Kategoriat
Kotimaa Politiikka Tiede

Luvassa miljoonasäästöt? – Useimmat kansanedustajat voisi korvata algoritmeilla

Algorythmic ColonyCreative Commons License John M.
(ARKADIA) Digitalisaatio saattaa nopeassa tahdissa uhata myös poliitikkojen työpaikkoja, arvioi tuore kotimainen huippututkimus. Tähän asti digimurroksen ja robottien on arveltu korvaavan ensisijassa matalan osaamisen mekaanisia työtehtäviä, mutta pian simppeli algoritmi voi tuoda miljoonasäästöt yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Helsingin yliopiston YT-tiedekunnan raportti osoittaa, että suurimman osan nykyisistä kansanedustajista voisi automatisoida, mikä ensinnäkin nopeuttaisi päätöksentekoa ja toiseksi säästäisi merkittävästi rahaa. Professori Kaisa Dinmaan johtama tutkimusryhmä on muun muassa laatinut kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) korvaavan koodinpätkän Basic-ohjelmointikielellä:
10 WHILE ”hereillä” PRINT ”suvakki homot homot homot itsenäisyys”
20 GOTO KALJALLE
30 IF ”maahanmuuttaja” THEN PRINT ”kuoleman rangaistus”
40 GOTO KÄNNI
50 REPEAT UNTIL ”2019”
Ryhmän tekemässä sokkotestissä kahdeksan kymmenestä ei erottanut algoritmin tuottamaa valtiopäiväpuhetta aidosta kansanedustajasta. Kaksi kymmenestä piti Pepsi Maxia parempana.
Kehitteillä on lisäksi monimutkaisempia koodeja moderneimmilla ohjelmoinitikielillä. Dinmaan java-prototyyppi kansanedustaja Laura Huhtasaaresta (ps.) on tarkoitus lanseerata koekäyttöön vuodenvaihteessa:
while(true) {
echo ”Minua sorretaan!”
}
Tutkimusryhmä kuitenkin muistuttaa, että aivan kaikkiin tilanteisiin ei algoritmikaan sovi. Esimerkiksi hallituksen monipolvinen lainsäädäntövalmistelu edellyttää huomattavasti yksityiskohtaisempia järjestelmiä. Valmiita kaupallisia ratkaisuja on onneksi jo olemassa.
”Analyysissa on havaittu, että tämänhetkistä keskivertoa lainvalmisteluhanketta voi helposti emuloida Windows 10 -asennusohjelman avulla. Se on nopea laittaa näyttävästi käyntiin, ja hetken päästä homman voikin aloittaa taas alusta”, Dinmaa kertoo.
Raportin mukaan yhteiskunnallista kansalaiskeskustelua puolestaan mallintaa oivallisesti kannullinen räkää.

Kategoriat
Tiede

Laura Huhtasaari kiistää polveutuvansa smp:läisistä

Mesolithic womanCreative Commons License Hans Splinter
(PORI) Kansanedustaja Laura Huhtasaari ei usko perussuomalaisten polveutuneen smp:läisistä. Huhtasaaren mukaan esimerkiksi Sulo Aittoniemi ja Tom Packalén ovat selvästi eri lajeja, eikä yhtään välimallin poliisikansanedustajan luurankoa ole löydetty.
Hän haastaakin paleontologit ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen esittämään kiistattomia todisteita smp:läisten ja perussuomalaisten välimuodosta.
”Täällä meidän puolueessa pitäisi nytkin olla puoliapinoita, mutta ei niitä… eikäkun sori, tuolla ne onkin”, kasvatustieteiden maisteri Huhtasaari toteaa.

Huhtasaaren mukaan tiede ei pysty selittämään esimerkiksi porilaisia. Taustalla on selkeästi jokin korkeampi voima, koska moista yksinkertaisuutta ei synny sattumalta.
”Mistä muista eläimistä on tullut porilaisia? No, lavialaisista joo, muttei niitä rappioapinoita lasketa. Mutta se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole porilaisia, eikä porilaisia koskaan olleet.”
 
