Kategoriat
Kotimaa

Yliopistot siirtyvät kvartaalitalouteen koulutuksessaan

”JÄRJESTELMÄ TAKAA PITKÄJÄNTEISYYDEN JA KANNATTAVUUDEN”
(KALANTI) Yritysmaailmasta ja etenkin suurista pörssiyhtiöistä tuttu neljännesvuosi- eli kvartaalitalousmalli tekee tuloaan myös koulutuskentälle. Opetusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän salaisen raportin mukaan kvartaalimalli otetaan portaittain käyttöön myös koulutusjärjestelmässä.
Kvartaalimallissa sekä koulutuspaikkojen että koulutuslaitosten tilanne tarkistettaisiin aina neljän kuukauden välein, jolloin tehtäisiin myös tarvittavat säätötoimenpiteet, jotta koululaitos palvelisi mahdollisimman hyvin talouselämän tarpeita. Ensimmäisenä uusi malli on tarkoitus ottaa käyttöön yliopistoissa, ja sen jälkeen asteittain ammattikorkeakouluissa, ammattikouluissa sekä myös peruskoulussa.
Systeemiä on kokeiltu kuluvan vuoden aikana Tampereella, ja tulokset ovat olleet lupaavia, kertoo opetusministeriön vittumaisesti neuvotteleva virkamies Hannu Ohrana.

Hurraa, saatana

”Ensimmäinen kvartaali aloitettiin poikkeuksellisesti vasta syyskuun alussa ja sen välitilinpäätöksen aika oli vuodenvaihteessa. Silloin havaittiin, ettei koulutus vastaa kovin hyvin työmarkkinoiden senhetkisiä tavoitteita. Niinpä tammikuun alussa erotimme 55 työntekijää, lakkautimme kolme laitosta ja perustimme kaksi uutta”, Ohrana kertoo.
Myös opiskelijoiden puolella tehtiin korjauksia: tuhat humanistisen tiedekunnan ”ihan helvetin turhia kuperkeikka-aineita opiskelevaa” opiskelijaa potkittiin ulos ja sisään otettiin 1 500 uutta diplomi-insinööriksi halajavaa. Tosin heistä noin puolet piti erottaa toisen kvartaalin lopussa vapun korvilla, sillä teollisuuden tarpeet olivat muuttuneet.
Ohranan mukaan systeemi on heti kättelyssä näyttänyt kyntensä. ”Kvartaalimallin avulla koulutukseen saadaan viimeinkin pitkäjänteisyyttä ja tehokkuutta, jota siihen on turhaan vuosia haettu”, hän lukee Nokia-vihostaan.

Kategoriat
Kotimaa

Huonoja äitejä palkittu jälleen

(KONALA) Äitienpäivän kunniaksi on jälleen palkittu kymmeniä huonoja äitejä ansiokkaasta kasvatustyöstään valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa. Tunnustuksia sai tänä vuonna kaikkiaan 50 äitiä. Huomiota kiinnitettiin tällä kertaa erityisesti sellaisiin äiteihin, jotka olivat omien lapsiensa lisäksi ehtineet traumatisoida myös muiden jälkikasvua.
Esimerkiksi Helena Takakireä Janakkalasta on pystynyt yhtaikaa kasvattamaan kaksi lastaan matka-arkussa ja aina tilaisuuden tullen heittelemään naapurin pienokaisia nyrkinkokoisilla kivillä. Vaikeuksista huolimatta Takakireän lapset ovat jo avohoidossa ja naapurin pojalla on lievä kehityshäiriö sekä krooninen agorafobia.
”Helvetin äpärät”, nostalgisoi Takakireä iltalöysissä.

Suurperheet kunniaan

Juhlassa jaettiin arvonantoa myös suurperheiden äideille. Suurta kunnioitusta herätti liminkalainen suurkeittiöemäntä Alma Kyteria, joka on elämänsä aikana kasvattanut Suomelle peräti kahdeksan lasta, vaikka on viettänyt suurimman osan näiden lapsuusiästä humalassa Göteborgissa yhden Volvolla työskentelevän Magnuksen kanssa.
”Ei se helppoa ollut, mutta kyllä ne muksut siellä Limingan kotipihan maakuopassa aika hyvin pärjäsivät, ja talveksi osasivat kaivautua lumeen. Pikku-Joonakselta piti kyllä kerran amputoida kolme varvasta ja Jeppe-koiranhan ne söivät lopulta. Siitä hyvästä Magnus antoi niille saatanoille kunnon pieksännän kerran kesälomalla kun kävimme kastelemassa pelargoniat”, muistelee Kyteria.
Kyterian lapsista neljä elää edelleen rakkaassa kotikuopassaan Limingassa, missä he viljelevät avomaankurkkuja ja pieniä määriä kannabista. Kaksi on tuomittu rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kaksi työskentelee Metsäteollisuus ry:n työehtosopimusryhmässä.

