Kategoriat
Politiikka Tiede

JWST-teleskoopin uudet kuvat paljastavat: Orpo onkin täysin ontto

time lapse photography of water falls
Jotkut fyysikot pitävät Orpoa mustana aukkona, josta ei heijastu ulospäin mitään informaatiota, mutta tätä hypoteesia ei ole vielä kyetty varmentamaan. Photo by Jonathan Bean on Unsplash

(DIEGO GARCIA LORCA) Suomalaisillekin tuttujen taivaankappaleiden ominaisuuksista on paljastunut uutta, yllättävää tietoa. James Webb -avaruusteleskoopilla kerättyjen havaintojen perusteella tutkijat arvioivat nyt, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) onkin aiemmista luuloista poiketen täysin ontto.

Löytö on merkittävä, koska aiemmin tieteen konsensus oli, että Orpo olisi vain enimmäkseen tyhjää täynnä.

Käsitysten tarkentuminen ei ole ihme, sillä tämän kohteen tutkiminen ei ole ollut helppoa ennen uuden teleskoopin käyttöönottoa. Orpohan kiertää meitä omalla radallaan niin kaukana, että ihmisjärjellä on jopa vaikeaa ymmärtää sitä etäisyyttä, joka hänellä on esimerkiksi suomalaisen työntekijän arkeen. Kohteesta radioaalloilla kantautunut data onkin ollut useimmiten totaalisen käsittämätöntä sotkua”, selittää kosmologi Al Bondigas.

Myös monet epäsuorat todisteet, kuten Orpon kaikki lausunnot sopeutustoimien kohdentumisen vaikutuksista, kulttuurikysymyksistä ja kehysriihen toimenpiteiden perusteluista ovat kumisseet tyhjyyttään, mikä on antanut lisätukea tutkijoiden hypoteesille.

Pitävien johtopäätösten teko ei kuitenkaan ole helppoa, koska esimerkiksi Orpon verrokkikohteista Sanna Marin (”sd.”) on päin vastoin aivan tupaten täynnä itseään.

Samassa tutkimusprojektissa on lisäksi saatu kiinnostavia havaintoja Orpon pienemmästä kiertolaisesta Sanni Grahn-Laasosesta, jonka käyttäytyminen on pitkään herättänyt kummastusta tähtitieteilijöiden keskuudessa. Uusimmat tulokset viittaavat nimittäin siihen, että Grahn-Laasonen, joka tunnetaan myös kosmologisella tunnisteella ”SGL-0” on kaksiulotteinen kappale, eli siis vailla minkäänlaista syvyyttä.

Myös tällä tiedolla on merkittäviä käytännön seurauksia, sanovat tutkijat.

Kaksiulotteisuutensa takia SGL-0:aa on käytännössä mahdoton havaita, jos hän kääntyy sivuttain observoijaan nähden. Tämä selittäisi esimerkiksi sitä, miksi Grahn-Laasonen on ollut täysin näkymätön muun muassa sosiaaliturvan leikkauksia tai lapsiköyhyyttä koskevissa arvokeskusteluissa”, kertoo Bondigas.

Tutkimuksia ei vielä ole vertaisarvioitu.

Kategoriat
Talous Tiede

Turkistarhaus voikin olla pelastus agorafobiasta kärsiville ketuille

(PELKOSENNIEMI, KKO) Turkistarhaus saattaa olla tulevaisuuden Suomelle todellinen rahasampo, kertovat lähteet, joille maksetaan sen kertomisesta Lehdelle. Alaa viime vuosina koetelleet huonot uutisetkin voivat heidän mukaansa osoittautua onnenpotkuksi nurinkurinmaassa.

Olemme tietenkin saaneet jo kauan kuulla erilaisten ideologisten tahojen suusta kaikenlaista panettelua, kuten että tarhaustoiminta olisi tappiollista ja lainoituskelvotonta, tai jostain todellisuudelle vieraasta ’eettisestä’ näkökulmasta tyystin katastrofaalista, haitta Suomen kansainväliselle maineelle tai sellaisen ääriliikkeen kuten THL:n väittämänä jokin mystinen ’kulkutautiriski’. Mutta jos jätämme sivuun talouden, etiikan, maineen ja terveyden, niin minä kysyn, mitä aitoja argumentteja tarhausta vastaan muka on? Sanokaapa se”, myhäilee viestintäkonsultti Jalmari Yersinia-Pestis.

