Kategoria: Kotimaa

(EEEO-OEE-E-E-O) Nuoret aloittavat juomisen yhä varhemmin, mikä huolettaa viranomaisia. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen raportin mukaan resursseja pitäisi panostaa erityisesti siihen, että nuori ryhtyisi käyttämään viinaa selvästi nykyistä myöhemmin, kuitenkin oksymoroneja vältellen.
”On todella murheellista nähdä nuoria kaatokännissä jo iltapäiväviideltä, vaikka kunnon pöhinän pitäisi olla päällä aikaisintaan siinä kympin maissa. Siinä käy vielä niin, että iskee välikuolema ja katkaisee koko hyvin alkaneen ryyppäyksen. Menee hyvä viina hukkaan”, pohtii neuvotteleva (klo 12-16 ark., ei läpiajoliikennettä la-su) virkamies Ilpo Olmi.
Olmi muistuttaa, että nuorilla on vähäisen painonsa ja alhaisen sietokykynsä takia vaikeaa kyetä ns. kellon ympäri -juopotteluun, kuten vanhempiensa tai muiden alan ammattilaisten. Niinpä heitä pitäisi ohjata ajoittamaan kännipiikkinsä mahdollisimman hyvin. Asialla on myös kulttuuripoliittisia ulottuvuuksia.
”Parasta olisi, että väki olisi totaalisen tukkihumalassa lauantaisin klo 21-22 välillä, sillä ei vitun 6packia kyllä muuten katso Keravallakaan”, huomauttaa STM:n raportti.

(PLIM PLOM) Viestintä- ja huumoriministeri Suvi Linden katsoo, että tv-lupatarkastajista pitäisi luopua, koska ”tik-tak tik-tak viri-viri tööt tööt”. Ministeri arvioi, että lupamaksujen valvontaan olisi myös olemassa muita, huomattavasti kalliimpia ja tehottomampia keinoja.
Viikottaisen vitsinsä keskiviikkona julkaissut Linden huomauttaa, että paljon kätevämpää olisi tarkastaa esimerkiksi veroilmoituksesta, onko henkilöllä televisiota, koska siitähän sen näkee. Toisena vaihtoehtona hän ehdottaa asian tarkistamista kengännumerosta tai horoskoopista, joista tv:n omistaminen käy yhtä lailla aukottomasti ilmi.
Linden huomauttaa, että kätevää olisi myös, jos kauppiaat velvoitettaisiin ilmoittamaan vastaanottimien ostajista viranomaisille. Järjestelmä olisi vain seitsemisen kertaa nykyistä kalliimpi ja syntyvällä byrokratialla voitaisiin työllistää Stora Enson työttömäksi jäävät duunarit.
Ministeri on myös huomannut, että digitelevisiossa on joitain ongelmia.

(KEHÄ III) Etelä-Suomen riistanhoitopiiri on myöntänyt kahdeksan autoilijankaatolupaa. Luvat myönnettiin ensimmäistä kertaa kannanhoidollisin perustein. Aiemmin Etelä-Suomessa on myönnetty lupia ainoastaan häiriökäyttäytymisen perusteella esimerkiksi ostoskeskuksien lähellä parveilevien autoilijoiden poistamiseksi.
Uudet kaatoluvat antavat viitteitä siitä, että valtiovarainministeriössä katsotaan autoilijakannan vakiintuneen maamme eteläosissa jo suojelutarpeen kannalta tyydyttävälle tasolle.
Autoilijoiden määrän voimakas kasvu on etenkin kantakaupungissa nostattanut voimakkaan kansanliikkeen, joka vaatii kannan tuntuvaa harventamista. Ministeriön linjanmuutosta tervehditäänkin oikensuuntaisena, mutta ”selkeästi riittämättömänä”:
”Tilanne on nykyisellään niin kestämätön, että ainoa riittävä ratkaisu olisi ollut muutaman kuukauden mittainen vapaa jahtikausi”, sanoo vantaalainen Juuso Säyne.
Säyne oli aitiopaikalla, kun keskustelu autoilijakannan rajoittamisesta leimahti täyteen liekkiinsä viime kesänä. Vaatimukset voimistuivat kun Säyne löysi rivitalonsa etupihalta kuolleen lapsen. Kalmon rintakehän poikki kulkevan kuvion ja muiden paikalta löytyneiden jälkien pohjalta voitiin varmistaa, että lapsi oli joutunut autoilijan uhriksi.
Autoilijanpyyntilupien myöntämistä vastustavan Autoliiton erikoistutkija Petteri Isomaha kuitenkin muistuttaa, että tapauksia, joissa autoilija on käynyt sivullisen päälle on kannan koko huomioiden erittäin vähän.
”Valtaosa näistäkin tapauksista olisi ollut vältettvissä, mikäli autoilijoille turvattaisiin riittävän hyvät kulkureitit heidän luontaiset tarpeensa huomioiden”, huomauttaa Isomaha.
Hänen mukaansa kannan suojeluntarve tulee vain kasvamaan sitä mukaa kun yleinen kehitys heikentää autoilijoiden elinedellytyksiä. Esimerkiksi autoilijalle elintärkeän polttoaineen hinta on noussut tuntuvaa vauhtia viime vuosina.
”Nyt eletään tietynlaista ylimenokautta, mutta meidän on pakko varautua tulevaan. Ei ole kenenkään etu, että suomalaiseen maisemaan jo miltei vuosisadan ajan kuuluneiden autoilijoiden annetaan ihmisen toimien takia pyyhkiytyä pois”, toppuuttelee Isomaha.
Hän perää suomalaiseen keskusteluun järkiperäisempää lähestymistapaa. Jokainen autoilijavahinko on hänen mukaansa tietenkin harmiteltava joskus jopa traaginen, mutta asiaa pitäisi tarkastella hieman kauempaa, jotta kokonaisuus hahmottuisi:
”Jokainenhan meistä haluaisi, että lapset ovat turvassa, mutta valitettavasti täydellistä järjestelmää on mahdotonta rakentaa. Ensisijaisen tärkeää on panostaa valistukseen, jotta lapset osaavat välttää vaaratilanteita esimerkiksi koulutiellä. Vaaroja on kuitenkin aina. Verenhimonsa sokaisemat autonvihaajat eivät olisi tyytyväisiä vielä sittenkään, kun olisivat saaneet ampua viimeisenkin autoilijan. Seuraavaksi ne varmaan haluaisivat ampua sitten eläimet metsistä.”