Kategoriat
Kotimaa

Miespappeuden vastustajat vaativat oikeuksiaan

(PATER NOSTER) Suomen luterilaista kirkkoa repivä riita miespappien asemasta roihahti jälleen keskiviikkona, kun miespappeutta vastustava vanhoillisten ryhmä esitti joukon tiukkoja vaatimuksia kirkon johdolle. Ryhmän mukaan miespappeuden vastustajille tulee taata oikeudet työntekoon siten, että heidän ei ole pakko osallistua jumalanpalveluksiin yhdessä miespappien kanssa.
”Mielestämme ei ole oikein, että ihmiset pakotettaisiin tekemään työtään vakaumustaan vastaan. Kirkon on tunnustettava se, että kaikki eivät hyväksy miehiä pappeina, saati sitten kirkkoherroina, kuten jossain päin jo näkee”, kauhistelee pastori Bodicea Lapualta.
Kiista miespapeista on riipinyt kirkkoa aina vuodesta 1986, jolloin myös miehille annettiin oikeus saada pappisvihkimys. Päätöksen vastustajat huomauttavat, että jo Raamattu kieltää tällaisen mahdollisuuden.
”Tamaanit ovat pieniä ja mitättömiä, mutta pesänsä ne tekevät kallioon. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta ne liikkuvat kuin armeija. Sisiliskoa voit pitää käsissäsi, mutta se asustaa kuninkaanlinnoissa (Sananl. 30:26-28)”, siteeraa Bodicea vastaansanomattomasti.

Täysi stoppi

Radikaaleimmat ainekset, kuten kirkon sisälle muotoutunut erillinen nk. Melanchton-ryhmä kieltäisi miespappeuden kokonaan. Ryhmä on jo ottanut ensiaskeleensa kohti kirkosta irtautumista vihkimällä oman piispansa Norjassa. Myös tämä ryhmittymä perustelee kantansa Raamatun teksteillä.
”Näiden tapausten jälkeen Abraham sai tietää, että Milka oli synnyttänyt poikia hänen veljelleen Nahorille. Nämä olivat Us, esikoinen, tämän veli Bus ja Kemuel, josta tuli aramealaisten kantaisä, Kesed, Haso, Pildas, Jidlaf ja Betuel. 23 Betuelille syntyi Rebekka. Kahdeksan poikaa synnytti Milka Nahorille, Abrahamin veljelle (1. Moos. 20:20-22.)!” julistaa kovaa linjaa edustava Maritta Amazon-Volvo kateederiltaan.
Kirkon johto on ottanut kiistassa sovittelevan kannan. Arkkipiispa Jukka Paarman mukaan asiaan yritetään löytää sovitteleva ratkaisu. Hän kuitenkin myöntää, että nykytilanne, jossa osa papeista kieltytyy yhteistoiminnasta miespuolisten kollegojensa kanssa aiheuttaa hankaluuksia etenkin pienissä seurakunnissa. ”Helvetin nutipäät”, kommentoi Paarma off-the-record.

