Kategoriat
Muut

Puolustusvoimat tiedottaa

Rannikkotykistö ampuu Etelä-Helsinkiä lauantaina 25. marraskuuta kello 7–11 ja 14–19. Vaarallinen alue ulottuu Katajanokalta Lauttasaareen.
130 millimetrin tykkien ammukset saattavat tappaa ja haavoittaa alueen väestöä. Myös ammuntojen painevaikutus voi tuntua alueella.

Kategoriat
Muut

Luokitellut ilmoitukset:

Annetaan pois suuri määrä vähän käytettyjä kommentteja. Julkaistu aiemmin vain kerran suositussa internet-pohjaisessa julkaisussa. Pääasiassa varsin surullista tavaraa, mutta lähtee halvalla. Mukana muun muassa monia yrityksiä olla hauska.
Yst. yht. ot. nimim. Samizdat-konserni.
Vaihdetaan itsetunto tilaisuuteen saada ikuistaa muutama itse kirjoitettu sana suositun internet-pohjaisen julkaisun kommentaaripalstalle. Itsetunto aika surullisessa kunnossa, mutta ei ole kaksinen hintapyyntökään. Kaupan päälle pari yritystä olla hauska.
Yst. yht. ot. nimim. Satunnainen lukija
Halutaan seuraksi lisää lukijoita.
Yht. ot. Lehden päätoimittaja

Kategoriat
Muut

Päivän ruokaohje: Helsinkiläinen mellakkasoppa

Lehden ruokapalstalla valmistetaan tänään sananvapauden kunniaksi perinteistä helsinkiläistä mellakkasoppaa. Kyseistä ruokaa on pääkaupunkilaisten pöydissä nautittu jo vuosisatojen ajan ja erityisen suosittua se oli 1900-luvun alkuvuosina. Soppa on helppo ja vaivaton keittää kasaan, ja yhdestä annoksesta riittää suurellekin ihmisjoukolle.
Mellakkasoppaan tarvitaan:
Noin 50 anarkistia
Noin 100 sivustakatsojaa
Runsaat 300 poliisia mellakkavarusteissa
Yksi sisäministeri
Lisäksi maustamiseen:
Vähintään kaksi vihreää tai punaista kaupunginvaltuutettua
Muutamia toimittajia
Nippusiteitä
Ja kuorrutukseen:
Kolme avainketjua
Neljä metalliputkenpätkää
Yksi pesäpallomaila
Ennen ruuanlaittoon ryhtymistä varmista, että

  • anarkistit ovat sopivasti käyneitä ja lämpimiä
  • sisäministeri on kunnolla sekaisin
  • sivustakatsojat on pidetty pimennossa
  • poliisit ovat ulkona
  • Kokoa aluksi yhteen kasaan anarkistit ja kiehauta nopeasti. Lisää hiljalleen joukkoon sivustakatsojat ja ripottele sekaan vielä toimittajat sekä kaupunginvaltuutetut. Tämän jälkeen lämmitä hiljaisella lämmöllä, kokoa seos tasaiselle alustalle ja ympäröi poliiseilla. Varo etteivät anarkistit tai sivustakatsojat pääse valumaan pois keskustasta. Anna sopan kiehua yli äyräiden ja palaa pohjaan. Lisää pinnalle lopuksi nippusiteet, avainketjut, maila ja putket. Lopuksi kaada soppa sisäministerin syliin.

    Kategoriat
    Muut

    Kenestä Lehden suuren journalistipalkinnon voittaja?

    Hyvä lukijamme,
    Mennyt vuosi 2005 oli jälleen erittäin tapahtumarikas, niin kansainvälisesti kuin kotimaassa, eivätkä nämä monituiset mullistukset jääneet mediaväeltä huomaamatta. Ajankohtaisiin aiheisiin tartuttiin innolla ja tinkimättä, ja monen monituiset korkeatasoiset artikkelit täyttivät lähetysaikaa ja sivuja. On siis aika palkita parhaat.
    Lehti palkitsee tänäkin vuonna erityistunnustuksin vuoden parhaat journalistit sekä jutut pääasiassa pönkittääkseen omaa asemaansa sekä vetääkseen huomion pois ohentuneesta sivumäärästään sekä yt-neuvotteluistaan. Palkinnot jaetaan suurissa toimituksen sisäisissä toogajuhlissa maaliskuun lopussa, jonne ei päästetä ulkopuolisia, paitsi jos näillä on mukanaan viinaa tai eläimiä.
    Tuttuun tapaan palkintokategoriat ovat seuraavat:

    • Vuoden iljettävin journalistinen teko eli Timo T.A. Mikkonen -muistopalkinto
    • Vuoden Ykkösenä haaskalla -tunnustus eli Kari Lumikero -muistopalkinto
    • Vuoden pääkirjoitus eli Erkki & Kari -palkinto
    • Persialainen avotaitto -kiertopalkinto paskimmasta journalistisesta uudistuksesta

    Palkintokategorioita voidaan tarpeen tullen lisätä, jos sopivia palkinnonsaajia tulee ilmi. Ehdokkaita otetaan vastaan Lehden sähköpostiin sekä tämän ilmoituksen kommenttiosioon aina 27.3. saakka, tai kunnes ehdokkaita ilmaantuu vähintään yksi. Vuoden parhaan journalistin palkinnon Lehti myöntää perinteiseen tapaan itselleen.
    Kaikkien vastaajien kesken arvotaan. Palkinnot ovat.
    August Elokuu
    Kirjoittaja on Lehden Virallinen Valvoja

    Kategoriat
    Muut

    Slobodan Milosevic in memoriam

    (ZAGREB) Äskettäin menehtynyt entinen Serbian presidentti Slobodan Milosevic jää elämään monien mieleen ihmisenä, joka pyrki toteuttamaan unelmansa ja tekemään maailmasta paremman paikan sekä tapattamaan muutamia satojatuhansia ihmisiä.
    Milosevic syntyi vuonna 1941 pienessä Pozarevacin kylässä ortodoksipappi-isän ja opettajaäidin perheeseen. Hän vietti jotakuinkin normaalin lapsuuden ja murhautti ala-asteella seitsemän muslimisyntyistä serbiä. Opettajat muistelivat Slobodania myöhemmin lämmöllä: ”Oli selvää että tästä pojasta tulisi jotakin suurta ja että hän murhaisi tuhansia syyttömiä ihmisiä.”

    Vaatimattomasta alusta
    hulluihin murhatekoihin

    Milosevic valmistui lakimieheksi Belgradin yliopistosta 1964 ammuttuaan kuoliaaksi kahdeksan ihmistä. Vain muutamia vuosia myöhemmin tämä kyvykäs ja hullun murhanhimoinen nationalisti kohosi näkyviin virkoihin valtiollisissa yhtiöissä.
    Tällöin kuitenkaan kovin moni ei olisi uskonut, mihin Milosevic vielä pystyykään. Kansanmurhat ja Srebrenican verilöyly olivat vielä kaukaista utopiaa, ja hänen piti tyytyä vain muutamiin murhapolttoihin ja salamurhiin.
    Ratkaiseva askel kohti valtiomieheyttä ja sotarikollisen uraa tuli vuonna 1986 kun Milosevic nousi Serbian kommunistisen puolueen johtoon ja murhasi 22 ihmistä vasemmalla kädellään. Sen jälkeen häntä ei enää pysäyttänyt mikään, paitsi muutama laivueellinen Naton pommikoneita, kansannousu sekä verenpainetauti.

    Tapan vittu
    ihan kaikki

    Milosevic keräsi karismaattisena johtajana nopeasti valtavan suosion kansallismielisten ja älyllisesti vajaiden serbien keskuudessa. Etenkin hänen kuuluisa ”vittu nyt tapetaan kaikki” -puheensa Kosovo Poljessa 1989 muistetaan hyvin.
    ”Kroaatit – henki pois! Albaanit – litteäksi! Sloveenit – vittu hengiltä!” taitava demagogi Milosevic painotti tuolloin.
    Vaalilupauksiaan Milosevic pääsi täyttämään 1990-luvun alussa, kun Kroatia ja Slovenia sekä myöhemmin Bosnia-Hertsegovina irtautuivat Jugoslaviasta. Milosevic alkoi tällöin soveltaa maan yhtenäisyyden säilyttämiseksi kehitettyä ”Paskaks vaan” -strategiaa, johon sisältyi taitavaa nationalistista propagandaa, ulkopoliittista tasapainottelua sekä silmitöntä kaiken vastaantulevan murhaamista ja raiskaamista.