Hän huomauttaa, että olisi suorastaan kammottava visio, jos suomalaiset eivät enää sulkisi eläimiä pieniin häkkeihin, tappaisi niitä ja myisi nahkoja autoritaarisiin maihin – ja joku kiinalainen tai kreikkalainen tekisi sen vittumaisemmin.

”Pitää muistaa, että suomalainen eläinten tappaminen tehdään aiempien sukupolvien työtä kunnioittaen eikä minkään kylmän suurpääoman lukuun, kasvottomasti ja nimettömästi.”

Puheita eläinten lajityypillisen käyttäytymisen estymisestä häkkioloissa Yersinia-Pestis pitää kummallisina. Hän harmittelee, että itseään ns. eläinsuojelijoina pitävät ihmiset näkevät eläimet pelkkänä massana eikä yksilöinä, joilla on omat individuaalit tarpeensa.

”Jos nyt vaikka siniketulla on paha agorafobia, niin kysyn vaan, eikö ole todellisen eläinystävän teko pitää se pienessä häkissä yhteisöllisesti lajikumppaniensa seurassa kuin jättää se yksin avaraan armottomaan luontoon, jossa vaanii erilaisia saalistajia?”

Kategoriat
Kotimaa Tiede

Suomalaisten yleistyvä puupäisyys on jo merkittävä hiilinielu

brown wood log lot
Mikkeliläiset Aaro (oik.) ja Kalevi eivät ole aivan varmoja, ovatko he kuvassa (vas.). Photo by Alexandre Jaquetoni on Unsplash

(SOMERO) Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on ottanut kiittäen vastaan uusimmat arviot suomalaisten kasvavasta puupäisyydestä. Kehitys johtaa jo lyhyellä aikavälillä kotimaisten hiilinielujen merkittävään vahvistumiseen, uskovat asiantuntijat.

”Rohkaiseva indikaattori puupäisyyden vahvistumisesta on ollut esimerkiksi kevään kunta- ja aluevaalit. Yhä useampi äänestäjä sekoitti kaksoisvaalien äänestysnumerot jopa tienvarsiviittoihin, jonka seurauksena äänivyöryn saivat muun muassa sellaiset ehdokkaat kuten ’Helsinki 155’, ’Kuortane 13’ tai ’Kielletty ajosuunta’. Näin vauhdikasta muutosta edes optimistisimmat tutkijat eivät ennakoineet”, iloitsee kotimaisen ilmasto- ja verhouspaneelin tiedottaja Väinö Härhäinen.

Kansalaisten ohella poliittiset päätöksentekijät ovat niin sanoaksemme kantaneet kortensa kekoon. Härhäisen mukaan eduskunnan kyselytuntien pitkäaikaisseuranta osoittaa, että takavuosikymmeniin verrattuna nyt jo suuri enemmistö edustajista on täysin latvasta lahoja, mikä on tärkeää myös monipuolisen metsäekosysteemin säilyttämiseksi.

”Kielteisenä piirteenä tosin mainittakoon se, että niin politiikassa kuin varsinkin yrityselämässä kaikenlainen kuuman ilman puhaltaminen on huomattavasti lisääntynyt varsinkin viimeaikaisen tekoälykehityksen myötä. Se nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta huolestuttavasti. Toisaalta samaan ilmiöön kytkeytyy usein erittäin voimakasta käsien heiluttelua, mikä viilentää ilmastoa ainakin paikallisesti”, hän kertoo.

Tulevaisuuden kannalta positiivista on sekin, että kaikki suomalaisten puolueiden nuorisojärjestöjen päättäjät osallistuvat innokkaasti energiansäästötalkoisiin ja ovat esimerkiksi himmentäneet valot vintiltään käytännössä pysyvästi.