Kategoriat
Kotimaa

Kokkolassa myös muut oppiaineet uusiksi

(KOKKOLA, KARLEBY) Kokkolan ruotsinkieliset peruskoulut muuttavat opetuksen sisältöjä myös muissa aineissa kuin pitkään kohutussa kielten opetuksessa. Ensimmäisenä muutoksen kouriin joutuvat historia ja kansalaistaito. Myös joitakin aivan uusia kouluaineita on tiedossa. Asiasta päätettiin Kokkolan kaupunginhallituksen kokouksessa myöhään eilen illalla.
Jatkossa historian tunnin nimi muutetaan Kustaa II Aadolfin tekojen muistamisen tunniksi. Tunneilla käsitellään ainoastaan Ruotsin suurvalta-aikaa vuosina 1648-1721. Lehden saamien tietojen mukaan historian opetusta laajennetaan sen jälkeen, kun Ruotsin historia Suuren Pohjan sodan jälkeiseltä ajalta on kirjoitettu uudelleen.
”Joittaki kohta, kohtia, on histuuriasta pakku phoistta, niinku nyt teme Pulttavan taisttelun häppiä”, kommentoi Karlebyn Kuninkaallisen ratsuväkipataljoonan juhlapukuun pukeutunut rehtori Birger Jaarli ja esittelee karttaa, jossa Ruotsi työntyy syvälle Taka-Pommeriin.
Useat uudet oppiaineet vaativat suomen- ja ruotsinkielisten lasten erottamista toisistaan. Esimerkiksi liikuntatunneilla ruotsinkieliset lapset opettelevat ratsuväen johtamista sekä sotataitoja, kun taas suomenkieliset keskittyvät talonpoikaiskapinan kehittämiseen sekä liikkumiseen nälän ja kylmyyden riivaamina. Kansalaistaidon ja elämänkatsomustiedon tunneilla puolestaan opetellaan sääty-yhteiskunnan lainalaisuuksia, sekä ryssien ja paavin-uskoisten vihaamista. Matematiikassa keskitytään veronkeräyksen tehostamiseen ja ruotuväkilaitoksen taloustieteeseen. Biologian tunnilla opitaan erottamaan eri säätyihin ja kieliryhmiin kuuluvat lapset toisistaan frenologian avulla.
”Pois pakko-suomi. Ruotsi on sivistyneistön kieli. Me haluamme antaa lapsille mahdollisuuden valita”, Jaarli järkeilee.

Kategoriat
Kotimaa

Yöpakkaset hidastaneet kevätkylvöjen alkua

(HELSINKI/MOSKOVA) Kevään yöpakkaset ovat monin paikoin hidastaneet kevätkylvöjen alkamista Etelä-Suomessa. ProAgria Maaseutukeskusten liiton ja Suomen hallituksen rauhoittelevan tiedonannon mukaan kevätviljojen kylvö päästään kuitenkin aloittamaan melkein normaaliajassa.
”Kevyillä hietamailla on jo päästy istuttamaan varhaisperunaa, yöpakkaset ovat hidastaneet ainoastaan syysviljojen ja nurmien kasvun alkua. Myös sosiaalidemokraattinen enemmistö maamme hallituksessa on täysin normaali asia”, toteaa pääministeri K.A. Fagerholm kolmannen hallituksensa uskottavuudesta.
Pääministerin lausunnosta huolimatta yöpakkaset paukkuivat jälleen viime yönä. Varhain tänä aamuna Neuvostoliitto kutsui suurlähettiläänsä Helsingistä Moskovaan. Presidentti Urho Kekkonen vaatii voimakkain äänenpainoin hallituksen vaihtamista kevätkylvöjen käynnistämiseksi ja maiden välisen luottamuksen ja kulttuurivaihdon palauttamiseksi.
”SDP ja kokoomus hallituksessa? Virolainen ulkoministerinä? Mihin tätä onnetonta kansaa taas ollaan johtamassa? Olemme pieni maa suuren maan rinnalla”, Kekkonen muistuttaa Lehden toimitukselle lähettämässään myllykirjeessä.
Lehden saamien tietojen mukaan kolmisen kuukautta jatkuva kriisi laukeaa aikanaan muutamassa tunnissa, kun Kekkonen matkustaa Leningradiin ja tapaa siellä pääministeri Hruštševin. Herrat toteavat yhdessä, ettei Suomen ulkopolitiikka muutu.
Tapahtumat osoittavat kuitenkin, että puoluehajaannus ja eduskunnan heikkous siirtävät vallankäytön painopistettä edelleen presidentille. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida yöpakkasten vaikutusta syksyn lopulliseen satoon.

Kategoriat
Kotimaa

Piispa Henrikin pyhäinjäännökset kenties vääriä

(KÖYLIÖ) Useissa seurakunnissa on herännyt syvä huolestuminen ensimmäisen Suomen-ristiretken tekijänä pidetyn piispa Henrikin pyhäinjäännösten oikeellisuudesta. Syynä ovat tutkija Tuomas Heikkilän äskettäin esittämät arvelut siitä, ettei Henrik – eikä siis myös hänen surmaajanaan pidetty talonpoika Lalli – olisi todellinen historiallinen henkilö.
Jos hypoteesi osoittautuu oikeaksi, pelkästään Suomen seurakunnissa on tällöin arviolta noin kolme tonnia virheellisiä Henrikin pyhäinjäännöksiä. Esimerkiksi Turussa säilytettävät Henrikin seitsemän solisluuta ja kolme lantiota joutuisivat epäilyksenalaisiksi, samoin Lounais-Suomen kirkoissa olevat arviolta kahdeksankymmentäneljä Henrikin sormea.
Historiantutkijoiden mukaan Heikkilän hypoteesin oikeaksi todistaminen merkitsee samalla, ettei koko Köyliön kuntaa voi loogisesti ottaen olla olemassa. Tähän on tosin uskottu mm. Säkylässä ja Eurassa jo useita vuosia.

