(JONE’S) Ex-pääministeri [search]Paavo Lipponen[/search] on aloittanut uuden uran muusikkona. Lipponen esitteli uudistuneen repertuaarinsa tänään MTV3:n uutisille. Ensisinglenä kuullaan unohtumaton tulkinta Metallican tunnetuksi tekemästä So What -kappaleesta.
”Tosin kuten jokainen connoisseur tietää, kyseessä on alkujaan englantilaisen Anti Nowhere Leaguen kappale”, hyväntuulinen Lipponen kommentoi.
Alan asiantuntijoiden arvioiden mukaan seuraavaksi Lipponen todennäköisesti levyttää cover-version joko Shitter Limitedin Vittu mä tapan sut Iiro Viinanen -hitistä tai sitten Lakupaavin ikiklassikosta Matti Vanhanen on homo joka ei kestä viinaa.
Kategoria: Kotimaa
Kotimaan uutiset
(ET IN ARCADIA EGO) Työelämien pidentämistä selvittävä Rantalan työryhmä aikoo ilmoittaa tuloksensa Akhilleus-paradoksin mukaisesti päästyään ensin puoleenväliin nykyhetken ja helmikuussa olevan deadlinen välillä, jonka jälkeen se jatkaa työskentelyään puoleenväliin silloista hetkeä ja helmikuista deadlinea ja niin edelleen.
”Aiomme esittää samaa mallia myös ratkaisuksi itse ongelmaan eli työelämien pidentämiseen. Kun ajattelee, että nykyhetken ja eläköitymisen välillä on aina puoliväli, ja että sen ja eläkkeellejäämisen välistä löytyy uusi puoliväli ja niin edelleen ja niin edelleen, niin ongelmahan ratkeaa kuin itsestään”, kilpikonnan perässä juokseva Jukka Rantala kommentoi.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on epävarmaa, voidaanko kansantalouden kestävyysvaje ratkaista pössyttelijöitä kiehtovan paradoksin perusteella. Useat pitävät sitä kuitenkin moraalisesti perusteltavampana esityksenä kuin nykyistä ”vanhukset hautaan, nuoria perseeseen” -mallia.
”Aiomme esittää samaa mallia myös ratkaisuksi itse ongelmaan eli työelämien pidentämiseen. Kun ajattelee, että nykyhetken ja eläköitymisen välillä on aina puoliväli, ja että sen ja eläkkeellejäämisen välistä löytyy uusi puoliväli ja niin edelleen ja niin edelleen, niin ongelmahan ratkeaa kuin itsestään”, kilpikonnan perässä juokseva Jukka Rantala kommentoi.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on epävarmaa, voidaanko kansantalouden kestävyysvaje ratkaista pössyttelijöitä kiehtovan paradoksin perusteella. Useat pitävät sitä kuitenkin moraalisesti perusteltavampana esityksenä kuin nykyistä ”vanhukset hautaan, nuoria perseeseen” -mallia.
(SÖNDIS) Me urheiluepäonnen riivaamat suomalaiset jos ketkä tiedämme, miltä tunisialaisista tuntuu. Aivan kuten Tunisiassa, myös Suomessa on viime kuukausina kuollut lähes 80 ihmistä mielenosoituksissa, jotka saivat alkunsa suomalaisen katukauppiaan tehtyä polttoitsemurhan protestina maan kaoottiselle tilanteelle.
”Kyllä nimittäin varmaan tunisialaisen kollektiivista muistia juilii tieto siitä, että Ruotsi aikanaan voitti heidät Euroviisuissa”, maalailee Ilkka Malmberg ansiokkaassa artikkelissaan maidemme yhteneväisyyksistä.
Lehden toimitus selvittää parhaillaan, aikooko Malberg ostaa hehtaarin maata Tunisian maaseudulta.
”Kyllä nimittäin varmaan tunisialaisen kollektiivista muistia juilii tieto siitä, että Ruotsi aikanaan voitti heidät Euroviisuissa”, maalailee Ilkka Malmberg ansiokkaassa artikkelissaan maidemme yhteneväisyyksistä.