Kategoriat
Seksivau Talous Tiede

Eksegetiikan tutkijat erimielisiä valtiovarainministeriön muistioiden tulkinnasta – ”Pitää ymmärtää vertauskuvalliset merkitykset”

person holding magnifying glass
Tutkijat eivät pidä poissuljettuna, etteikö valtiovarainministeriön kätkettyjen kirjoitusten teknisistä liitteistä paljastuisi myös Jumalan salattu nimi. Photo by Mick Haupt on Unsplash

(PATMOS) Kotimaisissa ja kansainvälisissä eksegetiikan tutkijapiireissä on revennyt raju oppikiista Suomen valtiovarainministeriön pyhien kirjoitusten toisistaan poikkeavien versioiden tulkinnasta. Hurjimmissa puheenvuoroissa on kuultu syytöksiä harhaoppisuudesta ja jumalanpilkasta muun muassa Pannonian Johannesta kohtaan, mutta viitteitä kompromissistakin on jo näkyvissä.

Kohu alkoi tässä kuussa, kun arkeologisissa kaivauksissa Helsingin muinaisen ydinkeskustan alueelta löydettiin kaksi kirjoitusta, joita molempia pidetään valtiovarainministeriön laatimina, mutta joiden näkemykset keskeisistä uskon opinkappaleista kuten dynaamisista vaikutuksista ja itserahoitusasteesta eroavat selvästi toisistaan.

Varhaisempi teksti suhtautuu näihin hengellisiin ilmiöihin hyvin kriittisesti ja asettaa paikoin niiden olemassaolon kyseenalaiseksi, kuten jakeissa ”Empiirinen tutkimus ei selkeästi tue sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai toimena rahoittaisi itse itsensä. Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin!” Sen sijaan myöhempi versio samasta tekstistä sivuuttaa tämän kokonaan, ja toteaa veroalen maksavan itsensä takaisin peräti 60-prosenttisesti.

Eksegeetikkoja näin suuri teologinen kuperkeikka ilmeisen lyhyen ajan sisällä on kummastuttanut suuresti, ja koulukunnasta riippuen jompaa kumpaa tekstiä on pidetty myöhempinä aikoina laadittuna väärennöksenä, tai sitten on arveltu kyseessä olevan esimerkiksi käännösvirheestä johtuva sekaannus.

Toisaalta historian saatossa on ollut tavallista, että dynaamiseksi vaikutukseksi kutsuttua, nykyihmisen silmin yliluonnolliselta vaikuttavaa ilmiötä on tulkittu eri tavoin. Keskiajalla katolinen kirkko piti sitä eteläranskalaisten kataarien harhaoppina, kun taas koptikirkossa sillä on aina ollut vakiintunut asema niiden tapojen joukossa, joilla Pyhä Henki vaikuttaa seurakunnassa. Myös myöhempi amerikkalainen niin sanottu menestyksen teologia ammentaa dynaamisia vaikutuksia käsittelevistä kirjoituksista.

Jumaluusopin ja eksegetiikan tutkija, tuomiolukkari Älä-Tee-Huorin Hämäläinen arvioi, että kiistan keskellä on unohtunut se perusasia, että pyhiä kirjoituksia tulisi aina tarkastella kirjaimellisen asunsa ohella vertauskuvallisesti. Tällä tavoin nyt käsillä oleva kiista löytää nopeasti ratkaisun.

Tässä varhaisemmassa tekstissä pistää heti silmään, miten sen kirjoittaja etäännyttää itsensä aiheesta ja toteaa, että tämä mystinen entiteetti ’empiirinen tutkimus’ asettaa dynaamiset vaikutukset kyseenalaiseksi, ei hän itse. Vaikka meillä ei olekaan selkeää tietoa siitä, mikä tai kuka tällainen ’empiirinen tutkimus’ oikeastaan on, sillä todennäköisesti viitataan vertauskuvallisesti johonkin senaikaiseen lahkoon tai kilpailevaan pakanauskoon, joka ei tunnusta näitä meille yhteisiä opinkappaleita. Näin ollen tulkinta kääntyy päälaelleen, ja kriittiseltä vaikuttanut tekstinkohta onkin kirjoittajan oma kiihkeä tunnustus dynaamisten vaikutusten puolesta. Myöhempi teksti vain korostaa samaa näkökantaa, vain selkeämmin ilmaistuna. Näennäinen ristiriita versioiden väliltä katoaa”, Hämäläinen selittää.