 

Kategoriat
Kotimaa Tiede

Tutkijat varoittavat: Robotit voisivat viedä sun mutsis työt, ellei se olisi niin lihava

Two fat ladiesCreative Commons License Micolo J
(TORNIO) Lisääntyvä teollisuuden ja palvelualojen automatisointi ja robottien yleistyminen voivat olla uhaksi myös sun mutsis työpaikalle, varoittavat tutkijat. Helsingin yliopiston kehäpäätelmäinstituutin selvityksen mukaan kehityksen ennustamista rajoittaa kuitenkin se fakta, että sun mutsis on niin läski, että se peittää koko tulevaisuudenkuvan.
”Sun mutsis on niin lihava, että robottien pitäisi ensin rakentaa isompi robotti, joka voisi suunnitella sen robotin, joka voisi edes yrittää korvata sen”, pohtii akatemiaprofessori Kalle Pikku.
Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että sun mutsis on niin läski, ettei mitään muuta pysty havaitsemaan tieteellisellä metodilla. ”Sun mutsis on niin läski, että se täyttää koko normaalijakauman”, kertoo MIT:n tutkija So-Fat Yomomma.
Tiedeyhteisö ei ole täysin yksimielinen siitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia äkillisellä työpaikkojen määrän romahtamisella olisi, tosin romahtamisen syyksi epäillään myös sitä, että sun mutsis on niin läski.
”Sun mutsis on niin läski, että se on yhtäaikaa palvelualat, alkutuotanto ja teollisuus”, toteaa Pikku.
Varmuutta ei ole siitäkään, synnyttäisikö robotisaatio uusia toimenkuvia työttömiksi jääville.
”Sun mutsis on niin läski, että se on samalla sekä ylin että alin desiili”, katsoo Yomomma.

Kategoriat
Tiede Ulkomaat

Rodoksenko lossi ratkaisu Välimeren pakolaisongelmaan?

Floating RaftsCreative Commons License Brian Holland
(LAMPEDUSA) Välimeren alati pahenevaan pakolaisongelmaan etsitään radikaalia ratkaisua. Kansainvälinen merenkulkujärjestö ja Aalto-yliopiston kehäpäätelmätieteen huippuyksikkö ehdottavat meren ylitse saarten kautta rakennettavaksi valtavaa lauttayhteyttä, joka ehkäisisi hukkumiskuolemat ja tyrehdyttäisi ihmissalakuljettajien bisneksen.
Ratkaisisiko siis iso lautta tämän kiperän pulman, huippuyksikön limoviikunavastaava, professori Kalervo O’Tannenbaum?
”Olemme nähneet tämän aluksen enemmän ikäänkuin lossina.”
Siis Rodoksenko lossina?
”Kyllä. Se olisi suorastaan maailman kahdeksas ihme, tämä Rodoksen k.o. lossi.”
Professori O’Tannenbaum, olisikohan tämä puujalka kenties nyt kulutettu loppuun?
”Taitaa olla.”
Ensi viikolla keskustelemme muun muassa siitä, monetko tosi isot tissit mahtuvat palindromiin.

Kategoriat
Kotimaa Tiede

Paikallinen mies näki sinimustan mekon Lapualla

museo della civiltà romana, E.U.R. rom, april 2005Creative Commons License seier+seier
(SACRAMENTO) Lapualainen paikallinen mies Eero Vähä-Natsi on selvittänyt ratkaisun koko internetiä loppuviikosta askarruttaneeseen ongelmaan kännykkäkuvan mekon oikeasta värityksestä.
Vähä-Natsin mukaan mekko on ilmiselvästi sinimusta.
”Itse asiassa puhuin kyllä paita-kravatti-yhdistelmästä enkä mistään hameista ja tuota, ei kai tämä nyt ole mikään halpa klikkimielessä tehty fascistivitsi?” hän kysyy.
Sinimustana on paikkakunnalla aikaisemmin nähty muun muassa naapurin korpikommarin naama kun alkoi raitilla vittuilla, sekä maailmankuva.
Kysymys mekon oikeasta väristä herätti runsaasti keskustelua verkossa, kun ihmiset tajusivat ajattelevansa mieluummin ihan mitä hyvänsä kuin omaa kurjaa elämäänsä ja epäonnistumisiaan.
”Nyt jos ette ala kalppia niin soitan Apusen Matille että täällä on taas jotain vihervasemmistolaisia toimittajia”, tervehtii Vähä-Natsi iloisesti lähtiessään.