Kategoriat
Kotimaa

Myös humanistitutkijat uhkaavat lakolla

Empty Oktoberfest
”NO VOI EI”, KOMMENTOIVAT TEOLLISUUS, ELINKEINOELÄMÄ JA HALLITUS.
(NORSUNLUUTORNI) Paperiliiton työnseisausten ja häämöttävän lakonuhkan lisäksi Suomen talouden rattaisiin on iskeytymässä toinenkin vankka kapula. Suomen humanististen alojen tutkijat jättivät perjantaina iltapäivällä oman lakkovaroituksensa, jossa uhataan keskeyttää kokonaan kaikki tutkimustoiminta vapunpäivän jälkeen, ellei alan työehtoihin saada parannuksia.
”Jos alan palkkakuoppaan ei saada tuntuvaa korotusta ja apurahajärjestelmiä kohenneta, niin vapun jälkeen on kaikki seis. Perseet penkkiin. Hanskat naulaan. Kukaan ei enää analysoi yhtään diskurssia tai pohdi metafysiikkaa. Filosofia saa jäädä täysin retuperälle, puhumattakaan lingvistiikasta”, uhkailee lakkokenraali Kustaa Petrarca.

Suuri murhe ja suru

Petrarcan mukaan humanistitutkijat ovat valmiit jatkamaan lakkoaan ”niin kauan kuin tarpeelliseksi katsotaan, tai ainakin kello viiteentoista”. Lakonuhkaan suhtaudutaan eri tahoilla erittäin huolestuneesti.
”Teollisuus kärsi jo ahtaajien ja nyt paperimiesten lakkoilusta satojen miljoonien tappiot. Emme usko, että vientikatteemme kestää tätä iskua”, uumoili teollisuuden edustaja Petri Teollisuus käsiään väännellen.
Myös elinkeinoelämän puolella asiaan suhtauduttiin vakavasti. ”No voi ei, mikä nyt meille eteen”, parkui elinkeinoelämän edustaja Martti Elinkeinoelämä hiuksiaan repien.

Itku ja hammasten kiristys

Ilmoituksesta pahan kerran pelästynyt Suomen hallitus komensi välittömästi valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen töihin sovintoesityksen sorvaamaan. Valtioneuvoston tiedottajan Sinikka Hallituksen mukaan lakko pyritään välttämään kaikin keinoin. Hätätilassa viranomaiset saattavat jopa turvautua lakiin, joka sallii yhteiskunnan välttämättömiä peruspalveluja uhkaavan lakon siirtämisen tuonnemmaksi.
”Ajankohtaisen humanistisen tutkimuksen puute näkyisi heti pelottavalla tavalla esimerkiksi vanhusten- ja terveydenhuollossa ja pelastusviranomaisten toiminnassa. Myös sosiaaliset ongelmat saattaisivat kärjistyä äärimmäisen nopeasti”, sanoo Hallitus pureskellen kynsiään kolmatta niveltä myöden ja Karhuryhmän numeroa veivaten.

Kategoriat
Kotimaa

Tarkastajien haaviin useita viallisia sananparsia

(SUMIAINEN) Suomen tuoteturvakeskuksen tehotarkastuksissa huhtikuussa löydettiin useita viallisia ja jopa vaarallisia sanontoja ja sananparsia. Tuoteturvakeskuksen päällikkö Juhani Ahon mukaan kaikki vaaralliset sanonnat on vedetty pois markkinoilta, mutta muutamia turhia, lähinnä ärsytystä aiheuttavia tokaisuja on hyvinkin saattanut jäädä huomaamatta.
”Ei se vara venettä kaada. Parempi pyy pivossa, kuin kymmenen: niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan”, kuvaili Aho tilannetta maanantai-iltana.