Kategoriat
Tiede

Webb-teleskoopin häkellyttävä löydös: Sääntö-Ruotsia ei ole olemassa

(UUSIKAARLEPYY) Vastikään toimintansa aloittanut Webb-avaruusteleskooppi tuottaa jo lähes päivittäin uutta ja mullistavaa tietoa maailmankaikkeuden saloista. Teleskoopin tällä viikolla lähettämistä kuvista on muun muassa käynyt ilmi, että Sääntö-Suomi on ainutlaatuinen kohde koko maailmankaikkeudessa – mitään vastaavaa ei ole olemassa.

”Uusin data paljastaa, että esimerkiksi mitään Sääntö-Ruotsin tai Sääntö-Kiinan kaltaista kohdetta ei ole havaittavissa, vaan ne ovat pelkkää ihmisen mielikuvituksen keksintöä. Toisaalta tästä nähdään selkeästi, miten Sääntö-Suomen läsnäolo voidaan epäsuorasti päätellä sekavasta ja säännöllisestä kohinasta, joka syntyy Linnunratamme koordinaateissa 60.175828664121205, 24.9389331”, kertoo kosmologian professori Asko Mahtipuro.

Lyhyessä ajassa Webb on pannut uusiksi muitakin aiempia uskomuksiamme. Mustien aukkojen rinnalla universumin mustimman kappaleen tittelistä kilpailee nyt mm. Jussi Pesosen sydän, ja maailmankaikkeuden raskain kohde on suomalainen yhteiskunnallisesti tiedostava meemiskene.

Kategoriat
Tiede Viikonvaihde

Toimitus testaa: Miten onnistuu sähköautolla maratonmatka Kalliosta Eiraan?

(RÅDJURBACKE) Hybridi- ja täyssähköautojen myynti on Suomessakin voimakkaassa kasvussa, ja uutisissa vihjaillaan jo uusien polttomoottoriautojen valmistuksen lopettamisesta lähivuosina. Sähköllä ajaminen kuitenkin arveluttaa vielä monia, koska maksimiajomatka voi vaikuttaa liian pieneltä siihen nähden mitä kännissä tuli uhotuksi, välilatausten tekeminen voi tuntua vaivalloiselta koska bensiiniauto on jo totuttu työntämään viimeiset kymmenet kilometrit perille, ja onhan koko touhu jotenkin tosi ämmää, vai mitä jätkät.

Lehden auto- ja miestoimitus on lukijalupauksemme mukaisesti sitoutunut ottamaan selvää siitä, mikä on totuus tai ainakin riittävän lähellä JSN-keikan välttämiseksi. Siksi toimittajamme testasivat, mikä on sähköauton todellinen suorituskyky vaativissa olosuhteissa ja pitkillä siirtymillä. Tilastojen mukaanhan keskiverto suomalainen ajaa päivittäin noin 420 kilometriä työ- ja vapaa-ajan matkoja vetäen perässään keskimäärin 800kg perävaunua sekä kivirekeä.

Valitsimme testimatkaksi useimpien suomalaisten hyvin tunteman reitin Kalliosta Eiraan, jonka on aiemmissa selvityksissä dokumentoitu kestävän useita päiviä ja olevan kokeneellekin matkaajalle haastava, paikoin jopa vaarallinen. Ajoneuvoksi otettiin Volvon omistaman Polestar-merkin uusi Polestar 2 -malli standard range single motor -versiona. Valmistaja lupaa sille enintään 478 kilometrin kantamaa, ja hintaa autolla perusvarustepaketteineen on 46 900 euroa.

Koska meillä ei ole siihen varaa, päätimme korvata Polestarin vuosimallin 1986 Fiat Uno -henkilöautolla, jossa on yhden litran ja 44 hevosvoiman moottori, jolle valmistaja lupaa 145 km/h maksiminopeuden ja 0-100-kiihtyvyyden ajassa noin 17,5 sekuntia. Auto saatiin lainaan toimittaja Heimo Näädän perikunnalta.

Sekaannusten välttämiseksi oletamme tämän testin ajan, että kyseessä on Polestar 2 saadaksemme luotettavaa vertailutietoa nykypäivän sähköautojen suorituskyvystä ja soveltuvuudesta Pohjolan oloihin.