Kategoriat
Tiede Ulkomaat

Tutkijoiden kohutulos: Sodan ensimmäinen uhri ei ole totuus vaan naapurin mulkku

Pleasure and painCreative Commons License Tim J Keegan
(SMÖRREBRÖD) Sotien yhteiskunnallisista vaikutuksista on saatu uutta kuohuttavaa tietoa laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Eurooppalaisten omankädenoikeustieteellisten tiedekuntien selvitys paljastaa, että yleisesti luultu totuus siitä, että sodan ensimmäinen uhri olisi totuus, ei pidä paikkaansa.
”Lähes kaikissa tutkituissa sodissa kävi kyllä niin, että ensimmäinen uhri oli ’se naapurin mulkku’ tai joissakin harvinaisemmissa tapauksissa ’hei vittu kukas sä oikein oot’, tai ’oho se tais kuolla’ tai ’paikallinen joukkoliikenteen matkakorttilukijan suunnittelija'”, kertoo tutkimushankkeen johtaja Heta Ytor.
Tutkijat kertovat, että myös muut vanhat uskomukset sodan luonteesta kaipaavat pikaista päivittämistä. Ytorin mukaan tarkemmat analyysit paljastavat muun muassa sen, että sota ei suinkaan ole diplomatian jatke, vaan ”visvan, paskan ja veren täyteinen helvetti, jossa henkiinjääneiden ihmistorsojen mielet räjähtävät sirpaleiksi joita yritetään turhaan vuosikymmeniä paikata viinalla, vajaamitoitetuilla tukipalveluilla sekä tietämättömyyteen ja vihaan kiedotulla kansallisuusaatteella”.

Kategoriat
Kotimaa Tiede

Kaivaukset paljastivat sisu-sanan alkuperäisen merkityksen: "Hakataan joku erinäkönen saatana"

Algerien_5_0037Creative Commons License Patrick Gruban
(LEMMINKÄISEN TEMPPELI) Suomalaisuuden symbolina pidetyn sisun arvoitus on ratkennut. Suurimpien yliopistojen rahoittama vuosien mittainen arkeologinen tutkimushanke on onnistunut selvittämään myyttisen sanan alkuperän luolamaalauksia, vanhaa kansanrunoutta ja muinaishautoja tutkimalla. Tulos ei ollut yllätys.
”Noin tiiviisti voisi sanoa, että sisu on kautta historian tarkoittanut sitä, että mitäs jos kootaan joukko väkivaltaisia ääliöitä ja käydään pieksemässä joku erinäköinen tyyppi oikein porukalla”, kertoo tutkimushankkeen vetäjä Björn Waldegård.
Esimerkiksi Elias Lönnrotin arkistoista löytyi Kalevalan ulkopuolelle jätetty muinaiskarjalainen runo, jossa sisu tiettävästi mainitaan ensi kertaa kulttuuriperinnössämme:
Keräs kurja konkkaronkan/
konkkaronkan runkkareista/
katuja kuljeksimahan/
heikompiaan hakkaamahan/
noilla pohjolan poluilla/
sisun, suomen, syntymailla/

