Kategoria: Kulttuuri

(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.

Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:

Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:

”Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”

Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:  ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”

Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:

Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!”  Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”

(POCSAARI) Suomalaisten mieserikoistoimittajien perinteiset kesäjuhlat päättyivät tänäkin vuonna kliseisesti, vahvistaa juhlatoimikunta tiedotteessaan. Juhlapaikkana toimi aiempien vuosien tapaan läheisen ratsastuskerhon maneeri.

Juhlaväki muisteli illaan mittaan menneen vuoden onnistumisiaan. Myös ensiaputeltalla riitti vilskettä monen vieraan nyrjäytettyä kyynärpäänsä taputellessaan itseään olalle.

”Ai jai, kyllä niin oivaltavasti ja tuoreesti sivalsit blogissasi taloudenpidosta että ’Venezuelan tiellä ollaan’, retwiittasin heti!” kehaisi tunnettu skribentti Mies Helli-Orrala tuttavaansa boolijonossa.

”Ja minä niin nauroin kun olit keksinyt sen, sen, että ’aktivistit vaan avokadoa syövät vaikka muka ilmastosta piittaavat’. Avokadoa! Kyllä sä sitten osaat. #lukusuositus, #lukusuositus minä sanon!” vastasi kollega Mies Ekka-Pervasti.

Juhlan kohokohta oli mieserikoistoimittajien ”Tempaisu”-kunniapalkinnon jako, joka annetaan vuoden parhaan Pohjois-Korea-vertauksen käyttäjälle. Pakinnon sai jälleen moninkertainen voittaja Mies Himo-Taapala.

Järjestäjien mukaan ainut tyylirikko onnistuneessa illassa oli erään humalaisen, liian nuoren ja oikeinkirjoitustaitoisen vieraan kertoma karkea vitsi ”mitä yhteistä on Yhdysvaltain demokraattien varapresidenttiehdokkaalla ja suomalaisen erikoistoimittamisen tasolla”. Asiallinen juhlaväki kuitenkin hiljensi häirikön nopeasti viiltävällä ammattitaidollaan.

”Turpa kiinni kommunisti”, he sanoivat.

Jami
(PASILA) Myrskyn silmään joutunut Ylen A2-ilta kommentoi, että päätyminen samaan tilaisuuteen ja yhteiskuvaan natsien kanssa oli pelkkä yhteensattuma.
”Olin kaikessa rauhassa siinä tekemässä tasapuolista journalismia päivästä toiseen ja lähestymässä yhdellä askeleella väittelykumppania. Kyse oli ensitapaamisesta”, A2-ilta kertoo.
Hän korostaa, että halusi vain herättää keskustelua.
”Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan ydin on taata kaikille natseille yhdenvertainen sananvapaus. Sananvapaus on sekä oikeutta tiedon ja natsien informaation välittämiseen että sen vastaanottamiseen. Jotta Yle voi palvella koko yhteiskuntaa ja kaikkia natseja tasavertaisesti, on sen tavoitettava suomalaiset natsit mahdollisimman laajasti, ja rahoituspohjan on oltava kattava. Vain kattava julkinen palvelu pystyy takaamaan natsien yhdenvertaisuuden ja kaikissa tilanteissa tasapuolisen tarjonnan”, A2-ilta huomauttaa

”Julkisen palvelun Yle ei tähtää markkinaosuuksien kasvattamiseen ja kilpailuun. Se pyrkii toimeksiantonsa puitteissa lisäämään natsien tyytyväisyyttä sisältöjään ja palvelujaan kohtaan. Tavoittavuus kuvaa sitä, kuinka hyvin Yle onnistuu monipuolisella tarjonnalla palvelemaan kaikkia suomalaisia natseja, myös vaikeasti tavoitettavia yleisöjä ja pieniä erityisryhmiä.”
”Kyllä, tällaistakin paskaa. Paskaa, jossa natsit nostavat ongelmat esille, keskustelevat niistä ja etsivät ongelmiin ratkaisuja”, hän päättää.