Perussuomalaisiin siirtynyt Markku Uusipaavalniemi ihmettelee Euroopan velkaongelmien hoitoa. Talousguruna tunnettu Uusipaavalniemi ratkaisi rahaongelmat tekemällä lisää rahaa ja maksamalla velat niillä. Siis oikeasti sanoo näin ja ilmeisen vakavissaan.
”Ratkaisu olisi naurettavan helppo. Luotaisiin sitä rahaa, eikä velkaannutettaisi valtioita. Eli nostettaisiin Euroopan keskuspankin tasetta ja luodaan tyhjästä tuhat miljardia vuodessa”, toteaa Uusipaavalniemi Suomen Talousdemokratia ry:n haastattelussa.
Samizdat-konsernin talouspoliittinen asiantuntija Esa 8 v. ei ole täysin vakuuttunut talousgurun ajatuksista.
”Eikstota, sillon tuo rahan arvo niinku romahda, jos sitä tehdään valtavasti lisää? Että niinkun sillä samalla rahamäärällä saa ostettua tosi paljon vähemmän? Kun kuitenkin niinku vaikka öljy ja semmoset lähinnä tuodaan muualta, ni jos yhdellä eurolla saa tosi paljon vähemmän sieltä ostettua, ni eiks bensa ja lämmitys ja sellaset kallistu ihan sikana? Ja oikeestaan kaikki muukin, et eiks niinku vuokrat ja sellaset aika nopeesti ammu katosta läpi kun omistajat haluaa enemmän vähäarvoisempaa rahaa?”
Uusipaavalniemi ei pidä mahdollisia ongelmia vakavina. Esimerkkinä onnistuneesta rahapolitiikasta hän mainitsee Saksan 1920-luvulla.
”Sillon tietysti euron arvo romahtaa ulospäin jonkin verran, mikä samalla lisää kilpailukykyä. Omistus laimenee, eli ne, joilla on rahaa säästössä, niitten omistus tietysti pienenee, elikkä rikkaiden omistus pienenee ja sitten toisaalta taas velallisten asema paranee. Palkat ei romahda, työttömyys ei kasva”, hän listaa videolla.
Esa 8 v. väittää kuitenkin vielä hiljaisella äänellä vastaan.
”Tai sitten ihan toisinpäin, eikstotani, että osakkeet, kiinteistöt ja semmoiset, mitä nimenomaan ne rikkaat omistaa paljon, ni eiks niiden arvo nimenomaan nouse ihan tosi paljon, kun rahan arvo tulee alas? Nimittäin rikkailla aika harvoin varallisuus on ihan vain käteisenä pankkitilillä. Ja eiks samalla kuitenkin noi tavallisten ihmisten palkat pysy ihan ennallaan, kun niistä on sovittu vuosiksi eteenpäin? Eli totanoin, noi hinnat ja vuokrat nousee hulluna, palkat pysyy ennallaan, niitota, eiks silloin ne, jotka elää palkalla eikä pääomatuloilla, niin niillä oo aika tosi kusiset paikat aika tosi pian?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka on arvioinut, että perussuomalaisilla on tulevaisuudessa käyttöä juuri Uusipaavalniemen taloudelliselle asiantuntemukselle, hänkin ilmeisesti ihan vakavissaan. Ja jos puolueen kannatus sinne 15 prosenttiin vaaleissa kiipeää, niin se on aika pelottavaa asiantuntemusta se, noin tulevaisuutta ajatellen. Ainakin jos siis oma elanto perustuu työstä saatuun palkkaan eikä omistuksesta saatuun pääomatuloon.
Kategoria: Politiikka
(SUHTEELLISUUDENTAJU) Kansa on tyrmistynyt eduskunnan hankkimien uusien torkkupeittojen kustannuksista. Kansa muistuttaa huutamalla, kännissä ja kohtalaisessa essitalopraami-paroksetiinitokkurassa antamassaan lausunnossa, että on se jumalauta, vittu, meidän rahoilla paitsi etten käy töissä ja sitten on nämä maahanmuuttajat ja mihin tämä maa on menossa laulaisin suvivirren mutten osaa sanoja nekin on romanit vieneet.
