Kategoria: Kotimaa

Kotimaan uutiset

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

RKP tyytyväinen hallitusohjelman kompromissiin: työläisen perseeseen työnnettävässä kartussa jopa viidennes vähemmän nauloja kuin alkuperäisessä suunnitelmassa

Hallitusohjelma saattaa asiantuntijoiden mielestä merkitä Suomen työmarkkinoilla siirtymää poispäin ns. kolmikantaisen puisen persekartun perinteestä. Photo by Mockup Graphics on Unsplash

(HAADES) Petteri Orpon (okw) hallituksen syntyminen oli vaakalaudalla vielä aivan viime metreillä, kertovat luotettavat ja omaa etuaan tavoittelemattomat lähteet Lehdelle. Neuvotteluita viikkojen ajan varjostaneet konservatiivisempien ja liberaalimpien puolueiden kiistat olivat kärjistyä ratkaisemattomaksi riidaksi etenkin työläisen perseeseen työnnettävän puisen kartun koostumuksen osalta.

Lähteiden mukaan liberaalien, eli erityisesti RKP:n, vaatimuksesta kartussa olevien naulojen määrää vähennettiin 20 prosentilla alkuperäisestä ehdotuksesta. Vastineeksi perussuomalaiset ja kokoomus saivat myönnytyksen, että paikallisesti voidaan sopia, että osa naulojen vähennyksestä kompensoidaan ruuveilla tai lisäämällä karttuun tervaa.

Elinkeinoelämän väläyttämää kartun poikkipuolaa ei sisällytetty hallitusohjelmaan, mutta sen käyttöönoton mahdollisuuksista aiotaan teettää vaalikauden aikana riippumaton vaikutusarvio.

Pitääkö karttu hioa ennen poskien levittämistä?

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myöntää, että päätös hyväksyä perseeseen työnnettävän kartun lopullinen naulamäärä ei ollut puolueelle yksinkertainen. Toukokuun lopulla puolueen eduskuntaryhmä asettui jo tukemaan hallitukseen menoa siinäkin tapauksessa, että karttua ei hiottaisi ennen kuin se survotaan suoleen. Vielä vaalitaistelun aikana puolue oli ehdottomasti ainakin osittaisen hiomisen kannalla vedoten muun muassa Suomen kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.

”Tiesin, että siitä ei tulisi helppoa. Siitä tuli kuitenkin vielä haastavampaa kuin olisin voinut kuvitellakaan”, Henriksson kuvailee keskusteluja, joita kartun läpimitasta käytiin Säätytalon puheenjohtajapöydässä.

Lopputulos oli kuitenkin kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Persekartun koko, karheus sekä naulojen määrä heijastavat puheenjohtajien mielestä hyvin vaalitulosta ja äänestäjien tahtoa. Petteri Orpo muistuttaa, että tämä hallituspohja sai vaaleissa kansalta vahvan mandaatin työntää puinen karttu perseeseen, ja sitä on syytä kunnioittaa.

”Se, että nyt käytettiin niin paljon aikaa, niin se maksaa itsensä takaisin hallituksen toimintakykynä ja kestävyytenä”, hän sanoo.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jokakeväiseen Suvivirsi-väittelyyn lopullinen ratkaisu: lapset voivat laulaa Jumalan sijasta ”ruutana”, ”saatana” tai ”Kouvola”

Eläimiä ei vahingoitettu Suvivirren laulukokeiden aikana. Photo by Jason Rosewell on Unsplash

(BANGLADESH) Useita vuosia suomalaisissa kouluissa sekä enimmäkseen mielenhäiriöisten kansoittamissa somekeskusteluissa vellonut väittely perinteisen Suvivirren asemasta on tullut päätökseensä.

Opetushallituksen, Museoviraston, Sibelius-akatemian ja yhden Twitterissä asuvan Jonin muodostaman lautakunnan ratkaisun mukaan kappaleen esittäminen koulujen päätösjuhlissa voi jatkua, mutta jokaiselle koululaiselle annetaan valinnanvaraa sen suhteen, mitä laulaa.