(SANKIVAARA) Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on kummissaan lapsipornosuodatuseston toteuttamisesta käydystä keskustelusta.
”Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että sananvapauden rajoittamisesta keskustellaan ikään kuin lapsipornon varjolla. Kyseessä on Suomen perustuslain 12 § pykälä, johon suhtautumisessa pitää olla yhtä tiukat pelisäännöt kuin rikosoikeudellisen laillisuuperiaatteen tai kokoontumis- ja yhdistymisvapauden suhteen”, Lindén sanoi.
Lindénin mielestä salaisten suodatuslistojen käyttöä voidaan ja pitää verrata painotuotteen jakeluun.
”Jos ajatellaan, että Suomessa ei ole käytössä painotuotteiden ennakkosensuuria, niin ihan samalla tavalla pitää toimia sähköisessä ympäristössä.”
Viestintäministerin mukaan on ”mahdoton ajatus”, että suodatusta ei toteutettaisi julkisin perustein ja että siitä ei saisi käydä julkista keskustelua.

(HELSINKI) Pääministeri Matti Vanhanen otti tänään vastaan valtaisan määrän osanottoja Stora Enson työntekijöiltä. Vanhanen kokosi lakkautettavien Summan ja Kemijärven irtisanottavien työntekijöiden sympatiat myöntämällä tänään oikeudessa, että on kärsinyt entisen tyttöystävänsä kirjoittaman kirjan julkaisemisesta.

”Nyt on paljon helpompi ymmärtää, miksei hallitus kykene tekemään mitään kotimaisten työpaikkojen suojelemiseksi. Eihän se kaiken kärsimyksen keskellä helppoa ole” tiivistää Summasta työttömäksi vuosikymmenen työuran jälkeen jäävä Pekka Lehtonen.

”On tämä irtisanomisjuttu meillekin aiheuttanut kärsimystä, vaikkei se kasvoista aina näykään,” Lehtonen kuvailee:
”Ymmärrämme siis Matin tilanteen täysin. Kyllä se meidän Matti vaan on läheisen tuntuinen käyttäytyessään noin inhimillisesti.”

Kysymys
periaatteesta

Vanhanen itse antoi niukasti kommentteja oikeudessa vieraillessaan. Hän ei vaadi mittavia korvauksia: Vanhasen asianajajan Veikko Mefiston mukaan oikeudenkäynnissä on kysymys periaatteesta.

”Periaatteen takana pitää seisoa. Jos todella uskoo johonkin, täytyy katsoa loppuun saakka, mitä asian hyväksi voi lain puitteissa tehdä. Tämä pätee kaikissa tilanteissa, paitsi niissä, joissa mukana on isoja yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä omistus” summasi Mefisto Vanhasen näkemystä oikeusjutun tarpeellisuudesta:
”Pääministeri haluaa korostaa, että haluaa vain ottaa selvää, mitä lain mukaan on tehtävissä. Hänen mukaansa lain tarjoamat mahdollisuudet puuttua asioiden kulkuun tulee epäselvissä tilanteissa aina selvittää, paitsi milloin mukana on isoja yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä omitus.”