Lausunnossaan kansa huomauttaa, että edustajien peittokuluilla, noin 24 000 euroa, olisi voitu pysäyttää maamme velkaantuminen, estää eläkejärjestelmän kriisiytyminen sekä maksaa sotakorvaukset täysimääräisenä Neuvostoliitolle.
Tyrmistystä on herättänyt myös tieto siitä, että kansanedustajat opiskelevat kieliä ja tutustuvat oman erityisalansa asioihin. Kansan mielestä eduskunnan pitäisi keskittyä Suomen etujen ajamiseen, eikä kielitaidolla tai asiantuntemuksella ole sen kanssa mitään tekemistä.
Peittorahat pitäisikin kansan mielestä käyttää hyödyllisemmin Israelin entisen pääministerin Ariel Sharonin kotihoidon tukemiseen. Summa rahoittaisi Sharonin hoitokulut noin puolentoista kuukauden ajan. Kansa muistuttaa, että Sharon on sekä vanhus että veteraani.
Lausunnossaan kansa huomauttaa, että edustajien peittokuluilla, noin 24 000 euroa, olisi voitu pysäyttää maamme velkaantuminen, estää eläkejärjestelmän kriisiytyminen sekä maksaa sotakorvaukset täysimääräisenä Neuvostoliitolle.
Tyrmistystä on herättänyt myös tieto siitä, että kansanedustajat opiskelevat kieliä ja tutustuvat oman erityisalansa asioihin. Kansan mielestä eduskunnan pitäisi keskittyä Suomen etujen ajamiseen, eikä kielitaidolla tai asiantuntemuksella ole sen kanssa mitään tekemistä.
Peittorahat pitäisikin kansan mielestä käyttää hyödyllisemmin Israelin entisen pääministerin Ariel Sharonin kotihoidon tukemiseen. Summa rahoittaisi Sharonin hoitokulut noin puolentoista kuukauden ajan. Kansa muistuttaa, että Sharon on sekä vanhus että veteraani.
(M15) Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemen (prop.) loikkaamisen takana on dramaattisia syitä, paljastavat Lehden haltuunsa saamat haastattelut. Uusipaavalniemen mukaan hän näki lähtönsä keskustasta perussuomalaisiin jo vuosia sitten tarkkailemalla asuntojen hintakehitystä, kansantalouden tilaa sekä lalla-lalla.
”Lisäksi valintaani vaikutti se, että perussuomalaisten ryhmä noudattaa samaa linjaa kuin minäkin; vastustamme kaikkea ja olemme aina ehdottoman oikeassa. Ja jos emme olisikaan, olemme silti”, Uusipaavalniemi kertoo.
”Lisäksi haluaisin sanoa että romahdus ja huutaa muutaman kerran susi susi, koska sillä saa kivasti naamansa julkisuuteen ilman varsinaista sisältöä”, urheilusankari jatkaa.
Uusipaavalniemen loikkaukseen tai sen ajankohtaan ei kuitenkaan vaikuttanut millään tavalla eikä yhtään eikä olleskansa se, että laskusuunnassa olevan keskustan riveistä jatkokaudelle pääseminen voisi olla vaikeampaa kuin kovassa nousussa olevien perussuomalaisten joukosta, kun taas isomman keskustan sylissä on ollut jokseenkin mukava olla yli kolme neljäsosaa vaalikaudesta kun varmaankin prestiisi ja näkyvyys ovat olleet vähän eri luokkaa, ja öö, olin sanomassa siis että eihän tällaista kukaan tekisi koska kaikkihan me olemme kansan asialla ja suoraselkäisiä.
”Lisäksi valintaani vaikutti se, että perussuomalaisten ryhmä noudattaa samaa linjaa kuin minäkin; vastustamme kaikkea ja olemme aina ehdottoman oikeassa. Ja jos emme olisikaan, olemme silti”, Uusipaavalniemi kertoo.
”Lisäksi haluaisin sanoa että romahdus ja huutaa muutaman kerran susi susi, koska sillä saa kivasti naamansa julkisuuteen ilman varsinaista sisältöä”, urheilusankari jatkaa.
