Kategoriat
Kotimaa

Lehtiväki huolissaan liian pitkistä nimistä

(PEDERSÖRE) Suomen mediaväki on huolestunut liian pitkien nimien yleistymisestä talouden ja politiikan kärkivaikuttajien keskuudessa. Harmillinen pitkänimisyys vaikeuttaa iskevien otsikoiden tekemistä, valittavat toimittajat tuoreessa julkilausumassaan.
Hankalina tapauksina pidetään esimerkiksi sotilasliitto Naton uutta pääsihteeriä Jaap de Hoop Schefferiä, jonka sukunimestä ei kaiken kukkuraksi voi käyttää lyhyttä ilmaisua Scheffer vaan ritirimpsua de Hoop Scheffer. Pahimpia ovat kuitenkin ibeerit.
”Miettikääpä nyt vaikka pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapateroa tai Portugalin pääjehua ja EU-komission johtohahmoa Jose Manuel Durao Barrosoa. Jumalauta mitä nimiä”, tuhisee mahahaavainen politiikan toimittaja Kalevi Alametsola.
”Ennen oli kaikki paremmin. Oli Esko Aho, Kekkonen, Stalin ja Reagan. Nyt on ähläm-sähläm-hasaneita ja muita rimpuloita. Tee siinä lööppiä sitten saatana”, valittelee Alametsola alavatsaansa pidellen.
Ilonsa toimittajat, etenkin pääkaupunkiseudun mediaväki, ilmaisevat siitä, että pääministeri Anneli Jäätteenmäestä päästiin eroon, ja ettei Marjo Matikainen-Kallströmiä valittu Kokoomuksen puoluejohtoon. ”Ei siitä olisi tullut yhtään mitään”, julkilausumassa sanotaan.
Toimittajat toivovat myös tulevalta paavilta ”jotakin lyhyttä kivaa nimeä”. Suosikkeja ovat mm. Leo ja Pius.

Kategoriat
Kotimaa

Helsingin yliopistoon festarimatematiikan professuuri

(HELSINKI) Helsingin yliopisto on saamassa Suomen ensimmäisen festarimatematiikan professuurin. Asiasta tiedotti yliopiston hallinto maanantaina. Professuurin myötä festarimatematiikan tutkimuksen odotetaan saavan uutta puhtia.
Festarimatematiikkaa käytetään soveltavan kvanttifysiikan kysymysten ratkaisemiseen. Sen avulla voidaan mm. määrittää yksittäinen kohde, useimmiten ihminen kolmeksi eri ihmiseksi, mikäli laskenta tapahtuu eri ajanhetkinä. Tavallisimpina määreinä käytetään yhtä vuorokautta, tai alan käsitteistöllä ilmaistuna ”festaripäivää”.
Tämän mullistavan laskutavan takia festarimatematiikan arvellaan auttavan ratkaisevasti nk. kvanttitietokoneiden kehittämisessä.
Eräs festarimatematiikan alahaara on nk. ”kukas mun kaljat joi” -problematiikka. Se perustuu paradoksaaliseen tilaan, jossa henkilön alunperin ostamien kaljojen määrällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko niitä on nyt, paljonko niitä oli välittömästi ostohetken jälkeen ja paljonko niitä on sen jälkeen, kun tuntematon määrä muita henkilöitä, joiden määrä voi olla myös nolla, on niitä juonut.