Susan Ruusunen puolestaan liikuttui oikeudenkäynnissä.

VITUN KYLMÄ TÄÄLLÄ TOKOINRANNASSA SAATANA
(ASUNTOLA) Poikkeuksellisen lämmin talvi, joka on ilman muuta, väistämättä ja totta kautta kiven ja kannon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, on sekoittanut pahasti luonnon normaalin kiertokulun. Satunnainen kulkija voi huomata leskenlehtien yrittävän pinnistellä maasta, krookusten kukkivan, ruohon vihertävän.
Myös eläinkunta on pahasti päästään pyörällä. Laululinnut ovat ymmällään, saimaannorppien lumipesät uhan alla, eivätkä edes kaikkien hyvin tuntemat spurgut ole pystyneet vetäytymään talviunille, vaan niihinkin voi kulkija suureksi hämmästyksekseen törmätä. Tavallisesti spurgut uinailevat pahimpien paukkupakkasten ajan sosiaalikeskuksen vuokra-asunnoissa tai asuntoloissa Pohjois- tai Itä-Helsingissä, mutta leuto keli on saanut monet vaeltelemaan jopa kantakaupunkiin saakka.
”Metsän ja rantojen kuningas, spurgu, spuge, pulsu, pultsari. Muinaisten suomalaisten myyteissä spurgulla on monta nimeä, mikä kertoo sen tärkeästä asemasta kansanperinteessä”, sanoo kirjallisuustieteen professori Daiga Daiga-Duu.

Cityspurgut uusi ilmiö

Tutkijoiden mukaan lämpimän talven mukanaantuomaa tilannetta pahentaa entisestään se, että ihmisasutuksen levittäytyessä yhä laajemmalle, aivan spurgujen reviirien tuntumaan, ne voivat häiriytyä ja unohtaa tavanomaisen pelkonsa ihmistä kohtaan ja muuttua ns. cityspurguiksi.
”Nykyään ei ole poikkeuksellista nähdä cityspurgu tonkimassa roskiksia talojen pihoilla ja jätekatoksissa. Normaalisti spurgu ei tällaiseen uskaltautuisi”, kertoo petoeläintutkija T. Armo Helsingin yliopistosta.
Siinä missä normaali, luonnontilainen spurgu pakenee ihmistä ja säntää pikaisesti takaisin pahvilaatikkoonsa, voi cityspurgu äityä aggressiiviseksi. Varsinkin näin talviaikaan, kun ravinto on lämmöstä huolimatta vähissä. Armo neuvoo spurgun kohdannutta pysymään rauhallisena.
”Ei kannata panikoida, sillä se hermostuttaa spurgua. Selkää ei myöskään pidä kääntää, koska se voi yllyttää spurgun hyökkäämään. Parasta on perääntyä hiljalleen takaisin tulosuuntaan. Spurgulle kannattaa myös jutella rauhallisesti, silloin se rauhoittuu. Jos spurgu nousee takajaloilleen, se ei ole aina merkki hyökkäämisestä, vaan lähinnä uteliaisuudesta”, Armo kertoo.

Onnettomuudet harvinaisia

Spurgua ei kuitenkaan ole syytä ärsyttää, sillä ahdistettuna sen luonnolliset aseet – sorbuspullo, Kaken vanhat maiharit ja kynsisieni – voivat tehdä pahaa jälkeä. Tilastojen mukaan spurgun uhriksi joutuminen on kuitenkin harvinaista, paitsi mitä nyt joskus Hesarilla tai Tokoinrannassa.
Viranomaiset eivät toistaiseksi tiedä, mitä cityspurguille pitäisi tehdä, sillä selvää toimintaohjetta ei ole. Joissain tapauksissa spurgu on otettu kiinni ja palautettu takaisin reviirilleen Pasilan poliisiputkaan. Erityisen aggressiivisten spurgujen kohdalla on turvauduttu eksperttien, lähinnä Securitaksen apuun, ja kyseinen yksilö on potkittu tuhannen paskaksi.
Vuosittain maassamme myönnetään myös alun toistatuhatta spurgujen kaatolupaa, sillä ne aiheuttavat vaaratilanteita maanteillä ja tuppaavat samaan ratikkaan.