”Pidimme tärkeänä, että hankalaksi koetun ”Jumala”-sanan sijasta jokainen voisi itse päättää, mitä tahoa haluaa lukuvuoden päätteeksi laulullaan kiittää. Olennaista kuitenkin oli, että korvaava sana sopisi sekä Suvivirren alkuperäiseen sanomaan että laulun rytmitykseen ja tavutukseen”, kertoo musiikintutkija Ansio Sidón.

Pitkällisen kulttuurihistoriallisen tutkimustyön ja akustiikan laboratoriossa tehtyjen pilottilaulukokeiden jälkeen lautakunta päätyi rajaamaan vaihtoehdot kolmeen: ruutana, saatana ja Kouvola. Sidónin mukaan sanat kuvastavat syvällisesti niitä eri tunteita, joita Suvivirren esittäminen herättää niin oppilaissa, koulujen henkilökunnassa kuin vanhemmissakin. Eri uskontokuntiin kuuluvat sekä myös uskoa tunnustamattomat voivat löytää niistä arvomaailmaansa sopivan.

”Työ oli pitkäkestoinen ja vaikea, sillä onhan Suvivirsi syvintä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä yhdessä Tuntemattoman sotilaan suoran itsenäisyyspäivälähetyksen, tappouhkausten lähettelyn ja sydän-verisuonisairauksien kanssa”, hän sanoo.

Päätös on herättänyt kuitenkin arvostelua varsinkin niissä sanomalehtikirjoittajissa, joiden ura on viime vuodet perustunut mielenhäiriöisten kansoittaminen somekeskustelujen synnyttämiseen. Lisäksi lautakunnan ratkaisuun eriävän mielipiteen jättäneen yhden Jonin mukaan mitään ei saa enää sanoa, joten hän ei sanonut eriävässä mielipiteessään mitään.

Uusi moniäänisempi Suvivirsi kaikuu ympäri suomalaisia kouluja taas tulevana viikonloppuna kuin laiho laaksossa.

Kategoriat
Kotimaa

Paikallinen mies sai nimikkoannoksen töölöläisravintolaan

Photo by Bernard Hermant on Unsplash

TÖÖLÖ. Paikalliselle miehelle Matille on myönnetty nimikkoannos ja pikkuinen plaketti hänen kantaravintolaansa Helsingin Töölössä. Matti kuoli viime kesänä lukuisiin alkoholin ja ylipainon aiheuttamien sairauksien komplikaatioihin.

“Koska Matti oli lihava alkoholisti, siis läski ja todella usein soosissa, haluamme alkaa tarjota hänen kunniakseen läskisoosia”, kertoo ravintolaa vetävä julkkiskokki Tatu Ointi.

Plaketti on aikomus ruuvata Matin kantapöytään, josta hänellä oli tapana varastaa juovuspäissään muiden suurmiesten kunniaplaketteja. Kyse oli tiettävästi katkeruudesta.

Ravintolassa Matti tunnettiin monialaisesta örvellyksestään. Usein iltojen pimetessä hän viihdytti asiakaskuntaa jurrisella kaatuilullaan. Lisäksi hänellä oli tapana öristä Eino Leinon runoja niin, että ole nyt vittu hiljaa.

“Usein toisissa pöydissä katseltiin hänen menoaan ja päiviteltiin, että pahaan kuntoon ittensä. Siitä tuli meidän henkilökunnalle lentävä lause”, Ointi sanoo.

Matin seurana oli usein hieman nuorempi mies, joka alkoi riittävästi juotuaan huutaa olevansa kirjailija Jari Tervo. Oinnin mukaan hän pyörii ravintolassa edelleen. Matin kuoleman jälkeen hänellä on ollut tapana pelmahtaa vieraisiin pöytiin pitämään loputtomia kännimonologeja siitä, kuinka oli juuri hän oli Matin ystävistä kaikkein tärkein.

“Kyrrrrrrrrpä“, Jari Tervoksi itseään luuleva mies vastasi Lehden haastattelupyyntöön.