    Pyhimys
    mieheksi

    Sodan tauottua Milosevic jatkoi Serbian johdossa sekä ihmisten murhaamista, kunnes hänet toimitettiin kesäkuussa 2001 Haagin sotarikostuomioistuimeen. Vuosien oikeustaistelun ja kymmenien murhien ja tuhopolttojen uuvuttama Milosevic menehtyi maaliskuussa 2006 sydänkohtaukseen, jonka kaikki teräväsilmäiset serbit tietenkin tunnistivat YK:n junailemaksi salamurhaksi.
    ”Miksi kaikki hyvät kuolevat ensimmäisinä?” tiivisti alati fiksujen serbialaisten tunnelmat debiiliksi todettu Ratko Ei-Mladic Belgradissa.

    Kategoriat
    Muut

    Fundable-sivu on the real thing

    Terve, early adopters.
    Tämä riittänee osoittamaan, että Fundable-keräys on  meidän aloittamamme.
    Siitä tulee isommat ilmoitukset tänne ihan kohta.

    Kategoriat
    Muut

    Veikkaus avaa uuden livevetokohteen

    (VAALIMAA) Veikkaus avaa uuden livevetokohteen, jossa veikkaajat pääsevät kokeilemaan taitojaan uudella saralla. Veikkauskohteessa täytyy tietää, missä vaiheessa Yleisradion vaalikolmikko Tarmo Ropponen, Sami Borg ja Matti Rönkä luopuu pikkutakeistaan.
    Mahdollisia veikkauskohteita ovat kellonajan lisäksi takit pysyvät päällä, takit lähtevät eri aikaan, housut ensin, sammun jo uutisten aikaan sekä Raimo Ilaskivi. Veikkaus pohti myös vaihtoehdon katson vaaleja muilta kanavilta ottamista mukaan, mutta ei uskonut sen keräävän juuri vaihtoa.

    ”Ensimmäisen kierroksen ennakkotietojen perusteella tulosstudiossa käydään sen verran kuumana, että asiantuntija-arvioiden mukaan edes yhdeksään asti ei varmaankaan mennä. Itse suosittelen myös alle yhdeksän tuloksen veikkaamista, sillä silloin ehtii voiton napsahtaessa lähikauppaan olutostoksille”
    vihjaa vetoasiantuntija Riku Kytösalmi.

    Kategoriat
    Muut

    Lehti ei ota kantaa presidenttikysymykseen

    Arvoisa lukijamme,
    Käynnissä oleva presidentinvaalikamppailu on osoittanut selvästi, että parlamentaarinen hallintojärjestelmä kaipaa tuekseen vahvaa arvojohtamista ja valtiojohtajuutta. Nykyajan myllerryksissä ja globalisaation mullistuksissa kansakunta tarvitsee lujaa kipparia luotsaamaan Suomi-laivaa kohti vakaita vesiä ja turvallisia satamia.
    Vastakkain vaalin toisella ja ratkaisevalla kierroksella on kaksi kokenutta huippupoliitikkoa, jonka kummankaan kykyjä omalla erikoisalallaan ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi. Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat molemmat lukuisissa vaalitenteissä ja kampanjansa aikana pitämissään puheissa osoittaneet taitonsa. Mutta vain yksi voidaan valita presidentiksi. Koska Lehti on aina ja kaikessa uutisoinnissaan korostanut läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita, olemme katsoneet soveliaaksi kertoa oman näkemyksemme siitä, kumman johtajuus olisi kansakunnalle parempi tulevalla kuuden vuoden jaksolla.
    Pohdimme valintaamme pitkään, koska tiedostamme oman asemamme Suomen johtavien mielipidevaikuttajien joukossa. Meille tärkeiksi nousivat lopulta toisen ehdokkaan johdonmukaiset ja yhteisvastuuta korostavat näkemykset globalisaatiosta ja hänen perustellut kantansa hyvinvointivaltion rakenteiden uudistamisesta. Emme unohtaneet myöskään ehdokkaan visionäärisiä ja selkeitä kantoja Nato-jäsenyydestä ja Euroopan unionin kehittämisestä. Loppuratkaisussa olennaista oli myös ehdokkaan laaja kansainvälinen kokemus.
    Lehti on kuitenkin päättänyt, ettemme pyri omilla henkilökohtaisilla valinnoillamme vaikuttamaan lukijoidemme äänestyspäätöksiin, vaan luotamme siihen, että jokainen äänestysikäinen suomalainen osaa tehdä oikean ratkaisun itse, ilman ulkopuolista ohjausta. Tästä syystä jätämme päätöksenteon sille ainoalle taholle, jolle valta on tässä asiassa suotu, Suomen kansalle. Toivomme lukijoidemme ymmärtävän valintaamme ja kenties jopa noudattavan sitä.
    Lehden puolesta,
    Kyösti Tappara
    Kirjoittaja on Lehden pääkirjoitustoimittaja