(VASTARANTA) Jere Karalahti on sellainen, joka ei kommentoi kun kysytään, ei kommentoi kun kysytään, ei kommentoi kun kysytään, sellainen joka eksyy matkalla harjoituksiin, istuu tutkintavankeudessa ja vastapäisessä aitiossa istuu kihlakunnansyyttäjä: oikeussali kaikuu, raikuu ja iltapäivälehdet seuraavat.
Tuolta tulee Jere Karalahti ja maksaa velkojaan, on tässä ja maksaa velkojaan, menee Mannerheimintien Yliopiston apteekin eteen ja maksaa velkojaan, on puhelimessa ja maksaa velkojaan kun toinen uhkaa tappaa. Sellaisella Jere Karalahdella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on moottoripyöräkerho. Eikä Karalahtea erota moottoripyöräkerhosta mikään, paitsi ulkojäsenyys ja poliisi.

(LIKTORI) Poliisien mielestä Suomeen kaivattaisiin kipeästi poliisihallitus. Poliisipäälliköitä, komisarioita sekä skoudeja edustava Pamppuyhdistys uskoo, että rivakka poliisihallitus saisi hipit kuriin.
”Kun joku Smash Asem tulee ja me vähän annetaan siellä hipeille pamppua, niin heti ollaan raahaamassa raastupaan ja syytetään kaikennäköisistä asioista. Perhanan hipit”, johtava konstaapeli Ensio Reinikainen sanoi.
Poliisihallitus keventäisi keskustason hallintoa ja siirtäisi toimivaltaa yhä enemmän paikallistasolle. Käytännössä jokainen jepari voisi päättää silloin itsenäisesti, näpäyttääkö hippiä etu- vaiko takalistolle.
”Siitä saataisiin myös lisää mahdollisuuksia työttömäksi jääneiden poliisien palkkaukseen ns. tukitöihin. Eli ideanahan on työturvallisuuden nimissä, että yksi paukauttaa hippiä pampulla ja toinen varmistaa samalla selustan”, Reinikainen kertaa kenttätyön perusteita.
Poliisihallitus voisi aloittaa toimintansa ensi keskiviikkona, mikäli vain ”jätkillä ei jäänyt viikonloppuna putki päälle”.

(ESPOO) Pääkaupunkiseudun tieliikenne saattaa lähivuosina nähdä muitakin merkittäviä uudistuksia kuin tietullit. Espoon kaupunki ja YTV nimittäin testaavat loppukeväästä alkaen erikoispitkää linja-autoa, jonka käyttöönottoa suunnitellaan vastaukseksi ruuhkamaksujen mukanaan tuomaan paineeseen joukkoliikenteen lisäämiselle.
”Länsimetro ei enää riitä, kun joukkoliikenteen asiakasmäärät kasvavat pääkaupunkiseudulla henkilöautojen määrän romahtaessa. Ruuhkamaksut tuovat joukkoliikenteelle myös uusia kustannuksia, joka pakottaa meidät etsimään uusia liikennöintimalleja nykyisten rinnalle” kerrotaan Espoon kaupungin liikennelaitoksen tiedotteessa.
Ratkaisun uskotaan jälleen kerran löytyvän länsinaapurista, jossa erikoispitkät linja-autot ovat tuoneet kaivattua helpotusta Tukholman joukkoliikenteen ongelmiin. Koeajot aloitetaan Ruotsista lainatulla testiautolla maaliskuun loppupuolella. Scanian valmistama bussi on noin kahdeksan kilometriä pitkä ja siihen mahtuu enimmillään jopa 28 000 matkustajaa.
”Ideana on, että bussi ei reitin missään vaiheessa ole kokonaan tulevan ruuhkamaksuvyöhykkeen sisällä. Tämä Ruotsissa jo toimivaksi havaittu keino tuo isoja säästöjä, jotka heijastuvat suoraan matkalippujen hintoihin. Säästöä tulee paitsi tietulleista, myös henkilöstökuluista, kun yhdeksän kymmenestä kuljettajasta voidaan irtisanoa”, kehuu YTV:n suunnitteluvastaava Kauko Asunta, ja lisää, että täysin automatisoitu vaihtoehto ei ole sekään poissuljettu.
Asunnan mukaan uudesta kalustosta hyötyy Espoon lisäksi koko pääkaupunkiseutu.
”Tarvittaessa vaikka koko Kauniainen saadaan kulkemaan samalla bussilla” hän maalailee lähitulevaisuuden näkymiä.
YTV:n mukaan erikoisen tilavien autojen varustetasosta käydään parhaillaan neuvotteluja, eikä vielä tarkalleen tiedetä kuinka pitkä varustelista ruotsalaiselle valmistajalle on lähdössä. Istumapaikkojen määrää on mahdollista kasvattaa tarvittaessa jopa viidellätuhannella testiautoon verrattuna, ja siihen voidaan asentaa sormenjäljellä avautuvat tuhkakupit. Auton perällä olisi lisäksi yksi kiinteä paikka syyttäjä Ritva Santavuorelle.