Paluu juurille alkanut
Kilpailevan teorian mukaan sisu olisi esiintynyt jo tätä aiemmin suonenjokisessa sananlaskussa ”Sisukas rahvas – lapsia lahtas, sanoos Pörölän emäntä ko katupartion näki”. Tekstien samankaltaisuus on kuitenkin silmiinpistävä, tutkijat toteavat.
Myöhemmissä kirjoituksissa sisun merkitys olikin jo lähes vakiintunut, kuten 1700-lukuisessa Väisäsen Postillassa: ”Sifulla ombi teiän syytä hengefä cilvoitella ja caici eri färiset hacata”.
Tutkijat huomauttavat, että myöhempinä vuosisatoina sisun arkipäiväinen merkitys kuitenkin painui kielessä unholaan ja sen korvasivat monenlaiset myyttiset vastineet. Nykypäivän kielenkäytössä sen sijaan sanan alkuperäinen tarkoitus on jälleen saanut vankan jalansijan: ”Partioinnin tarkoitus on luoda turvallisuuden tunnetta suomalaisten keskuuteen ja pitää huolta kanssaihmisistä.

Kategoriat
Politiikka Tiede

Tutkijat uudistivat rikkinäisten ikkunoiden teorian

27 windowsCreative Commons License enki22
(NURPPOO) ”Jos ikkuna hajoaa ilman, että siitä seuraa puoluetuen nostovaatimus ja natsirinnastus, onko kukaan enää Dianapuistolla selvinpäin” kuuluu eräs sosiologian klassisista kysymyksenasetteluista. Niin sanottu rikkinäisten ikkunoiden teoria on puhuttanut tiedepiirejä ja yhteiskunnallisia päättäjiä vuosikymmenet.
Nyt tämä vanhentuneeksikin moitittu malli on päivitetty nykyaikaan.
”Yliopistoissa on jo vuosia mietitty, miten tällaiset poliittiseen päätöksentekoon liittyvät mallit pätevät, kun perinteiselle puoluekentälle on tullut uusia liikkeitä, joiden toimintaa ei enää ohjaakaan puolueohjelma tai aate vaan kosto”, selittää professori Hans Aplast. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Vittumainen tyhmyys, ilkeys ja ruikuttaminen Suomen ja suomalaisen sisun nykykuvana -tutkimusohjelmaa.
Varo vaaraa
Aplastin ryhmä on hakenut vastausta kysymykseen uusintamalla muun muassa kuuluisan ns. Milgramin tottelevaisuuskokeen. Siinä havaittiin, että aivan tavalliset ihmiset olivat valmiit alistamaan tuntemattoman koehenkilön jopa tuntikausien annostuksille eduskunnan kyselytuntia ja täysistuntopuheenvuoroja, vaikka tiedetään että jo muutaman millitossavaisen isku voi olla normaalilla älykkyysosamäärällä varustetulle ihmiselle hengenvaarallinen.
”Pahimmillaan ihmiset antoivat säälittä jopa kymmenen mikroturusen annoksia, vaikka koehenkilö rukoili häntä lopettamaan”, Aplast kertaa.
Testi vahvisti aiemmat hypoteesit auktoriteettiuskon voimasta. Ihmiset olivat hyvin valmiit tappavien iskujen jakamiseen, kun heille vain riittävän usein vakuutettiin että ”netissä sanottiin näin”.
Tutkimusryhmän loppuraportin on määrä valmistua loppuvuodesta. Jo nyt näyttää kuitenkin selvältä, että selvityksen vaikutukset ovat kansainväliset. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Vatikaani suunnittelee poliitikkona sekä yleisenä kaiken mahdollisen uhrina tunnetun Riikka Slunga-Poutsalon kanonisoimista rikkinäisten ikkunoiden marttyyriksi.