Lehden toimitus selvittää parhaillaan, aikooko Malberg ostaa hehtaarin maata Tunisian maaseudulta.
Kategoriat
Turkulaiset huolissaan 1970-luvusta
(AURAJOKI) Lukuisat huolestuneet turkulaiset vanhemmat ovat huolestuneet 1970-luvun huolestuttavasta vaikutuksesta lapsiinsa. Kulttuuripääkaupungiksi valitussa kaupungissa on parhaillaan näytillä jotain, joka oli 1970-luvulla erittäin huolestuttavaa.
”Olen erittäin huolestunut tästä. Ajatelkaa nyt: lapseni eivät olleet silloin vielä syntyneetkään, mutta yhä 2010-luvulla heidän tulee olla huolissaan 1970-luvusta. Voiko mihinkään enää luottaa?” pohdiskeli Hengittää Suunkautta.
”Ei ole kauan siitä, kun internet vaani lapsiamme. Voiko mihinkään enää eiku tuo taisikin jo retorisesti kysyä sitä”, tuumailee Nenä Voikosenkin-Kauttahengittää.
Iltapäivälehtien mukaan kansalaisten on syytä olla huolissaan 1970-luvusta myös Turun ulkopuolella. Pian julkaistavassa erikoispainoksessa ihmisiä kehotetaan sulkemaan ovet ja ikkunat ja kuuntelemaan rinnakkaisohjelmasta Säkkijärven polkkaa, kunnes miinavaara on ohitettu.
”Olen erittäin huolestunut tästä. Ajatelkaa nyt: lapseni eivät olleet silloin vielä syntyneetkään, mutta yhä 2010-luvulla heidän tulee olla huolissaan 1970-luvusta. Voiko mihinkään enää luottaa?” pohdiskeli Hengittää Suunkautta.
”Ei ole kauan siitä, kun internet vaani lapsiamme. Voiko mihinkään enää eiku tuo taisikin jo retorisesti kysyä sitä”, tuumailee Nenä Voikosenkin-Kauttahengittää.
Iltapäivälehtien mukaan kansalaisten on syytä olla huolissaan 1970-luvusta myös Turun ulkopuolella. Pian julkaistavassa erikoispainoksessa ihmisiä kehotetaan sulkemaan ovet ja ikkunat ja kuuntelemaan rinnakkaisohjelmasta Säkkijärven polkkaa, kunnes miinavaara on ohitettu.
(ELYSIUM) Kunnanvaltuutettu, kristittyjen [search]Jumala[/search] harkitsee luopuvansa käytännöstä, jossa hän rankaisee ihmiskuntaa pahoista teoista surmaamalla viattomia kissanpentuja.
”Se alkoi ihan hauskana läppänä – joka kerta kun masturboit, Jumala tappaa kissanpennun – mutta homma on päässyt käsistä. Jengi vaatii, että mun pitäisi hukuttaa mirrejä suunnilleen tuhat sekunnissa”, turhautunut Jumala tilittää.
”Kattokaa nyt näitä: joka kerta kun ostat maitoa, Jumala tappaa kissanpennun; joka kerta kun äänestät vihreitä, Jumala tappaa kissanpennun; joka kerta kun tapat kissanpennun, Jumala tappaa kissanpennun. Ei ole enää hauskaa kenenkään mielestä tämä”, hän jatkaa.
Jumala aikoo esittää kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa vaihtoehtoiseksi rangaistukseksi saiputtamista.
”Se alkoi ihan hauskana läppänä – joka kerta kun masturboit, Jumala tappaa kissanpennun – mutta homma on päässyt käsistä. Jengi vaatii, että mun pitäisi hukuttaa mirrejä suunnilleen tuhat sekunnissa”, turhautunut Jumala tilittää.