Kategoriat
Kotimaa

Pirun Ystävät ry huolissaan jäsenmäärän laskusta

(SAARI) Pirun Ystävät ry on huolissaan eri satanistiliikkeiden jäsenmäärien laskusta. ”Saatanan kirkosta eroaminen on saanut suoranaisia karnevalistisia piirteitä, kun kansalaiset voivat tulostaa internetistä valmiin kaavakkeen ja erota käden käänteessä”, sanoi tiedottaja Guiro Rytmimuna-Marakassi Lehden haastattelussa.
Viime aikoina kristittyjen määrä on ollut yhäti kasvussa, kun taas perkeleelle pikkusormensa antaneiden lukumäärä on kutistunut liki olemattomiin. Luciferin kannattajien mukaan kyse on ”paskasta tuurista” ja ”siitä helvetin Mel Gibsonin leffasta”. Myös erilaiset trendiuskonnot, halvat lentoliput ja Atkinsin dieetti ovat nakertaneet Vihtahousun kannatusta.
Liikkeen edustajat vetoavatkin nyt Suomen kansan alhaisimpiin tuntoihin, jotta ikuiseen kadotukseen tähtäävien määrät saataisiin kasvuun. Pirun Ystävät ryn Kadotus 2005 -projektin visiona on saada vähintään 66,6% prosenttia maamme asukkaista ottamaan pedon merkki, ratsastamaan luudalla tai syömään pikkuvauvoja ensi vuoteen mennessä. ”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, palamme infernon happojärvissä iäti ja taas iäti jo reilun 12 kuukauden kuluttua”, sanoi punasilmäinen Rytmimuna-Marakassi.
Pohjimmiltaan Ison Kehnon kannattajat ovat kuitenkin toiveikkaita. ”Perkeleen kirkosta eroamisiin pätee sama kuin pörssikursseihin: mikä menee ylös, tulee myös alas”, Rytmimuna-Marakassi muistutti.

Kategoriat
Kotimaa

Makea vesistö saa oman hainsa

(HELSINKI) Pohjoismaiset kalabiologit ovat kehitelleet järvihain. Tämä makeassa vedessä elävä hailaji on tarkoitus istuttaa tulevan kesän aikana muun muassa Näsijärveen, Lappajärveen ja Iisveteen.
Tutkijakollegion puheenjohtaja Armas Syötin mukaan ajatus järvihaista syntyi jo kolme vuotta sitten pohjoismaisten kalabiologien vuotuisassa kokoontumisessa. Monien tutkijoiden mielestä pohjoismaiset vesistöt ovat yksinkertaisesti liian turvallisia käyttäjilleen.
”Jos tapaturmia ei oteta huomioon, pohjoismaiset uimarit ja kalastajat saavat liikkua vesistöissä liian turvallisesti. Tällainen turvallisuus ei ole tasa-arvoista verrattuna monien muiden maiden uimareihin tai kalastajiin verrattuna.”

Tappajahain evänjäljillä

Järvihaissa on Syötin mukaan karkeasti kyse muutamien eri kalalajien geenien yhdistelemisestä. Lähtökohdaksi on otettu itseoikeutetusti valkohai, joka on suurelle yleisölle tuttu muun muassa Tappajahai-elokuvasta. Muita vaikutteita on otettu muun muassa makrillista, ahvenesta ja sillistä. Maun vuoksi mukaan on otettu ripaus sitruunaa.
Syötti odottaa, että järvihai tulee olemaan suuri hittikala Suomen järvissä. ”Kyllä siinä tulee aivan erilainen tunnelma rantalomillekin, kun perheen pienimmät ovat kaukana rannasta ja vedessä vilahtaa tuttu evä.” Järvihaiden odotetaan kasvavan parhaimmillaan yli viisimetrisiksi.

Suonissa virtaa pakkasneste

Syötin mukaan järvihain tärkein ominaisuus on sen pakkaskestävyydellä. Järvihait pärjäävät makeissa vesissä, vaikka vesistö niiden ympäriltä jäätyisikin. Salaisuus tähän piilee järvihaihin lisätyssä pakkasnesteessä.
”Käytännössä suurin osa järvihaista elää kylmimmän talven horroksessa. Kuitenkin on jo tiedossa, että luultavasti suurimmat yksilöt valvovat koko talven läpi. Siinä riittää sitten ihmeteltävää myös heikkoihin jäihin pulahtaville.”
Entä miksi järvihai istutetaan juuri näihin kolmeen suomalaiseen järveen. ”No, Näsijärvi tuli ihan siksi, että päästään ehkä eroon parista tamperelaisesta. Ne kaksi muuta on arvottu”, Syötti naurahtaa.