Kategoriat
Kotimaa

Kalenteriin uusi muistopäivä yli 50 prosentin marginaaliveron uhreille

Todellinen muistopäivänä soiva viulu on huomattavasti kuvassa olevaa pienempi. Photo by Joel Wyncott on Unsplash

(KOTONA LEHTISILLÄ) Suomalaiset juhlapäivät saavat joukkoonsa uuden tulokkaan jo tänä vuonna, kun kalenteriin lisätään erityinen marginaaliveron uhrien muistopäivä, jota kehotetaan kaikkien asianmukaisella hartaudella viettämään. Päivää vietetään vuosittain aina kun 50,1 prosenttia vuodesta on kulunut.

”Päivän tarkoituksena on muistuttaa heistä, jotka joutuvat maksamaan lisätuloistaan tipankin yli 50 prosenttia veroja, minkä vuoksi heidän elämästään kaikkinainen ilo on mennyt pois, eikä uusien palkankorotusten vastaanottoon ole enää minkäänlaista kannustinta, rintaan pistää, sukat haisee ja muutenkin harmittaa”, kertoo juhlapäivätoimikunnan pääsihteeri Niklas Fyrkfinns.

Muistopäivä on yleinen liputuspäivä, ja sen kunniaksi soitetaan surumielistä viulumusiikkia ULA-taajuuksilla.

Juhlapäiväpäätöksen perusteluissa huomautetaan, miten kansainvälisessäkin katsannossa hälyttävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet ne suomalaiset yrityspäättäjät ja muut hyvätuloiset, jotka jo kauan ovat hiljaa ja mukisematta kantaneet yli 50 prosentin marginaaliveron raskasta taakkaa sekä samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vähävaraisten tulonsiirtoja napolilaistyyliin leikatuilla harteillaan.

”Liki kuoliaaksi marginaaliverotettujen asemaan eivät ole puuttuneet edes ihmisoikeusjärjestöt, jotka muuten niin mielellään esiintyvät kaltoinkohdeltujen puolustajina. Heidän motiivejaan olla puuttumatta tähän räikeään epäkohtaan voi vain arvailla”, Fyrkfinns suree. Hän kertoo koskettavan tositarinan ystävästään Terosta, jonka 1000 euron palkankorotuksesta jäi käteen vain 498 euroa. Tero ei koskaan toipunut menetyksestä ja joutuu nyt lepuuttamaan runneltua mieltään Portugalissa.

Fyrkfinnsin mukaan uusi juhlapäivä antaa viimein äänen äänettömille, mutta varsinainen työ sorretun kansanryhmän oikeuksien puolesta on vasta alussa. Toimikunnan mukaan jatkossa esimerkiksi kaiken verovarojen käytön yhteydessä pitäisi erikseen tunnustaa marginaaliverotettujen korvaamaton rooli angloamerikkalaisen niin kutsutun land acknowledgement -tavan mukaisesti.

”Luotamme että tuleva porvarihallitus paikkaa sen, mikä edelliseltä vihervasemmistolaiselta porukalta jäi tekemättä, ja vaalirahoitusilmoitusten perusteella muuten syytä olisi”, Fyrkfinns toivoo.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Ensi vaalikaudelle esitetään uutta lääninsössöttäjän virkaa – ehdolla muun muassa Keskisarja

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

(JOKA NIEMI, NOTKO, SAARELMA) Perinteinen läänintaiteilijoiden instituutio on saamassa täydennystä tulevalla vaalikaudella, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön syystäkin julkistamaton esiselvitys. Maakunnallisten kulttuuripalvelujen täydentämiseksi ollaan perustamassa erityistä lääninsössöttäjän virkaa, joka samalla helpottaisi yhteiskunnallisen rakennemuutoksen läpivientiä ja lieventäisi poliittista polarisaatiota, kertoo ministeriön edustaja Joakim Kampa-Viiner.