”Kattokaa nyt näitä: joka kerta kun ostat maitoa, Jumala tappaa kissanpennun; joka kerta kun äänestät vihreitä, Jumala tappaa kissanpennun; joka kerta kun tapat kissanpennun, Jumala tappaa kissanpennun. Ei ole enää hauskaa kenenkään mielestä tämä”, hän jatkaa.
Jumala aikoo esittää kunnanvaltuuston seuraavassa kokouksessa vaihtoehtoiseksi rangaistukseksi saiputtamista.
(DES MOINES) Toholampilainen paikallinen mies Keijo Oregano koki hämmästyttävän näyn varhain tapaninpäivän aamuna, kun hän huomasi hämmästyttävästi Jeesuksen kasvoja muistuttavan kuvion ilmestyneen kirkon alttaritaulussa kuvattuihin Jeesuksen kasvoihin. Myös sakastissa säilytetyssä lasten kuvaraamatussa Jeesuksen kasvot olivat mystisesti juuri Jeesuksen kasvojen kohdalla.
”Oh hoh”, kuvaili Oregano outoa kokemustaan.
Aikaisemmin Jeesuksen kasvot ovat ilmestyneet muun muassa aivan liian moniin vitun turhanpäiväisiin nettiuutisiin. Tapauksesta piti kertoa myös Radio Novan nettisivuilla, mutta tekijöillä oli liian kiire copypastettaa tekstiä Wikipediasta tai ihan mistä tahansa.
”Oh hoh”, kuvaili Oregano outoa kokemustaan.
Aikaisemmin Jeesuksen kasvot ovat ilmestyneet muun muassa aivan liian moniin vitun turhanpäiväisiin nettiuutisiin. Tapauksesta piti kertoa myös Radio Novan nettisivuilla, mutta tekijöillä oli liian kiire copypastettaa tekstiä Wikipediasta tai ihan mistä tahansa.
(BYROO) Kela on käynnistänyt työttömien aktivointihankeohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää vaikuttavuutta ja synnyttää luovuutta. Uusimmassa kokeilussa Kelan sivuille on lisätty työttömyysturvan hakulomake, jonka täyttäminen aktivoi keskivertotyötöntä jopa 42 prosenttia enemmän kuin edellinen versio.
”Jätkät hei, mistä mä tiedän mitä mun pitää painaa?” somerolainen Tauno Vasama-Hiillos kehui viranomaisia uutta lomaketta täyttäessään.
Lomakkeen kehittäjien mukaan kyky valita oikea nappula korreloi vahvasti sen kanssa, suositellaanko työnhakija ohjattavaksi eutanasiajonoon.
”Hei jätkät, tää ei oo oikeesti hauskaa”, Vasama-Hiillos ylisti uutta designiä.
(AMAZONAS) Korkeasaaren eläintarha saa uuden nähtävyyden, kun sukupuuton partaalle ajautunut ilmastoskeptikko esitellään yleisölle näillä näkymin ensi kesäkuussa.
”Monet saattavat pitää ilmastoskeptikkoa vaarallisena, mutta todellisuudessa se on täysin harmiton. Jaamme kuitenkin häkin läheisyydessä korvatulppia epäluuloisille sekä niille, jotka pitävät skeptikon tunnusomaista jankutusta erityisen ärsyttävänä”, sanoo eläintarhan johtaja, papukaija Minerva.
Ilmastoskeptikko tuodaan Suomeen Kiinasta. Lehden saamien tietojen mukaan ilmastoskeptikko on suostuttu ottamaan Suomeen sillä ehdolla, että Kiina vastavuoroisesti ottaa vastaan ydinjätettä.
Maailmanlaajuisesti ilmastoskeptikkoja on enää joitakin satoja. Minervan mukaan Korkeasaaren yksilö on harmaantunut, silmälasipäinen uros, eikä sillä ole uskottavaa luonnontieteellistä koulutusta. Skeptikko saa eläintarhan sivuille myös oman bloginsa, jonka välityksellä yleisö voi ällistellä skeptikon aivoituksia.