    Kategoriat
    Muut

    Lehti asettuu tukemaan Niinistöä

    Arvoisa lukijamme,
    Käynnissä oleva presidentinvaalikamppailu on osoittanut selvästi, että parlamentaarinen hallintojärjestelmä kaipaa tuekseen vahvaa arvojohtamista ja valtiojohtajuutta. Nykyajan myllerryksissä ja globalisaation mullistuksissa kansakunta tarvitsee lujaa kipparia luotsaamaan Suomi-laivaa kohti vakaita vesiä ja turvallisia satamia.
    Vastakkain vaalin toisella ja ratkaisevalla kierroksella on kaksi kokenutta huippupoliitikkoa, jonka kummankaan kykyjä omalla erikoisalallaan ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi. Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat molemmat lukuisissa vaalitenteissä ja kampanjansa aikana pitämissään puheissa osoittaneet taitonsa. Mutta vain yksi voidaan valita presidentiksi. Koska Lehti on aina ja kaikessa uutisoinnissaan korostanut läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita, olemme katsoneet soveliaaksi kertoa oman näkemyksemme siitä, kumman johtajuus olisi kansakunnalle parempi tulevalla kuuden vuoden jaksolla.
    Pohdimme valintaamme pitkään, koska tiedostamme oman asemamme Suomen johtavien mielipidevaikuttajien joukossa. Meille tärkeiksi nousivat lopulta toisen ehdokkaan johdonmukaiset ja yhteisvastuuta korostavat näkemykset globalisaatiosta ja hänen perustellut kantansa hyvinvointivaltion rakenteiden uudistamisesta. Emme unohtaneet myöskään ehdokkaan visionäärisiä ja selkeitä kantoja Nato-jäsenyydestä ja Euroopan unionin kehittämisestä. Loppuratkaisussa olennaista oli myös ehdokkaan laaja kansainvälinen kokemus.
    Näillä perusteilla Lehti on päättänyt asettua toisella kierroksella tukemaan haastaja Sauli Niinistöä ja toivoo lukijoidemme ymmärtävän valintaamme ja kenties jopa noudattavan sitä.
    Lehden puolesta,
    Kyösti Tappara
    Kirjoittaja on Lehden pääkirjoitustoimittaja

    Kategoriat
    Muut

    Lehti asettuu tukemaan Halosta

    Arvoisa lukijamme,
    Käynnissä oleva presidentinvaalikamppailu on osoittanut selvästi, että parlamentaarinen hallintojärjestelmä kaipaa tuekseen vahvaa arvojohtamista ja valtiojohtajuutta. Nykyajan myllerryksissä ja globalisaation mullistuksissa kansakunta tarvitsee lujaa kipparia luotsaamaan Suomi-laivaa kohti vakaita vesiä ja turvallisia satamia.
    Vastakkain vaalin toisella ja ratkaisevalla kierroksella on kaksi kokenutta huippupoliitikkoa, jonka kummankaan kykyjä omalla erikoisalallaan ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi. Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat molemmat lukuisissa vaalitenteissä ja kampanjansa aikana pitämissään puheissa osoittaneet taitonsa. Mutta vain yksi voidaan valita presidentiksi. Koska Lehti on aina ja kaikessa uutisoinnissaan korostanut läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteita, olemme katsoneet soveliaaksi kertoa oman näkemyksemme siitä, kumman johtajuus olisi kansakunnalle parempi tulevalla kuuden vuoden jaksolla.
    Pohdimme valintaamme pitkään, koska tiedostamme oman asemamme Suomen johtavien mielipidevaikuttajien joukossa. Meille tärkeiksi nousivat lopulta toisen ehdokkaan johdonmukaiset ja yhteisvastuuta korostavat näkemykset globalisaatiosta ja hänen perustellut kantansa hyvinvointivaltion rakenteiden uudistamisesta. Emme unohtaneet myöskään ehdokkaan visionäärisiä ja selkeitä kantoja Nato-jäsenyydestä ja Euroopan unionin kehittämisestä. Loppuratkaisussa olennaista oli myös ehdokkaan laaja kansainvälinen kokemus.
    Näillä perusteilla Lehti on päättänyt asettua toisella kierroksella tukemaan istuvaa presidenttiä Tarja Halosta ja toivoo lukijoidemme ymmärtävän valintaamme ja kenties jopa noudattavan sitä.
    Lehden puolesta,
    Kyösti Tappara
    Kirjoittaja on Lehden pääkirjoitustoimittaja