Uusipaavalniemen loikkaukseen tai sen ajankohtaan ei kuitenkaan vaikuttanut millään tavalla eikä yhtään eikä olleskansa se, että laskusuunnassa olevan keskustan riveistä jatkokaudelle pääseminen voisi olla vaikeampaa kuin kovassa nousussa olevien perussuomalaisten joukosta, kun taas isomman keskustan sylissä on ollut jokseenkin mukava olla yli kolme neljäsosaa vaalikaudesta kun varmaankin prestiisi ja näkyvyys ovat olleet vähän eri luokkaa, ja öö, olin sanomassa siis että eihän tällaista kukaan tekisi koska kaikkihan me olemme kansan asialla ja suoraselkäisiä.
(TEHERAN) Vuoden pakolaisnaisen Nasima Razmyarin tanssi julkisuudessa on herättänyt kohua osassa muslimipiirejä. Monet konservatiivimuslimit suhtautuvat Razmyarin tanssiin suurin varauksin. Koraanin tiukkaan tulkintaan uskovat muslimiyhteisöt syyttävät Razmyaria etenkin energian puuttumisesta. Myöskään kunnollista kosketusta hänen tanssiparinsa Jani Rasimuksen kanssa ei monien äärimuslimien mielestä löytynyt.
”Olisin kaivannut jonkinlaista todellistä säkenöintiä parin välille. Nyt suoritus jätti vähän sellaisen ulkoa opetellun tunnun”, kommentoi tunnistamattomana esiintynyt mies hieman MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelman jälkeen internet-videolla.
Jive ei taittunut afganistanilaistaustaiselta Razmyarilta äärimuslimien mielestä yhtä hyvin kuin , myös pudotusuhan alla olleidenJoona Puhakan ja Sanni Siuruan tango. Se sai huonot pisteet myös tuomaristolta. Etenkin tuomariston ylin johtaja Ajatollah Ali Khamenei katsoi, että Puhakan tango toimi aivan selvästi enemmän Jumalan kunniaksi.
”Olisin kaivannut jonkinlaista todellistä säkenöintiä parin välille. Nyt suoritus jätti vähän sellaisen ulkoa opetellun tunnun”, kommentoi tunnistamattomana esiintynyt mies hieman MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelman jälkeen internet-videolla.
Jive ei taittunut afganistanilaistaustaiselta Razmyarilta äärimuslimien mielestä yhtä hyvin kuin , myös pudotusuhan alla olleidenJoona Puhakan ja Sanni Siuruan tango. Se sai huonot pisteet myös tuomaristolta. Etenkin tuomariston ylin johtaja Ajatollah Ali Khamenei katsoi, että Puhakan tango toimi aivan selvästi enemmän Jumalan kunniaksi.
(SUOMI, VALITETTAVASTI) Kampanjointi ensi kevään eduskuntavaaleihin käy jo nyt tulikuumana. Asiantuntijoiden mukaan keskeisimmäksi vaaliteemaksi nousee se, miten Suomi selviää tulevien vuosikymmenten haasteista, kuten väestön ikärakenteen muutoksesta, vientiteollisuuden murroksesta ja eläkejärjestelmän rapautumisesta. Teeman tärkeyden huomaa siitä, että erittäin monet ehdokkaat ja puolueet ovat nostaneet kampanjansa keskiöön kysymykset siitä mitä ne homot oikein kotonaan puuhaavat ja siitä, onko naapurin Salimalla oma uintivuoro.
”On selvää, että eläkesysteemin suurremontti on mahdoton toteuttaa jos on näitä homoja, koska ne ei maksa veroja ja missäs minä olinkaan”, pohtii protestiehdokas Rehti Lapin-Mies, jolla on oikeasti aika paha olla.