”Joo tervetuloa vaan, kunhan sitä ei meikäläisen viereen pistetä”, paikallinen mustamamba Jenni kommentoi uutista.
”Monet saattavat pitää ilmastoskeptikkoa vaarallisena, mutta todellisuudessa se on täysin harmiton. Jaamme kuitenkin häkin läheisyydessä korvatulppia epäluuloisille sekä niille, jotka pitävät skeptikon tunnusomaista jankutusta erityisen ärsyttävänä”, sanoo eläintarhan johtaja, papukaija Minerva.
Ilmastoskeptikko tuodaan Suomeen Kiinasta. Lehden saamien tietojen mukaan ilmastoskeptikko on suostuttu ottamaan Suomeen sillä ehdolla, että Kiina vastavuoroisesti ottaa vastaan ydinjätettä.
Maailmanlaajuisesti ilmastoskeptikkoja on enää joitakin satoja. Minervan mukaan Korkeasaaren yksilö on harmaantunut, silmälasipäinen uros, eikä sillä ole uskottavaa luonnontieteellistä koulutusta. Skeptikko saa eläintarhan sivuille myös oman bloginsa, jonka välityksellä yleisö voi ällistellä skeptikon aivoituksia.
”Joo tervetuloa vaan, kunhan sitä ei meikäläisen viereen pistetä”, paikallinen mustamamba Jenni kommentoi uutista.
(KORVATUNTURI) Monissa tiedotusvälineissä on herännyt huoli suomalaisten, vuosisatoja vanhojen ja muuttumattomien jouluperinteiden katoamisesta globaalistuvassa maailmassa. Erityisesti huolestuneisuutta on aiheuttanut pääkaupunkiseudun tilanne, kuten yleensäkin harvaan asutuissa maissa.
”Varovaisenkin tarkastelun perusteella koko perheen ajaminen hankeen haulikon kanssa jouluaattona kännipäissään on vähentynyt merkittävästi koko maata kuvaavassa piirakkakuviossa”, toteaa Oulun yliopiston joulutieteen laitoksen tutkija Thomas-Thomas Tuomaanpäivää.
”Näissä erivärisistä pylväistä koostuvissa diagrammeissa nähdään selvää vuosittaista laskua tapauksissa, jossa käsi on rikottu ensin parvekkeen lasiin ja sitten puolison päähän”, Tuomaanpäivää kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan myös avioerot ja itsemurhat joulunpyhinä ovat olleet tasaisessa laskussa.
Lauri-Matti Himmelman Suomalaiset Jouluperinteet ry:stä näkee kehityksen hyvin huolestuttavana. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan paineessa monet perheet muuttavat totuttuja tapoja viettää joulua. Monessa tapauksessa kouluissa ei enää opita tradition mukaisia arvomalleja, vaan mukaan sotketaan vierasmaalaisia vaikutteita. Harva uskaltaa enää perinteiseen tapaan vetää perskännit aattona”, Himmelman argumentoi.
Valtavirrasta huolimatta ainakin perinteitä kunnioittava tiedotusväline Iltasanomat seisoo perustavanlaatuisten yhteiskunta-arvojen eturintamassa keräämällä adressia perinteisen suomalaisen joulunvieton puolesta.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”Työtön sosiologi”]Työtön sosiologi[/search].)
”Varovaisenkin tarkastelun perusteella koko perheen ajaminen hankeen haulikon kanssa jouluaattona kännipäissään on vähentynyt merkittävästi koko maata kuvaavassa piirakkakuviossa”, toteaa Oulun yliopiston joulutieteen laitoksen tutkija Thomas-Thomas Tuomaanpäivää.
”Näissä erivärisistä pylväistä koostuvissa diagrammeissa nähdään selvää vuosittaista laskua tapauksissa, jossa käsi on rikottu ensin parvekkeen lasiin ja sitten puolison päähän”, Tuomaanpäivää kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan myös avioerot ja itsemurhat joulunpyhinä ovat olleet tasaisessa laskussa.
