edes koskettaa viinilasia, sillä kutsumustaan julistava mies ei vaikene. Kuulija ei voi kuin vakuuttua hänen sanoistaan: edessä on vallankumous.
”Kaikkein käsittämättömintähän tässä paskassa on se, että jossain kuuden tonnin jutussa ei sanota yhtään mitään. Nämä uuden ajan volterkilvet jauhavat interiööristä, haastateltavan eleistä ja omista tuntemuksistaan, mutta lukijalle jää käteen vain löysä kulli.”
Haastattelu päättyy. Luovutan Maltesen kuvaajalle, vastahakoisesti mutta tietäen, että nyt saan antaa hänet Sinulle, lukijalle.

Juhannus näkyy niin palveluiden toiminnassa, kuin liikenteessäkin monin erilaisin tavoin. Lehden juhannusmuistio pitää sisällään tärkeimmät muistettavat seikat. Sen voi kätevästi leikata talteen ja laittaa vaikka taskuun käyttöä varten.

Kaupat

Tuoreet ruokatarpeet kannattaa matkalle lähdettäessä ostaa vasta perillä, mikäli mahdollista. Kylmäkuljetusketjun katkeaminen kun voi helposti johtaa vatsanväänteisiin.
Alko suljetaan juhannusaattona yhdeltä. Pitkäripaisessa on kuitenkin yleensä melkoinen ruuhka, joten fiksu juhlija hankkii juomansa jo edellispäivänä. Näin ostoksille ehtii aattona vielä uudelleen.

Liikenne

Julkisessa liikenteessä juhannus näkyy lähinnä siten, ettei mikään vittu liiku mihinkään. Jos joku liikkuu, niin se on täynnä kännisiä isiä, rumia äitejä ja häpeäänsä syystäkin itkeviä lapsia. Ainoastaan joku pirun Pikajuna 816 Jyväskylästä Helsinkiin kulkee perjantaina pyhäaikataulujen mukaisesti.
Omalla autolla tien päälle kannattaa lähteä hyvissä ajoin, mielellään viimeistään vitun vappuna. Mikäli mahdollista, kannattaa valita kiertotie esimerkiksi saatanan Ruotsin kautta. Muista myös, että kunnon känni tekee hitaastikin liikkuvasta vitun perkeleen autojonosta oikeastaan ihan mukavan paikan. Vesiteitse liikkuessa huomaavainen veneilijä kääntää naamallaan kelluvat kanssaveneilijät selälleen.

Naapurit

Vituttaa minua niin paljon, että niin paljon viinaa ei pysty juomaan että se siitä helpottaisi. Voi saatanan Makkoset ja niiden kersat ja vittu serkut. Vedän persekännit ja tuikkaan niiden mökin palamaan.

Poliisi

Pilaa varmaan tämänkin juhannuksen viimeistään sitten, kun naapurin mulkun mökki palaa.

Luonto

Kannattaa muistaa vetäytymispaikkana poliisin ilmaantuessa paikalle. Mikäli liikkeellä ollaan alasti tai pelkissä alusvaatteissa on hyvä muistaa, että kuiva kangasmetsä pistelee juostessa ihan vitusti. Onkin hyvä mieluummin suunnata saniaisia ja suota kohti.

Etsintäpartiot

Tuskin koskaan katsovat korkealle puihin. Vaikka useimmat palvelut ovat suljettuina pyhien ajan, jatkavat etsintäpartiot naaraamista suossa läpi koko juhannusviikonlopun.

Paluuliikenne

Pitkissä autojonoissa on ihan vitun vaikea liftata. Metsästä ei myöskään kannata tölvätä moottoritien kupeeseen kyytiä hankkimaan. Liftaamista myös helpottaa, mikäli saa jostain hankittua vaatteita ylleen.
Kannattaa myös muistaa tarkistaa suurimpien tietöiden paikat ja mahdolliset paluumatkaa nopeuttavat kiertotiet. Tämä tieto löytyy esimerkiksi tielaitoksen sivuilta. Maltti on valttia myös juhannuksen paluuliikenteessä.

Sunnuntai

Sunnuntaina kaupat ovat auki normaalisti. Myös julkinen liikenne kulkee normaalien sunnuntaiaikataulujen mukaisesti. Alkot avataan vasta maanantaina.