Kategoriat
Kotimaa

Kauhunhetkiä juhannusliikenteessä – paikallinen kuuro yllätti

(TAMPERE) Nauvolalainen Korjuksen suurperhe koki kauhunhetkiä juhannuksen paluuliikenteen melskeessä sunnuntaina, kun paikallinen kuuro yllätti perheen auton Tampereen läntisellä ohitustiellä.
”Tuolta metsästä se toikkaroi suoraan auton eteen, ja juuri ja juuri sain väistettyä kun kaksin käsin väänsin rattia”, selostaa 17-lapsisen perheen isä Tellervo Korjus.
”Tööttiä tietysti huudatin, eihän se tietenkään kuullut, mutta tajusin sen vasta jälkeenpäin”, Korjus muistelee.
Paikallinen kuuro, Teiskossa asuva Urmas Kajanoja ei tiettävästi loukkaantunut muuten kuin korkeintaan henkisesti.
”Hyvä ettei mitään sattunut. Olinhan minä vielä ainakin kahden promillen tuiterissa”, Korjus huoahtaa.

Kategoriat
Kotimaa

Lehden Gallup: "Ei vittu kiinnosta"

(SAUNAN TAKANA) Lehden Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisia ”ei juurikaan kiinnosta, saatana”.
Yli 30 prosenttia tutkimukseen vastanneista totesi, että ”ihan vitun sama, ei kiinnosta pätkän vertaa”. Vankkaa kannatusta nauttivat myös ”evvk”, ”yksi lysti” ja ”kiviäkin kiinnostaa”, jotka keräsivät kukin runsaan kymmenen prosentin saaliin.
Sen sijaan selvästi asemiaan oli menettänyt ”yks vitun hailee” sekä ”perkeleenkös sen on väliä”, joiden osuus oli vain vajaat kuusi prosenttia. Pudotusta viimekesäiseen oli yli neljä prosenttiyksikköä.
Suomen Gallupin tutkimus tehtiin jonkin aikaa sitten siellä sun täällä. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä. Virhemarginaaliakin on.

Kategoriat
Kotimaa

Kiusauksena oravat

(YLÄ-VÖYRI) Ylä-Vöyrin seurakunnassa ollaan saatu tarpeekseen hautakukkia ahnaasti varastelevista oravista. ”Joka saatanan orava pitäisi ampua”, jylisee Ylä-Vöyrin seurakunnan kappalainen Urkki Hientaus.
Nyt seurakunnassa onkin herännyt huoli, lankeaako kappalainen kiusaukseen ja alkaa pelehtiä oravien kanssa. ”Perkelekö ne on tänne vitsaukseksi lähettänyt?” Hientaus kysyy. ”Täällä ei ole kohta kenelläkään kukkia haudalla ja se on niiden haisevien talvirukkasten syy”, Urkki Hientaus sanoo ja viittaa ’haisevilla talvirukkasilla’ paikalliseen oravakantaan. ”Saatana kun lähdetään suntion kanssa ristiretkelle, niin siinä on kurrella paskat turkissa”, Hientaus lupaa.

Kategoriat
Kotimaa

Pakkolasku uhkaa juhannuksena

(HIIDESNIEMI) Monia suomalaisia matkailijoita ja muitakin uhkaa juhannuksena pakkolasku, varoittaa Finnairin turvallisuuspäällikkö Juhani Hätävarjo. Varsinaiseen hengenhätään hän ei usko kenenkään joutuvan, mutta vakavia vaaratilanteita on odotettavissa.
”Usein käy niin, että viimeistään lauantai-iltana toista päivää ryypätessä viinat loppuvat väkistenkin, kun on pitänyt pämpätä aamunkoitosta alkaen, ja päiväthän ovat tunnetusti nyt pitkiä”, Hätävarjo sanoo.
”Siinä ei mikään sitten auta. Pakkolasku on edessä eikä se ole nättiä nähtävää juhannuspäivän illasta. Mutta minkäs teet kun Alko ja lähikaupat ovat kiinni. Varkaisiin on kai lähdettävä.”
Hätävarjo itse on lastannut mökkijussiinsa mukaan kolme pulloa kirkasta, kaksi koria olutta sekä kirveen. ”Onpahan muija pysynyt hiljaa”, hän vitsailee.