Lauri-Matti Himmelman Suomalaiset Jouluperinteet ry:stä näkee kehityksen hyvin huolestuttavana. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan paineessa monet perheet muuttavat totuttuja tapoja viettää joulua. Monessa tapauksessa kouluissa ei enää opita tradition mukaisia arvomalleja, vaan mukaan sotketaan vierasmaalaisia vaikutteita. Harva uskaltaa enää perinteiseen tapaan vetää perskännit aattona”, Himmelman argumentoi.
Valtavirrasta huolimatta ainakin perinteitä kunnioittava tiedotusväline Iltasanomat seisoo perustavanlaatuisten yhteiskunta-arvojen eturintamassa keräämällä adressia perinteisen suomalaisen joulunvieton puolesta.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”Työtön sosiologi”]Työtön sosiologi[/search].)
(HARRISON-STETSON) Suomalaiset ja varsinkin pienten lasten vanhemmat, jotka eivät onneksi ikinä suhtaudu asioihin puhtaan tunneperäisesti tai sekoile, ovat huolestuneita Usean ja Monen vaatimuksesta karsia uskonnolliset piirteet koulujen joulujuhlista. Erityisesti huolettaa Enkeli taivaan -laulun kohtalo ja mikä se toinen juttu nyt olikaan.
Usea ja Moni ovat jo lakkauttaneet perinteiset joulujuhlat monista kouluista, joiden nimiä emme tässä kerro, ei tietenkään siitä syystä ettäkö emme tietäisi vaan koska tuota, se vaatii, niin paljon, tuota, tilaa, ja siis, sitä ei internetissä ole, ylimääräistä, ja noin. Samasta syystä Lehti on päättänyt jättää kertomatta perinteistä luopuneiden koulujen suhteellisen osuuden tai absoluuttisen määrän, koska, siis, krhm, se ei, eikun ei mitään.
Asia kuitenkin huolestuttaa ja jopa pelottaa, ää, joitakuita. Prosentteja. No siis, ihmisiä, tiedättehän. Ihan varmasti ainakin joitakin. Et voi sanoa etteikö näin voisi olla.
”Uutistoimituksen tehtävähän on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä eikä vain miettiä, ovatko ne todellisia vai itse keksittyjä”, muistuttaa Lehden uutispäällikkö Jalmari Koivuranta.
Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on päättänyt ottaa asiaan kantaa, koska se on paljon mukavampi keskustelunaihe kuin säästötoimet, kestävyysvaje tai emu-alueen velkaongelmat.
Hurja murros vartissa
Lehden pikagallupissa kävi ilmi, etteivät vanhat rakkaat ihanat kultaiset joululaulut enää raiu lasten suista pitkän syksyn koulutyön päätteeksi, ja vaarana on että vuosituhantiset perinteisistä perinteisimmät perinteet unohtuvat eivätkä lapset osaa edes jouluevankeliumia ulkoa, toisin kuin kaikki heidän vanhempansa.
”Anteeksi mitä? Ei, meillä mennään ihan vanhalla joulujuhlakaavalla kuten ennenkin. Ei tämmöistä ole kukaan edes vaatinut. Mistä perinteiden katoamisesta te oikein selitätte”, myöntää mankkaalaisen koulun rehtori Harald Hirmuinen.
Perinteiden unohtaminen on ikävä asia, ja se on havaittu myös töysäläisellä ala-asteella. ”Tuota, mitähän vittua nyt? Ei täällä mitään tapahdu, ihan samanlainen joulujuhla on kuin ennenkin. Kuka siellä oikein soittaa?” pahoittelee opinto-ohjaaja Orm Onnekas.
Myös ministeriötasolla perinteiden kunnioitus on kadonnut tyystin, paitsi niiltä osin kuin ei ole eli muun muassa virallisten linjausten ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi vanhat kommarit ja ateistit suhtautuvat kriittisesti uskonnon esiintuomiseen koulussa, mikä tulikin hirveänä yllätyksenä kaikille.