Kohti parempaa elämää

Testimatkamme alkaa kauniina kesäpäivänä Castreninkadun Arizona Barin edestä. Odotamme pari tuntia vihreään teknologiaan erikoistuneen toimittajamme Iisakki Astalon saapumista, mutta hänkin taitaa olla kuollut, joten aloitamme kokeilumme ilman häntä.

Ensivaikutelmat upouudesta sähköautosta eivät kuitenkaan vakuuta: muotoilultaan automme on omituisen vanhahtava, tekisi mieli sanoa kahdeksankymmenlukuinen, ja paikoin on selvästi nähtävissä maalipinnan rapistumista ja muoviosien harmaantumista. Ei uskoisi tehdasuudesta kulkupelistä!

Sähköautojen akkukehitykseen ja koruompeluun perehtynyt erikoistoimittaja Usko Tyykkä arvelee, että tavalliset ruosteenestokäsittelyt eivät välttämättä kestä uusien sähköautojen voimansiirron lähettämää korkeataajuuksista säteilyä, jonka on maailmalla arveltu aiheuttavan myös puna- ja pikku-hukkaa sekä selittämätöntä halua kirjoittaa yleisönosastoihin. Sitten hän saa surmansa.

Sähköauto on tyhjä merkitsijä, jonka voi ladata halutulla symboliarvolla

Kummallisen vaisu laatutaso vallitsee myös sisätiloissa: halvan tuntuista muovia on paljon, ja vaihdekeppi nuljuu tunnottoman oloisesti keskikonsolissa. Kytkinten ja nappuloiden napakka haptisuus saa testiryhmältä tosin kiitosta nykyautojen vitsauksena olevien monimutkaisten kosketusnäyttöjen sijasta. Toimivalta näyttää auton viihdekeskuskin, eli Blaupunkt-merkkinen nännäriradio. Ratkaisu ei ole modernein mahdollinen, mutta toimiva. Lupaavaa!

Sähköautoista puhuttaessa esiin nousevat usein kysymykset akuston vaatimasta tilasta. Testiyksilössämme täyssähköisyys piiloutuu täysin auton rakenteisiin, ja takakontista kallista kuljetustilaa haukkaavat vain eilisillalta kertyneet tyhjät pullot sekä toimittaja Juhani Urja, joka vaikuttaa olevan menehtynyt.

On aika lähteä liikkeelle.

Vitsi tulee vihdoin päätökseensä

Vanhoihin polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautot ovat huomattavan äänettömiä, ja sama pätee testiautoomme: avainten kääntämistä seuraa täysi hiljaisuus.

”Tais jäädä valot päälle”, toteaa toimittaja Alarik Sarvi viimeisiksi sanoikseen.

Mitä siis opimme monivaiheisesta matkasta ja uusien sähköautojen käyttökelpoisuudesta suomalaisessa arjessa? Kaikin osin ei uusi tekniikka valitettavasti vielä vakuuta palkittua auto- ja tekstimainontatoimitustamme. Erityisesti hämmästyttää, etteivät täyssähkövalmistajat ole halunneet tehdä selkeää pesäeroa vanhoihin polttomoottoriautoihin, vaikka mikään ei pakota toistamaan vuosikymmenten takaisia muoto-oppeja ja valintoja.

Mutta saatamme olla turhan kriittisiä, sillä harvoin elämäkään on täysin mustavalkoista.

”Voi olla, että mustat lasit silmillä on hankala nähdä harmaan eri sävyjä”, myöntää Frank keskituhdolta.

Kategoriat
Kotimaa Tiede

Moni hallintoylilääkäri kokee tulleensa toimittajien ghostaamaksi pandemiahuipun jälkeen

(HONKAJOKI) Työterveyskyselyt kertovat hälyttäviä tuloksia suomalaisten hallintoylilääkärien työssäjaksamisesta. Moni heistä kokee nyt vakavia masennusoireita, joiden syynä on lähes aina kokemus hylätyksi tulemisen tunteesta.