(JYVÄSKYLÄ) Humanistisia aineita opiskeleva 23-vuotias Auli Purukumi luuli torstai-illan sujuvan hienosti. Hän järjesti poikaystävänsä täysin riitelemättä saadulla hyväksynnällä myöskin pariutuneille yliopisto-opiskelijatovereilleen riehakkaan illanvieton, jossa nautittiin kaksi pulloa keskihintaista chileläistä punaviiniä ja pellillinen bruschettoja. Kesken tunnelmoinnin ja Noora menee naimisiin -sarjan juonikertauksen koko seurue järkyttyi suunniltaan.
Ilman mitään näkyvää syytä cd-soitin lopetti Ultra Bran levyjen soittamisen. Purukumi yritti vaihtaa vaihtaa poltetun kokoelmalevyn alkuperäiseen Kroketti-albumiin, mutta siltikään soittimesta ei kuulunut mitään. Paniikissa nuori yliopisto-opiskelijatar pudotti ihannoimansa Ultra Bran levyn Greenpeacen mainosmateriaalin sekaan ja joutui turvautumaan Zen Cafen levyihin.
”Kun Anni Sinnemäen ihanat sanoitukset vaimenivat, niin luulin lopun koittaneen. Onneksi herkkä Samuli Putro sai minut hetkeksi elävien kirjoihin”, Purukumi muistelee jälkikäteen.
Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen. Ensin repeat-nappi ei suostunut toimimaan Todella kaunis -kappaleen kohdalla, ja lopulta myös Zen Cafe mykistyi. Edes Jamie Cullum ei suostunut pyörimään, jolloin Purukumi tirskautti muutaman kyyneleen Image-lehden kannelle. Ilta oli lopullisesti pilalla, eivätkä edes Sinkkuelämää-sarjan uusinnat pelastaneet seuruetta alakulolta.
”Miten tällainen on mahdollista? Lahjoitan kuitenkin vuodessa kuutisen euroa Afrikan nälkäänäkeville ja ostan vain reilun kaupan banaaneja, mutta silti joudun kokemaan tällaisia kauheuksia. Elämme pelottavassa yhteiskunnassa, kun tällaista sattuu kaupungeissakin”, Purukumi toteaa päätään puistellen.

IKÄVÄ TRAGEDIA PIAN HISTORIAA, USKOVAT TUTKIJAT.
(MONTAILLOU) Joka kesä eläintensuojelijat toitottavat samaa virttä: älkää ottako kesäkissaa, ja joka syksy seuraa tuttu veisu: ei mennyt viesti perille tälläkään kertaa. Niinpä. Aina syksyisin pitkin metsiä ja pellonpientareita kiertelee satoja hylättyjä mouruajia. Niistä vain osa pelastuu talven alta löytöeläintalojen suojiin, loppujen kohtalona on paleltua pakkasten kourissa.
Vaan tämä toistuva tragedia saattaa olla genetiikan saralla tehtyjen läpimurtojen myötä jo pian historiaa, uskovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteen erikoisyksikön, Moreau-instituutin, tutkijat.
”Instituutissa on meneillään paraikaa jalostusohjelma, jonka päämääränä on muokata kissojen geneettistä perustaa niin, että siitä tulisi paremmin syömäkelpoinen. Näin kesäkissa voitaisiin syksyn tullen pistellä poskeen”, hahmottelee tutkija Suvi-Kulta Smörgåsbord.

Osaksi venetsialaisperinteitä

Smörgåsbordin mukaan ajatusta kesäkissojen syömisestä hylkäämisen sijaan on lämmitelty aiemminkin, mutta hanke on aina kaatunut kissanlihan heikkoon laatuun. ”Sitkasta ja syistä, kuin vastamäkeen tapettua hevosta järsisi”, hän kuvailee kulinaristista elämystä.
Juuri tähän ongelmaan instituutin ”Patakatti”-projekti pyrkii löytämään ratkaisun. Tutkijat kehittelevät mm. kalkkunan- ja naudanlihan makuisia kissalajikkeita. Saaristohenkisille on suunnitteilla tonnikala-arominen maatiaiskissa ja vegaaneille tofukissa.
”Ajatuksenamme on, että kesäkissan syömisestä tulisi eräänlainen kesän lopetusperinne, siirtymäriitti huolettomasta lomailusta takaisin työelämään. Se sopisi mainiosti osaksi venetsialaisjuhlia”, uskoo Smörgåsbord.
Ja mikä parasta, ratkaisu olisi humaani, ja johtaisi kissojen kohtelun paranemiseen. ”Mökkiläiset saattaisivat jopa kilpailla siitä, mikä perhe pystyy lihottamaan oman kissansa parhaaseen varraskuntoon”, pohtii Smörgåsbord.
Helsingin yliopisto aikoo projektin yhteydessä myös julkaista ”Sata tapaa käyttää kuollutta kissaa” -keittokirjan.