Kouluissa ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että tiedotusvälineet ja poliitikot ovat näin joulun alla nostaneet asian suureksi puheenaiheeksi, koska on aina mukavaa vastailla järkensä menettäneiden vanhempien syytöksiin, joiden mukaan koulu on tehnyt asioita, joita se ei ole tehnyt.
Aiemmin Usea ja Moni ovat uhanneet suomalaiskoulujen kevätjuhlaperinteitä, syysjuhlaperinteitä, kumiperunaperinteitä ja tehdä sun lapsesta homon.
Usea ja Moni ovat jo lakkauttaneet perinteiset joulujuhlat monista kouluista, joiden nimiä emme tässä kerro, ei tietenkään siitä syystä ettäkö emme tietäisi vaan koska tuota, se vaatii, niin paljon, tuota, tilaa, ja siis, sitä ei internetissä ole, ylimääräistä, ja noin. Samasta syystä Lehti on päättänyt jättää kertomatta perinteistä luopuneiden koulujen suhteellisen osuuden tai absoluuttisen määrän, koska, siis, krhm, se ei, eikun ei mitään.
Asia kuitenkin huolestuttaa ja jopa pelottaa, ää, joitakuita. Prosentteja. No siis, ihmisiä, tiedättehän. Ihan varmasti ainakin joitakin. Et voi sanoa etteikö näin voisi olla.
”Uutistoimituksen tehtävähän on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä eikä vain miettiä, ovatko ne todellisia vai itse keksittyjä”, muistuttaa Lehden uutispäällikkö Jalmari Koivuranta.
Myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on päättänyt ottaa asiaan kantaa, koska se on paljon mukavampi keskustelunaihe kuin säästötoimet, kestävyysvaje tai emu-alueen velkaongelmat.
Hurja murros vartissa
Lehden pikagallupissa kävi ilmi, etteivät vanhat rakkaat ihanat kultaiset joululaulut enää raiu lasten suista pitkän syksyn koulutyön päätteeksi, ja vaarana on että vuosituhantiset perinteisistä perinteisimmät perinteet unohtuvat eivätkä lapset osaa edes jouluevankeliumia ulkoa, toisin kuin kaikki heidän vanhempansa.
”Anteeksi mitä? Ei, meillä mennään ihan vanhalla joulujuhlakaavalla kuten ennenkin. Ei tämmöistä ole kukaan edes vaatinut. Mistä perinteiden katoamisesta te oikein selitätte”, myöntää mankkaalaisen koulun rehtori Harald Hirmuinen.
Perinteiden unohtaminen on ikävä asia, ja se on havaittu myös töysäläisellä ala-asteella. ”Tuota, mitähän vittua nyt? Ei täällä mitään tapahdu, ihan samanlainen joulujuhla on kuin ennenkin. Kuka siellä oikein soittaa?” pahoittelee opinto-ohjaaja Orm Onnekas.
Myös ministeriötasolla perinteiden kunnioitus on kadonnut tyystin, paitsi niiltä osin kuin ei ole eli muun muassa virallisten linjausten ja ohjeistuksen osalta. Lisäksi vanhat kommarit ja ateistit suhtautuvat kriittisesti uskonnon esiintuomiseen koulussa, mikä tulikin hirveänä yllätyksenä kaikille.
Kouluissa ollaan kuitenkin erittäin tyytyväisiä siihen, että tiedotusvälineet ja poliitikot ovat näin joulun alla nostaneet asian suureksi puheenaiheeksi, koska on aina mukavaa vastailla järkensä menettäneiden vanhempien syytöksiin, joiden mukaan koulu on tehnyt asioita, joita se ei ole tehnyt.
Aiemmin Usea ja Moni ovat uhanneet suomalaiskoulujen kevätjuhlaperinteitä, syysjuhlaperinteitä, kumiperunaperinteitä ja tehdä sun lapsesta homon.