Erityisen suurta huomiota viime viikkoina on herättänyt vahvassa gallupnousussa olevien perussuomalaisten aloite, jonka mukaan kaikkien homoseksuaalien olisi jatkossa käytettävä paidanrinnuksessaan vaaleanpunaista kangaskolmiota. Aloitteen tarkoituksena on kohentaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa vanhustenhuollon tilaa. Ehdotus on kerännyt suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, jossa sitä on pidetty raikkaana ja ryhdikkäänä avauksena vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
”Homot ja lesbot senkun pelottelevat suurta enemmistöä, joka yrittää kaikin keinoin jatkaa elämää ja ihmislajia”, sanoo eräs ihan oikea ihminen ihan tosissaan. Siis vittu oikeasti sanoo, julkisesti ja omalla nimellään, ei tällaista pysty keksimään. Miettikää, vuonna 2010. Mitä helvettiä, siis mitä helvetin helvettiä täällä oikein tapahtuu ja mistä pääsee ulos?
Vähemmästäkin pitää kiskoa myssy silmille.
Rohkeat esitykset jakavat mielipiteitä
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotukseen ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan [search term=”Jutta Urpilainen”]Jutta Urpilaisen[/search] mielestä pitää tarkoin pohtia, olisiko kolmion kenties oltava väriltään turkoosi tai ehkä beige. Myöskään kolmion koosta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen [search]Jyrki Katainen[/search] puolestaan arvioi, että asia on omantunnonkysymys, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Ennen kolmiokohua poliittista kenttää puhuttivat perussuomalaisten aloitteet ruotsin puhumisen kieltämisestä julkisilla paikoilla, 150-metristen veteraanimonumenttien pystyttämisestä kaikkien kaupunkien keskustaan ja kansalaisoikeuksien porrastamisesta sen mukaan, montako todistettavasti kantasuomalaista henkilön iso- ja isoisovanhempien joukossa on. Ehdotukset ovat keränneet suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, joissa niitä on pidetty raikkaina ja ryhdikkäinä avauksina vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotuksiin ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, onko pitäisikö monumentin olla 180-metrinen. Myöskään isoisoisovanhempien taustasta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että tällaiset asiat ovat omantunnonkysymyksiä, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Keskustelun kiihtyminen ennakoi Lehden vaalieksperttien mukaan äänestysvilkkauden kasvua ja ”todennäköisesti historian murheellisinta vaalikampanjaa”.
”On selvää, että eläkesysteemin suurremontti on mahdoton toteuttaa jos on näitä homoja, koska ne ei maksa veroja ja missäs minä olinkaan”, pohtii protestiehdokas Rehti Lapin-Mies, jolla on oikeasti aika paha olla.
Erityisen suurta huomiota viime viikkoina on herättänyt vahvassa gallupnousussa olevien perussuomalaisten aloite, jonka mukaan kaikkien homoseksuaalien olisi jatkossa käytettävä paidanrinnuksessaan vaaleanpunaista kangaskolmiota. Aloitteen tarkoituksena on kohentaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa vanhustenhuollon tilaa. Ehdotus on kerännyt suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, jossa sitä on pidetty raikkaana ja ryhdikkäänä avauksena vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
”Homot ja lesbot senkun pelottelevat suurta enemmistöä, joka yrittää kaikin keinoin jatkaa elämää ja ihmislajia”, sanoo eräs ihan oikea ihminen ihan tosissaan. Siis vittu oikeasti sanoo, julkisesti ja omalla nimellään, ei tällaista pysty keksimään. Miettikää, vuonna 2010. Mitä helvettiä, siis mitä helvetin helvettiä täällä oikein tapahtuu ja mistä pääsee ulos?
Vähemmästäkin pitää kiskoa myssy silmille.
Rohkeat esitykset jakavat mielipiteitä
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotukseen ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan [search term=”Jutta Urpilainen”]Jutta Urpilaisen[/search] mielestä pitää tarkoin pohtia, olisiko kolmion kenties oltava väriltään turkoosi tai ehkä beige. Myöskään kolmion koosta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen [search]Jyrki Katainen[/search] puolestaan arvioi, että asia on omantunnonkysymys, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Ennen kolmiokohua poliittista kenttää puhuttivat perussuomalaisten aloitteet ruotsin puhumisen kieltämisestä julkisilla paikoilla, 150-metristen veteraanimonumenttien pystyttämisestä kaikkien kaupunkien keskustaan ja kansalaisoikeuksien porrastamisesta sen mukaan, montako todistettavasti kantasuomalaista henkilön iso- ja isoisovanhempien joukossa on. Ehdotukset ovat keränneet suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, joissa niitä on pidetty raikkaina ja ryhdikkäinä avauksina vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotuksiin ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, onko pitäisikö monumentin olla 180-metrinen. Myöskään isoisoisovanhempien taustasta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että tällaiset asiat ovat omantunnonkysymyksiä, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Keskustelun kiihtyminen ennakoi Lehden vaalieksperttien mukaan äänestysvilkkauden kasvua ja ”todennäköisesti historian murheellisinta vaalikampanjaa”.