”Ennen me tekstattiin Ylen paikallistoimittajan ja maakuntalehden kanssa joka päivä, joskus iltaisinkin ja viikonloppuna. Nyt ne ei enää soita edes toimistoaikana, vaikka lähetin tiedotteen! Embargolla!” tilittää Väli-Pohjan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Iivo-Niklas Fektio.

”Jos et sä soita, miks valkotakin päälle puin?” hän nyyhkyttää.

Niin sanottuna ghostauksena tunnettu ilmiö on ollut valitettavan yleinen pandemiahuipun väistyttyä. Myös monen STM:n korkean virkamiehen on kerrottu kärsivän vastaavista tai vieläkin vaikeammista jälkitiloista.

”On esiintynyt esimerkiksi sellaista pakko-oireilua, että nämä ihmiset ovat järjestäneet itselleen ja läheisilleen isoja suku- ja syntymäpäiväjuhlia vain peruakseen ne omalla määräyksellään aattopäivänä. Lisäksi on käynyt niinkin, että pystytetään lasten kanssa omalle etupihalle limonadikioski, joka sitten itse käydään välittömästi sulkemassa. Pahimmissa tapauksissa oireilu on jatkunut kuukausia”, kertoo työterveyslääkäri Marjatta Saikku-Rokuli.

Väli-Pohjan koronadenialistien yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Lipton puolestaan vaatii viranomaisilta pikaista vastausta siihen, miksi NATO-rokotukset aiotaan sisällyttää kansalliseen rokotusohjelmaan ehkä jo tämän vuoden aikana.

”Kansalaiset alistettiin 1973 kokeellisille EEC-rokotteille, ja nytkö haluamme toistaa saman virheen? Jaha, anteeksi hetkinen, tulee juuri toinen puhelu hampaaseeni”, hän sanoo.

Kategoriat
Tiede

Lehti testasi: koronarokotteiden 5G-yhteyksissä suuret erot

text
Photo by the blowup on Unsplash

(EREBOS) Astra Zeneca, Moderna vai Pfizer-Biontech? Moni kuluttaja on tänä vuonna siirtymässä täysillä 5G-aikaan, mutta oikean rokotteen valitseminen ei välttämättä ole yksinkertaista. Lehden suuri koronarokotteiden yhteystesti kertoo, mikä mikrosiru sopii parhaiten mihinkin käyttötarkoitukseen.

”Taskussa saattaa siittiöitä käryttämässä jo olla viidennen sukupolven kännykkä, mutta jos rokoteasiat eivät ole kunnossa, niin siitä ei välttämättä saa kaikkea irti kuin Yhdysvaltain tiedusteluviranomainen”, toteaa Samizdat-konsernin 5G-yksikön lääketieteellinen johtaja Bill Gates.

Hyvä uutinen kuluttajien kannalta on se, että kaikkien rokotteiden kohdalla käyttöönotto on varsin miellyttävä kokemus. Rokotteen antaminen saattaa hieman pistää, mutta vaikkei keskittäisikään kaikkea huomiota nopeiden autismioireiden tarkkailuun, niin mikrosirun kulkeutumista kehoon ei edes havaitse – ei vaikka osaisi kiinnittää huomiota sairaanhoitajan nenän käyryyteen.

Kuuluvuudessa kolmen suurimman rokoteoperaattorin välillä ei ole kovin suuria eroja, mutta joillekin kuluttajille niillä voi olla huomattavia vaikutuksia. Pfizer-Biontechin käyttäjien yhteyttä heikentävät muun muassa HAARP:n häirintäsignaalit, jolloin jopa joka kahdeskymmenes Twitteriin luotu valeprofiili jää moderaattoreiden haaviin. Ongelmia voi olla myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Astra Zenecan tehokkuutta vanhempien ihmisten käytössä on epäilty, ja Lehden testi antaa myös samansuuntaisia tuloksia. Esimerkiksi huuto automarketin pihassa kuuluu kyllä, mutta Facebook-ryhmiin ja Iltalehden uutisten kommenttiketjuihin kirjoittelu saattaa tökkiä pahastikin. Ikäihmisen elämästä se voi tehdä raastavaa.