Kampa-Viinerin mukaan uutta kolmen vuoden määräaikaista tehtävää kokeiltaisiin ensin pahimmin väestön vähenemisestä kärsivissä maakunnissa. Ne ovat tutkimusnäytön perusteella lääninsössöttämiselle hedelmällisimpiä, koska näillä alueilla asuvilla päänsisäinen todellisuus on jo useimpien kohdalla syrjäyttänyt reaalitodellisuuden. Tällaisissa olosuhteissa lääninsössöttämisen kustannustehokkuus on suurimmillaan, mikä havaittiin myös ministeriön Kainuussa (nimi muutettu) toteuttamassa pilottihankkeessa.

”Koeasetelmassa sijoitettiin historioitsija Teemu Keskisarja hakkuuaukiolle keskelle hömötiaisten maatuvia kalmoja hokemaan maanomistajille loputtomalla luupilla ’olette oikeassa olette oikeassa kaikki muut ovat väärässä’. Mittausten perusteella tämä auttoi lähes jokaista kokeiluun osallistunutta unohtamaan, että kuset olivat jo housuissa”, kertoo Kampa-Viiner.

Mittauksissa huomattiinkin, että lääninsössöttäminen on verrattomasti valtionavustuksia tai muita aluepoliittisia instrumentteja tehokkaampi tukimuoto taantuville seuduille. Kampa-Viiner korostaa, että pilottitutkimuksen rakenteesta huolimatta virkaa ei ole tarkoitettu vain korkeakoulutetuille asiantuntijoille tai epätoivoisille kansanedustajaehdokkaille.

”Esimerkiksi Satakunnan lääninsössöttäjäksi riittäisi aivan kuka tahansa läski jankkaamaan, että omat epäonnistumisesi ovat mamun syy”, hän muistuttaa.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi on julistettu Mika Aaltola

Photo by Ramez E. Nassif on Unsplash

(PYHÄ SYNODI) Suomalaisten pyhien miesten joukko on saanut Mannerheimin ja Kekkosen jälkeen vihdoin täydennystä, kun kirkolliskokous ja valtioneuvosto julistivat perjantaina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan (HRH) puhuvien päiden suojeluspyhimykseksi. Uudessa asemassaan Aaltola myös johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa sanomalehtikolumnistien kanssa, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita poliitikkoja.

Julistusta oli ehditty odottaa jo kauan, mutta asia varmistui alkuvuodesta, kun oppineet vahvistivat Aaltolan kolmannen ihmeteon, jossa hän karkotti pahan suomettumisen hengen kanaanilaisnaisen tyttärestä. ”Voi tätä epäuskoista ja suomettunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun vielä on oltava teidän keskuudessanne?” hänen kerrotaan todenneen ihmettelijöille.

Aiemmat ihmeteot olivat, kun Aaltola käveli vettä pitkin Turkin suurlähetystölle ja kun hän ruokki viisituhatta uutisnälkäistä toimittajaa viidellä twiitillä ja kahdella naistenlehtihaastattelulla niin, että tähteeksi jääneitä paloja kerättiin vielä vaalikirjaa varten.

Ihmeteot ovat säilyneet jälkipolville Aaltolan uskollisten opetuslasten, autuaiden Justuksen ja Petruksen retweettaamina.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Esitys: Sananvapauden standardoitu mittayksikkö olisi 1 mervola

Photo by charlesdeluvio on Unsplash

(AHOLAITA ILMAN HOUSUJA) Kasvava huoli demokratian ja lehdistönvapauden alamäestä on johtamassa vankkoihin vastatoimiin. Suomalaiset journalistit ja viestinnän tutkijat ovat laatimassa kansainväliselle ISO-standardointijärjestölle esitystä erityiseksi sananvapauden leveyttä ja sen muutoksia määritteleväksi viralliseksi mittayksiköksi. Sen avulla voitaisiin tarkastella, milloin sananvapaus on merkittävästi kaventunut ja vertailla tilannetta eri lämpö- ja paineolosuhteissa.