Joukossa monia
vanhoja suosikkeja

Erityisen huomionarvoisen tilanteesta tekee se, että pois markkinoilta vedettyjen sanontojen joukossa oli useita hyvinkin suosittuja. Muun muassa ”Tuu tänne sanomaan”, ”Mun vuoro, saatana, vittuuks tölläät?” , ”Vitut te kehonrakentajat niin kovia oo” sekä ”Kreegah, Tarzan bundolo!” todettiin testitilanteessa aamuyöstä lähestulkoon hengenvaarallisiksi. Alunperin ilmoituksen sananparsien vaarallisuudesta teki joukko Samizdat-konsernin nimettöminä pysytteleviä työntekijöitä.
Sanontojen aiheuttamien turvallisuusriskien tarkkailussa pyritään jatkossa tekemään tiivistä yhteistyötä ulkomaisten viranomaisten kanssa. Ainakin Italian poliisi on jo luvannut vetää ensi tilassa pois markkinoilta sikäläisessä kulttuurissa harvoin käytetyn, mutta sitäkin vahingollisemman ”habeamus papam” -tokaisun.

Kategoriat
Kotimaa

Ruma nainen ymmärsi olevansa ruma

(ANJALANKOSKI) Anjalankoskelaisessa ravitsemusalan liikkeessä koettiin outo tilanne lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun 38-vuotias Marjatta Ravihepo ymmärsi olevansa ruma.
Paikalla olijoiden mukaan Ravihepo keskeytti täydessä vauhdissa olleen huonon iskurepliikkinsa ja karjaisi silmät suurentuneina ”Mie olen ruma”. Tämän jälkeen hän laski päänsä baaritiskille ja alkoi nyyhkyttää kovaan ääneen.
Ravihepo ei enää reagoinut purkauksensa jälkeen ympärillä olijoiden lauseisiin tai kosketuksiin, vaan tilanteen rauhoittamiseksi paikalle oli kutsuttava poliisit.
”Tällaisia ’ruma nainen’ -tapauksia on nyt täällä Kymenlaakson alueella yleensä tullut muutamia vuodessa, mutta viimeisten viikkojen aikana tilanne on selvästi kasvanut”, kertoo ylikonstaapeli Petteri Keppi.
Kepin mukaan poliisin yksiköille onkin erikseen ohjeistettu, miten ”ruma nainen” -tapausten kanssa tulee toimia. ”Ei näissä auta kuin koettaa myönnytellä että niinhän se on ja sitten lohduttaa, että Suomi on täynnä rumia miehiä, jotka eivät nosta katsetta rintoja korkeammalle.”
Alkoholilla ei uskota olevan osuutta Ravihepon rumuuteen.

Kategoriat
Kotimaa

Kirkko ja valtio aiotaan erottaa toisistaan

(HELSINKI) Suomen eduskunta ottanee vielä ennen kesätaukoa käsittelyyn ehdotuksen, jonka mukaan kirkko ja valtio erotettaisiin Suomessa toisistaan. Samalla kaikista uskonnoista tehtäisiin valtiovallan silmissä saman arvoisia. Mikäli eduskunta hyväksyy ehdotuksen, se vaikuttaa monilla erilaisilla yhteiskunnan alueilla.
”No esimerkiksi homojen ja lesbojen avioliitto- ja adoptio-oikeushan on evätty ihan tällaisista Lutherin aikaisista kirkkomoraalisista käsityksistä käsin”, totesi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen Lehden haastattelussa.
”Tällaisiin vanhakantaisiin dogmeihin ja uskomuksiin nojaavat päätöksethän ovat olleet ihan vallitseva käytäntö jo vuosien ajan, että kyllä varmasti eduskunnan työtapoihinkin valitettavasti muutoksia tulee, mikäli kirkko ja valtio nyt toisistaan päätetään erottaa”, Lipponen jatkoi.
Uskonnot samalle viivalle?
Eduskunta käsitellee yhdessä eron kanssa myös ns. uskonnonvapauslakia, joka takaisi kaikille uskonnoille yhtälaiset oikeudet maassa. Näin ollen esimerkiksi uskonnonopetuksesta ei enää panostettaisi noin 100 prosenttia evankelis-luterilaisen uskon opettamiseen. Valtio lakkaisi myös suosimasta tätä yksittäistä lahkoa esimerkiksi pappeja palkatessaan.
Myös evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus muuttuisi. Kirkollisveroa ei enää maksettaisi valtionverotuksen yhteydessä, vaan erillisenä vapaaehtoisena maksuna. Arkkipiispa Jukka Paarma ei kuitenkaan ole huolissaan eduskunnan tulevasta päätöksestä.
”Kyllä varmasti kirkon jäsenistö ei vähene, vaikka jäsenyys pitäisikin maksaa oma-aloitteisesti. Ei Suomessa ole juurikaan tapakristittyjä, jotka ovat vain liian laiskoja kirkosta eroamaan”, vakuuttelee Paarma.