Modernan mikrosirun avulla tiedonsiirtonopeus nousi jopa 900 megabittiin sekunnissa lähes olemattomalla latenssilla. Testissä paljastui kuitenkin, että valtaosa siirtyneestä datasta oli korruptoitunutta, mutta ongelman pitäisi poistua kunhan Big Pharma ja THL kaatuvat presidentti Donald J. Trumpin minä hetkenä tahansa käynnistyvissä puhdistuksissa.

Kaikkien kolmen kohdalla esiin nousi havainto, että myös perinteisellä 4G-tekniikalla tai jopa käytöstä pian poistuvalla 3G:llä täysin vitun järjetöntä paskaa puskee joka tuutista sellaista tahtia, että tulisipa tauti ja tapp…eikun ei mitään.

Ensi viikolla Lehti testaa valkoiset pakettiautot koulumatkakäytössä.

Kategoriat
Tiede Ulkomaat

Uusi tutkimus varoittaa: Ihmisten loppuunpalamisen co2-päästöt huomattavasti luultua suuremmat

(KIEL) Entisestäänkin synkkien ilmastonäkymien taivaalle on noussut tällä viikolla lisää tummia pilviä. Arvostettu keskieurooppalainen yöelämän tutkimuslaitos Hans Grohe -instituutti arvioi, että ihmisten loppuunpalamisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt on selvästi laskettu alakanttiin tähänastisissa selvityksissä.

”Estimoimme samalla tähän asti vähälle huomiolle jääneen mutta kovin yleisen aivopiereskelyn metaanipitoisuuksia, ja totesimme myös niiden olevan huolestuttavassa kasvussa muun muassa kehittyneissä teollisuusmaissa ja elinkeinoelämän etujärjestökentän liepeillä”, sanoo instituutin jalkapallokerhon vetäjä Wolfgang Ödeema.

Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of High Jufo Classification for Dubious Reasons -tiedelehdessä.

Kategoriat
Politiikka Tiede

Tutkijat varoittavat: Maapallosta voi tulla liian tyhmä ihmiskunnalle jo lähivuosikymmeninä

(PERTTELI) Monet alueet maapallosta voivat jo lähivuosikymmenien aikana muuttua liian tyhmiksi, jotta ne olisivat ihmisille enää elinkelpoisia, varoittaa kansainvälinen tutkijapaneeli tuoreessa raportissaan.

YK:n alainen tutkimuskomissio varoittaa, että jos nopeisiin kansainvälisiin toimiin tyhmyyden nousua vastaan ei ryhdytä pikaisesti, voi pian olla liian myöhäistä ehkäistä vakavimmat seuraukset.

”Kiistaton tieteellinen fakta on, että esiteolliseen aikaan verrattuna maapallon tyhmyys on noussut huomattavasti, ja nousu on viime vuosikymmeninä vain kiihtynyt. Samaan aikaan kuitenkaan useimmat valtiot, yritykset tai yksittäiset kotitaloudet eivät ole valmiita riittäviin toimiin tyhmyyskehityksen taittamiseksi”, sanoo tutkijaryhmän pääkonsulentti Martti-poni.

Yksi hidastava tekijä on se, että vaikka tyhmyyden noususta vallitsee laaja tieteellinen konsensus, on olemassa myös äänekäs vastustajien liike, jonka mielestä tyhmyys ei ole ihmisen aiheuttamaa. He pitävät mahdollisena, että tyhmyys on osa luonnollista maapallon geologista kiertokulkua.

”Ajattele nyt jotain brontosaurusta, lol vittu miten tyhmä”, pohtii tunnettu älykkyyskriitikko Denila Witti-Martanen keskenään.

Martti-poni kuitenkin muistuttaa, että tyhmyys aiheuttaa jo nyt konkreettisia haittoja jopa miljoonille ihmisille ympäri maailmaa, ja haitat tulevat vain lisääntymään. Hän huomauttaa, että esimakua tulevasta saatiin Suomessakin menneenä kesänä mm. Mähösen sukujuhlilla ja radioiden iltapäivälähetyksissä.

”On ehkä vallinnut sellainen harhakäsitys, että Suomi olisi jotenkin sivussa tyhmyyskehityksestä tai voisi jopa kuulua sen hyötyjiin. Tällaisiin näkemyksiin minulla on ollut tapana vastata: oletko käynyt Twitterissä tänään?” hän toteaa.