”Olemme huolestuneina panneet merkille, miten sananvapaus on viime aikoina uhannut kaventua esimerkiksi viranomaispäätösten, poliitikkojen toimien ja helvetin ankeasti tehdyn journalismin seurauksena. Mutta miten paljon, sitä ei ole voitu luotettavasti tätä ennen mitata”, kertoo valmistelutyöryhmän edustaja Pedro Hyvetti.

Työryhmään kuuluvat tutkijoiden ohella Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus sekä Ylilauta.

Yksi mervola jakautuu sentti- ja millimervoloihin

Viralliseksi sananvapauden leveyden mittayksiköksi on yliopistojen yhteisen Viestinnän Tutkimuksen huippuyksikön (ViTu) selvitysten perusteella valittu 1 mervola (merv). Se tarkoittaa sananvapauden normaalileveyttä suomalaisessa maakuntalehdessä, kun yhtälöstä on ensin sievennetty tavanomaiset ja sananvapauden leveydelle ongelmattomat yhteydet osuuskauppatoimijoihin, paikallispoliitikkoihin ja kulmahuoneen sisäilman aiheuttamiin hallusinaatioihin.

Hyvetti antaa esimerkiin mittayksikön hyödyistä:

”Nyt jos huomataan, että jokin lehti ei saa enää sanoa että ’vitun horot’ – ja korostan että näin ei väitetty vaan vain kysyttiin voisiko näin olla – voidaan helposti mitata, että sananvapaus on sen seurauksena kaventunut noin 0,2 mervolaa eli kaksi senttimervolaa. Täten huomataan, että pian on edessä se hetki, ettei paikallisen autokaupan mainos enää mahdu täysikokoisena liitesivulle”, hän varoittaa.

Monien journalististen ilmiöiden mittaamiseen on aiemmin käytetty niin sanottuja vanhan kansan yksiköitä, kuten paskoja juttuja mittaava 1 haapala sekä hataran lähteytyksen peukalosääntö 1 nurmi. Vaikka niillä on pitkät perinteet, niiltä puuttuu kansainvälinen vertailtavuus ja aukikirjoitettu tieteellinen perusta, huomauttaa viestinnän dosentti Mauno Päivystys.

Merimiesnaurua langettavan päätöksen sijasta

Uuden standardin valmistelutyön yhteydessä on käynyt ilmi, että myös Julkisen sanan neuvosto JSN tarvitsisi tarkempia työkaluja toimintansa tueksi. JSN on itsesääntelyelin, joka valvoo, että tiedotusvälineet noudattavat Journalistin ohjeita, jotka on laadittu käräjäoikeuden välttämiseksi. Nykyisin neuvosto voi vain antaa langettavia tai vapauttavia päätöksiä kanteluista, jotka on tehty häkellyttävän lääväisistä jutuista.

”Vuosien saatossa on havaittu, että tällainen binäärinen asteikko ei ota huomioon sitä ainutlaatuista jatkumoa, jolle neuvoston käsittelyyn tulevien juttujen lääväisyys asettuu. Langettava päätös on aivan liian järeä rangaistus, jos virheen syynä on ollut vain saapasmainen tollous, eivätkä journalistin ohjeet toisaalta kiellä tekemästä töitä erityisen huonosti”, kertoo Päivystys.

Kevään aikana aloitetaankin kokeilu, jossa JSN voi langettavan päätöksen sijasta julistaa nauravansa paskaista merimiesnaurua käsittelyssä olleelle jutulle. Maininta merimiesnaurusta ja sen ääninauhoite on liitettävä kyseisen jutun verkkoversion yhteyteen.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Enemmistö suomalaisista kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, joka menisi aina illaksi takaisin sinne mistä tulikin

Photo by Sujeeth Potla on Unsplash

(ABU GARCIA GHRAIB) Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heikentyvän huoltosuhteen ja pienenevien ikäluokkien tuomia haasteita valtiontaloudelle paikattaisiin työperäisen maahanmuuton avulla. Erityisen positiivisesti yli puoluerajojen suhtaudutaan sellaiseen työperäiseen maahanmuuttoon, joka koostuu syntyperäisistä suomalaisista, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston korrelaatio- ja kasuaalitutkimuksen huippuyksikön selvityksestä.