(ULAN BATOR) Venäjän ja Euroopan läpi ryöstäen, tappaen ja raiskaten riehunut hunnipäällikkö Attila pitää kohtuuttomana julkisuudessa saamaansa arvostelua. Attilaa on syytetty muun muassa ryöstelystä, tappamisesta ja raiskaamisesta ja häntä on voimallisesti kehotettu lopettamaan hirmuvaltansa pohjoisella pallonpuoliskolla.
”Kyllä minusta näiden niinsanottujen ’suvaitsevaisten’ pitäisi suvaita myös minua. Eikö minulla ole sanan- ja ilmaisunvapaus siinä kuin kaikilla muillakin? Minusta on erittäin suvaitsematonta vaatia, että minun pitäisi lopettaa sortovaltani ja siihen vakaumuksellisena osana kuuluva tappaminen, ryöstely ja raiskaaminen”, pohtii Attila.
”Minähän se tässä olen sorrettu osapuoli.”
Hunnipäällikkö paljastaa myös kärsineensä paljon henkilökohtaista tuskaa saamansa palautteen vuoksi. ”Iltaisin olen itkenyt tämän asian kanssa ja heikkouden hetkiä on kyllä ollut”, Attila kertoo ääni väristen.
”Aagh! Aargh! Aaaaa!” protestoi suvaitsematon ukrainalaiskylän asukas mongolisoturin miekan leikatessa hänen vasemman käsivartensa irti.
”Kyllä minusta näiden niinsanottujen ’suvaitsevaisten’ pitäisi suvaita myös minua. Eikö minulla ole sanan- ja ilmaisunvapaus siinä kuin kaikilla muillakin? Minusta on erittäin suvaitsematonta vaatia, että minun pitäisi lopettaa sortovaltani ja siihen vakaumuksellisena osana kuuluva tappaminen, ryöstely ja raiskaaminen”, pohtii Attila.
”Minähän se tässä olen sorrettu osapuoli.”
Hunnipäällikkö paljastaa myös kärsineensä paljon henkilökohtaista tuskaa saamansa palautteen vuoksi. ”Iltaisin olen itkenyt tämän asian kanssa ja heikkouden hetkiä on kyllä ollut”, Attila kertoo ääni väristen.
”Aagh! Aargh! Aaaaa!” protestoi suvaitsematon ukrainalaiskylän asukas mongolisoturin miekan leikatessa hänen vasemman käsivartensa irti.
(UNIVERSUMI) Ulkoministeri [search]Aleksander Stubb[/search] (kok.) ei hyväksy ehdotettua kerjäyskieltoa, vaikka muu Kokoomus on ajanut kieltoa läpi ahkerasti. Stubbin mielestä romanitilanteen voisi hoitaa tuilla ja köyhyyden vähentämisellä. Kokoomuksessa on havaittu myös muunlaista hajautumista, sillä esimerkiksi kysymys sukupuolineutraalista avioliittolaista on herättänyt täysin vastakohtaisia mielipiteitä ja julkilausumia, vaikka puoluekokouksessa kysymykseen on otettu selvä kanta. Psykiatrian ylilääkäri Hannu Larma on huolissaan ilmiöstä.
“Kysymys on nyky-yhteiskunnassa tyypillisestä persoonallisuuden pirstoutumisesta. Kokoomuksen puoluepolitiikka on tällä hetkellä niin kaksinaismoralistista ja monimielistä, että siitä voi olla merkittävää terveysuhkaa kaikille puolueen jäsenille ja äänestäjille”, Larma toteaa.