Kategoriat
Talous Tiede

Tietokone läpäisi ensi kertaa Turengin testin

Elle est de retour! Francois Meehan
(TURENKI) Keinoälyn kehittyminen saavutti merkittävän virstanpylvään viikonvaihteessa, kun maailmalle kerrotttin tietokoneohjelman ensi kertaa läpäisseen niin sanotun Turengin testin. Testi mittaa sitä, kuinka hyvin ohjelmisto pystyy uskottelemaan ihmistuomaristolle, että se ei ole ohjelma vaan kantahämäläinen varhaisteini.
Ohjelman kehittäjien mukaan menestyksen salaisuus oli oivallus siitä, että ohjelma voisi väittää testaajille tietävänsä kaikesta kaiken vaikkei se loppujen lopuksi tajua vittuakaan mistään, mikä osuu täydellisesti hämäläiseen ihmisprofiiliin.
”Tota haista vittu”, vastasi ohjelma Lehden haastattelupyyntöön.
Ohjelmoijien mukaan seuraava kehittyneempi versio on jo työn alla. Valmistuessaan se pystyisi tuottamaan automaattisesti häkellyttävän aidon kuuloisia Uuden Suomen blogitekstejä, maakuntalehtien pääkirjoituksia sekä Reijo Tossavaisen ja Tuomas Enbusken twiittejä.
Ohjelman kaupallista potentiaalia pidetään olemattomana.

Kategoriat
Seksivau Tiede

Lehden viihdetoimituksen vinkit: Näillä EU-vaalinumeroilla voitat Lotossa!

Bingo numbers LEOL30
(PERNIÖ) Lotossa ja Eurojackpot-pelissä on tälläkin viikolla jaossa miljoonapotteja! Mikä olisikaan sen hienompaa kuin lähteä vapun jälkeiseen kevään viettoon reilu lisäraha taskussa – taitaisipa kesäkin saada siitä aivan uutta pontta!
Me täällä Lehden viihdetoimituksessa olemme jo vuosia antaneet rahapeliyhtiöiden toiminnalle ilmaista mainosta seitinohueen journalistiseen harsoon kääräistynä ja siinä samassa lässyttäneet teille, rakkaat ihanat lukijamme, kuin vähämielisille. Tällä viikolla vinkkaamme teille ajankohtaisuutta teeskennellen, mitkä EU-vaalien ehdokasnumerot ovat onnekkaimmat, jos miljoonia tekee mieli!
Tilastotieteen asiantuntijamme Ki Markov, mitkä lottonumerot on hyvä valita, jos tahtoo saada seitsemän oikein?
”Niin, sinänsähän asialla ei ole merkitystä, koska se on aika sama todennäköisyyksien näkökulmasta, mitkä seitsemän valitset. Mieluiten toki luku saisi olla enintään 39, koska sen suuremmilla ei peruslottoarvonnassa paljon tee, heh heh.”
Mutta kuitenkin voidaan alkuvuoden lottonumerotilastoja katsomalla sanoa, että tietyt numerot ovat putkahtaneet koneesta useammin kuin toiset, eli jokin taika niissä selvästi piilee, eikö vain?
”No ei, koska pitkällä aikavälillä erot tasoittuvat ja katoavat.”
Eli kannattaa kuunnella ekspertin arvokas vinkki ja turvautua näihin sanoisimmeko onnenlukuihin! Myös lasten syntymäpäivät ovat yleensä olleet onnekkaita lukuja, kuten lottovoittajien haastatteluista olemme saaneet kuulla, eikö?
”No vittu ei ole! Se on ihan yksi saatanan sama valitsit sitten lasten syntymä- tai kuolinpäivät tai vittu mitä tahansa 39:stä alaspäin, kun ei sillä ole väliä!”
Pankaa siis visusti muistiin, mikä olikaan oma pikku-kullan juhlapäivä! Kenties poimit hänen tulevaisuuttaan varten muhkean pesämunan viikonvaihteen arvonnasta!
”Kuunteletsä apina lainkaan mitä sulle sanotaan?”
Lisäksi tulevana viikonloppuna luvassa lisää jännittäviä lottouutisia: Kysyimme uusilta miljonääreiltä, miltä tuntui käydä ensi kertaa paskalla voiton jälkeen! Haastattelussa myös Miss Yyteri -kisan kohufinalisti vuosien takaa – miten hän käytti Ässä-arvasta saamansa kolme kymppiä?
Ensi viikolla Lehden maakunnallisissa viihdeuutisissa: Näin enkelit auttavat sinua valitsemaan oikean energiakiven!