”Suosituin työperäisen maahanmuuton muoto oli tosiaankin tämä ’Menkää pois’ -nimellä kutsumamme skenaario, mutta kannatusta keräsi myös malli, jossa aamuisin eräs Ahmed tulisi maahan tekemään noin 40 000 ihmisen työpanoksen ja menisi illaksi takaisin sinne mistä tulikin. Myös tätä ns. Woltti-skenaariota kansalaisten enemmistö piti tavoittelemisen arvoisena”, kertoo huippuyksikön tutkimusprofessori Juhana Brandfilt.

Selvityksen mukaan vähintään 80 prosenttia vastaajista oli vähintään melko samaa mieltä väitteestä, että ”työperäinen maahanmuutto voi olla tarpeen, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin säilyttää edes valkoiselle miehelle”. Brandfiltin mukaan Suomessa vallitseekin selvä konsensus siitä, että niiden muiden pitäisi tehdä enemmän tämänhetkisen elintasomme ylläpitämiseksi.

Tuleeko maahanmuuton varjolla Suomeen ihmisiä ulkomailta?

Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole ongelmattomaksi koettu keino. Moni vastaajista epäili, että työperäisestä maahanmuutosta voisi seurata ilmiö, jossa ulkomailta muuttaa ihmisiä Suomeen. Tätä ei pidetty tavoittelemisen arvoisena tulevaisuudennäkymänä. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron alentamista pidettiin varsinkin miesvastaajien keskuudessa hyvin suositeltavana työperäisenä maahanmuuttona.

Brandfiltin mukaan suomalaisista voidaankin selvityksen perusteella tunnistaa erilaisia profiileja, joiden suhtautuminen ja asenteet työperäiseen maahanmuuttoon vaihtelevat selvästi.

”Esimerkiksi oikeistolaisiksi itsensä lukevien miesten joukossa yleisin profiili on ’rationaalinen ja kriittinen talousajattelija’. Hän suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon viileän realistisesti ja siksi haluaisi mamut vittuun”, kertoo Brandfilt.

Kategoriat
Kotimaa

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten mukana tulee nyt myös laatuarvio ja sertifikaatti – ”hyvä luusto, ihanat liikkeet, normaalit kivekset”

Photo by Fernanda Nuso on Unsplash

(NAANTALI-IHANTALA) Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten protokolla kokee tänä vuonna suuren muutoksen, vahvistaa presidentin kanslia. Kunnianosoituksesta kertovan ilmoituksen lisäksi sen saajalle myönnetään tästedes sanallinen laatuarvio suoriutumisesta, ja kaikkein etevimmille myös värillinen ruusuke tai jopa sertifikaatti.

”Kunniamerkit ja ylennykset ovat erinomainen mahdollisuus ennaltaehkäistä epätervettä kasvatustyötä olemalla palkitsematta sitä korkeasti ja suosimalla sen sijaan yksilöitä, joissa rotutyyppi ja yleinen terverakenteisuus yhdistyvät ihanteellisella tavalla”, kertoo muutostyöryhmän pääsihteeri Tero Pyknikko (os. Läski).

Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa käytäntöjä kansainvälisesti ja mahdollistaa hienojakoisemman arvioinnin muun muassa ritarikuntien arvomerkkien jaossa. Pyknikko lukee esimerkkinä everstiluutnantti Heinrich Naksu-Mähösen laatuarvion:

”Hyvä kaula. Ihanat liikkeet. Hieman kevyt kroppa. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Normaalit kivekset”, hän kertoo. Naksu-Mähönen saikin ylennyksensä mukana oranssin vara-CACIB-sertifikaatin ja kiltin taputuksen päähän. Myös reservin luutnantti Aleksis Alushousu keräsi runsaasti kiitoksia tuomaristolta:

”Hieman tuhdissa kunnossa esitetty. Erinomainen tyyppi. Hyvät silmät ja ilme. Hyvät korvat. Ikäisekseen tiivis ja vahvarunkoinen.” Hänelle lähetettiin yliluutnantin natsojen lisäksi pussillinen herkkusia sekä vekkuli pallo.