Ilmiö on heijastunut myös niin sanottuun pakkoruotsi-keskusteluun, jonka lopputuloksena Kokoomuksella on kysymyksestä selvä mielipide: pakkoruotsia ei saa lopettaa, mutta se täytyy lopettaa.
“Saattaa olla, että kysymys on muillekin skitsofreenisille ilmiöille ominaisesta hyväksynnän eli äänien haalimisesta. Jos puolue kannattaa lähes kaikkia mielipiteitä, kaikki voivat äänestää sitä ja jättää oikeat poliittiset päätökset puoluetta taloudellisesti tukeville tahoille”, Larma analysoi Kokoomuksen tilannetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan poliittisen skitsofrenian riskit ovat suuret, sillä demokratia vaarantuu, mikäli valtiota johtaa puolue, joka jäseniä määräilee mielivalta. Epäselvät ja populistiset mielipiteet voivat aiheuttaa myös hankalaa närästystä.
“Näin syvälle menneen mielenrikkoutumisen korjaaminen ei välttämättä ole yhden elämän prosessi. Myöskään moraalisen selkärangan kasvattaminen ei edes nykyteknologian avulla onnistu, mikäli potilas on pitkään toiminut Kokoomuksen piirissä”, Larma huomauttaa.
Kokoomuksen puoluetoimisto sekä halusi että ei halunnut kommentoida asiaa, mutta päätti pitää lopullisen päätöksensä salassa.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Ilona Piri”]Ilona Piri[/search].)
“Kysymys on nyky-yhteiskunnassa tyypillisestä persoonallisuuden pirstoutumisesta. Kokoomuksen puoluepolitiikka on tällä hetkellä niin kaksinaismoralistista ja monimielistä, että siitä voi olla merkittävää terveysuhkaa kaikille puolueen jäsenille ja äänestäjille”, Larma toteaa.
Ilmiö on heijastunut myös niin sanottuun pakkoruotsi-keskusteluun, jonka lopputuloksena Kokoomuksella on kysymyksestä selvä mielipide: pakkoruotsia ei saa lopettaa, mutta se täytyy lopettaa.
“Saattaa olla, että kysymys on muillekin skitsofreenisille ilmiöille ominaisesta hyväksynnän eli äänien haalimisesta. Jos puolue kannattaa lähes kaikkia mielipiteitä, kaikki voivat äänestää sitä ja jättää oikeat poliittiset päätökset puoluetta taloudellisesti tukeville tahoille”, Larma analysoi Kokoomuksen tilannetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan poliittisen skitsofrenian riskit ovat suuret, sillä demokratia vaarantuu, mikäli valtiota johtaa puolue, joka jäseniä määräilee mielivalta. Epäselvät ja populistiset mielipiteet voivat aiheuttaa myös hankalaa närästystä.
“Näin syvälle menneen mielenrikkoutumisen korjaaminen ei välttämättä ole yhden elämän prosessi. Myöskään moraalisen selkärangan kasvattaminen ei edes nykyteknologian avulla onnistu, mikäli potilas on pitkään toiminut Kokoomuksen piirissä”, Larma huomauttaa.
Kokoomuksen puoluetoimisto sekä halusi että ei halunnut kommentoida asiaa, mutta päätti pitää lopullisen päätöksensä salassa.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Ilona Piri”]Ilona Piri[/search].)
(TRICKLEDOWN) [search]Kokoomusnuoret[/search] pitää käsittämättömänä sitä, miten nurjasti muissa puolueissa suhtaudutaan järjestön märissä päiväunissaan ajamaan työttömyyskieltoon. Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskiellon vastustaminen kertoo kovista ja kylmistä arvoista sekä piittaamattomuudesta.
“On uskomatonta, että jopa eduskunnan oikeusasiamies vastustaa työttömyyskieltoa”, hämmästelee kokoomusnuorten puheenjohtaja Rylle Widman.
“Ilmeisesti oikeusasiamiehen mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yli kaksisataatuhatta suomalaista on vailla työtä ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla sosiaaliavustuksilla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä työttömien kurjuuden suhteen.”
Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskieltoa vastustetaan täysin kestämättömin perustein. “Sanotaan, ettei työttömyyskielto ratkaise työttömien ongelmia. Ratkaiseeko sitten työttömyyden salliminen? Työttömyyden salliminenhan on varmin keino varmistaa, että nykyinen, kurja tilanne säilyy entisellään. Työttömyyden kieltäminen olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Tällainen lainsäädätö toimi 1600-luvun Englannissa, miksei sitten nykyäänkin?” Widman toteaa ja lähtee kuuntelemaan barokkimusiikkia.
Työttömyyden sallimisella vain pitkitetään Suomen työttömyysongelman ratkaisemista. Kun työttömät voivat säilyä hengissä työttömyyskorvauksen turvin, ei Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän tarvitse ottaa vastuuta heidän työllistämisestään. Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan jokainen, joka kannattaa työttömyyden sallimista, on osasyyllinen Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja talouskasvun hidastumiseen.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Timur Saunalenkki”]Timur Saunalenkki[/search].)
“On uskomatonta, että jopa eduskunnan oikeusasiamies vastustaa työttömyyskieltoa”, hämmästelee kokoomusnuorten puheenjohtaja Rylle Widman.
“Ilmeisesti oikeusasiamiehen mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yli kaksisataatuhatta suomalaista on vailla työtä ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla sosiaaliavustuksilla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä työttömien kurjuuden suhteen.”
Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskieltoa vastustetaan täysin kestämättömin perustein. “Sanotaan, ettei työttömyyskielto ratkaise työttömien ongelmia. Ratkaiseeko sitten työttömyyden salliminen? Työttömyyden salliminenhan on varmin keino varmistaa, että nykyinen, kurja tilanne säilyy entisellään. Työttömyyden kieltäminen olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Tällainen lainsäädätö toimi 1600-luvun Englannissa, miksei sitten nykyäänkin?” Widman toteaa ja lähtee kuuntelemaan barokkimusiikkia.
Työttömyyden sallimisella vain pitkitetään Suomen työttömyysongelman ratkaisemista. Kun työttömät voivat säilyä hengissä työttömyyskorvauksen turvin, ei Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän tarvitse ottaa vastuuta heidän työllistämisestään. Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan jokainen, joka kannattaa työttömyyden sallimista, on osasyyllinen Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja talouskasvun hidastumiseen.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Timur Saunalenkki”]Timur Saunalenkki[/search].)
(AISKHYLOS) Pakkosuomen opetuksesta kouluissa on tulossa yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä. Monet asiantuntijat sekä kansalaiset eivät ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää koulussa vuosikausia kieltä, josta ei ole mainittavaa hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
(ITÄSTADI) Kaupunginvaltuutettu, sosiologi ja seksitutkija Anni Mellunmäki on ilmaissut omaavansa voimakkaita haluja asettua ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa.
”Olen erittäin halukas. Mieleni tekee sitä lähes jatkuvasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä”, Vuosaari kommentoi puhtaasti poliittisia halujaan silminnähden kiihtyneenä.
Puoluetta Itäkeskus ei vielä ole valinnut.
”Mmm, pidän niistä kaikista. Osa on isoja, osa keskimittaisia. Osa kestää kauan ja toiset vain silmänräpäyksen. Joskus mieli tekee kahta samaan aikaan, mutta sen taitaa laki kieltää”, Myllypuro kommentoi sensuelli virne kasvoillaan.
”Kiinnostuneet saa soitella. Kuva olis plussaa”, päättää Rastila haastattelun silmää iskien.
”Olen erittäin halukas. Mieleni tekee sitä lähes jatkuvasti, jopa kymmeniä kertoja päivässä”, Vuosaari kommentoi puhtaasti poliittisia halujaan silminnähden kiihtyneenä.
Puoluetta Itäkeskus ei vielä ole valinnut.
”Mmm, pidän niistä kaikista. Osa on isoja, osa keskimittaisia. Osa kestää kauan ja toiset vain silmänräpäyksen. Joskus mieli tekee kahta samaan aikaan, mutta sen taitaa laki kieltää”, Myllypuro kommentoi sensuelli virne kasvoillaan.
”Kiinnostuneet saa soitella. Kuva olis plussaa”, päättää Rastila haastattelun silmää iskien.