Toimii esimerkkinä Suomen nuorisolle

Arviot sisältävät Pyknikon mukaan siis sekä kehuja että kritiikkiä. Näin palkitut ja heidän kasvattajansa voivat puuttua havaittuihin epäkohtiin, mikä kannustaa aina vain parempiin saavutuksiin. Näin hän arvelee tapahtuvan tulevaisuudessa muun muassa läänintaiteilija Helena Bängerille, ROP SERT PN1, joka joutui tällä kertaa tyytymään Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiin, mutta pienellä harjoittelulla mahdollisuudet voisivat olla jopa Vapaudenristiin asti.

”Sopivassa kehitysvaiheessa, hyvin asettuneet hieman kevyesti taittuvat korvat. Sopivilla mittasuhteilla, hyvällä raajaluustolla. Olemukseltaan ystävällinen”, Pyknikko kertaa taiteilijan saamaa tunnustusta.

Muutostyöryhmä uskoo, että uudistuksella onkin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja se tukee yleisen kansalaiskunnon sekä terveiden elämäntapojen omaksumista. Palkitut voivat omalla toiminnallaan ja olemuksellaan olla samalla esikuvia nuoremmille.

”Kaikkien tulee luonteensa puolesta soveltua toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Voimakkaat pelko- ja arkuusreaktiot eivät koskaan ole toivottavia reserviläisissä saati kantahenkilökunnassa”, Pyknikko toteaa.

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Politiikka

Muut lehdet: Suomen ei pidä odottaa Ruotsia Natoon koska alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell

Photo by Mark König on Unsplash

(GLOBEN) Yhä useammat suomalaiset sanomalehdet vaativat Suomea liittymään Natoon myös ilman Ruotsia, jos maiden jäsenyyden yhtäaikainen hyväksyminen alkaisi pitkittyä. Perusteluina ovat esimerkiksi maiden geopoliittiset erot, eriytyneet uhkaskenaariot sekä Helsingin MM-kotikisojen 2003 puolivälierätappio, vohoi vitun hannuhanhet.

Helsingin Sanomat muistuttaa analyysissaan myös Ruotsin aiemmasta epäluotettavuudesta tilanteissa, joissa oli periaatteessa sovittu yhteisistä pelisäännöistä, kuten 1990-luvun alun EY-jäsenyyskeskusteluissa.

”Ministerit toistelivat silloinkin hand i hand -fraasia, kunnes… Suomen johtaessa alkusarjan peliä 4-2 kun vain 52 sekuntia oli kellossa, iski Mats Sundin kaksi maalia Suomen verkkoon. Se vahvisti EY:n asemaa ja heikensi Eftan asemaa”, lehti huomauttaa.

Helsingin Sanomat painottaa, että samanlaista petollisuutta koettiin jo keväällä 1986, jolloin Ruotsin Ingvar ”Masken” Carlsson teki niinikään kaksi viime hetken maalia Suomea vastaan Moskovan-turnauksen mitalisarjan avausottelussa. Teko vei lehden mukaan pohjan pois maamme ensimmäisen MM-mitalin tavoittelulta ja horjutti turvallisuuspoliittista tasapainoa pohjoiskalotilla.

Myös Iltalehti edellyttää itsenäistä jäsenyysratkaisua sekä ydinaseiden sijoittamista maahamme suojaamaan alueellista koskemattomuutta venäläisomisteisten Saimaan-mökkien strategiselta uhalta. Näin vältyttäisiin samalla tarkistelemasta turhan nuukasti, oliko niissä kansainvälisiksi väitetyissä skuupeissa paljoakaan tolkkua.

”Maailmantilanne on niin vakava, että kansallinen turvallisuus on asetettava jalon tavoitteen edelle. Ruotsalaiset kyllä ymmärtävät suomalaisten ratkaisun ja alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell”, lehti päättää.