Kategoriat
Kotimaa

Työnantajat käärmeissään uuden etujärjestönsä tylsästä nimestä

(HELSINKI) Työnantajajärjestöjen keulahahmot ovat tyytymättömiä uuden etujärjestönsä, Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) nimeen. Teollisuuden ja Työnantajien TT:n ja Palvelutyönantajien PT:n yhteenliittymänä syntyneen liiton nimi on esimerkiksi kauppaneuvos Heikki Kinnusen mielestä ”tylsä ja typerä”.
”Kerrankin olisi ollut mahdollisuus antaa järjestölle svengaava ja mieleenpainuva nimi, mutta kun ei. Joku EK on typerä ja tylsä eikä iske nuorisoon ollenkaan”, Kinnunen manaa. Hänen omia ehdotuksiaan olivat mm. Suomen riistäjien keskusliitto (SORTO), Mammonan puolesta (MONO) ja Selkänahkaliitto. Symboleiksi hän kaavaili keppi ja ruoska -yhdistelmää punamustalla pohjalla.
”Se nykyinen sininen hirvitys on ihan kuin viagra-tabletti. Halutaanko tällä nyt antaa sellainen kuva, ettei työnantaja seiso ilman toisten apua?” Kinnunen hämmästelee.

Sorto paikallaan

Myös mainosalan ammattilaiset olisivat kaivanneet työnantajajärjestölle raflaavampaa imagoa. AD Zsolt Baumgartnerin mielestä SORTO olisi ollut erittäin mainio ratkaisu.
”Sillä olisi pelattu näiden tyypillisten stereotypioiden kanssa ja käännetty ne lopulta eduksi. Sana istuisi kansan kielenkäyttöön luontevasti ja jättäisi SAK:n kirkkaasti varjoonsa. Harmillista, että hyvä idea vesitettiin”, sanoo Baumgartner, joka olisi mieluusti ottanut hoitaakseen työnantajajärjestön mainoskampanjan vetämisen.
EK:n vastapuolella Hakaniemenrannassa sen sijaan ollaan aidon vahingoniloisia. ”Pelkäsimme jo, että työnantajat voisivat kääntää imagosodan edukseen, mutta onneksi he hukkasivat tilaisuutensa”, myhäilee SAK:n edustaja Martti Vainio.
Lehden tietojen mukaan SAK suunnittelee syksyn tupo-neuvotteluja silmälläpitäen järjestön nimenvaihdosta. Esillä ovat olleet ainakin Saavutettujen etujen liitto VEMPPA ja Omien etujen liitto NAPA. SAK:ssa harkitaan myös nimen muuttamista englanninkieliseksi sen katu-uskottavuuden parantamiseksi. Näistä ehdotuksista mainittakoon mm. Ghetto Terminators.

Kategoriat
Kotimaa

Uusi "poppaukko" ennustaa juhannussäätä

(RUOTSINPYHTÄÄ) ”Etana, etana, näytä sarves, tuleeko huomenna pouta” ei kuulu ruotsinpyhtääläisen sääennustajan Anders Liljeströmin repertuaariin. Eivät myöskään sammakot, kissat, linnut tai muutkaan otukset.
Kuitenkin Liljeström on hyvin vakuuttavasti onnistunut ennustamaan tulevia säitä jo vuosien ajan. Ennustukset ovat osuneet oikein suurimman osan ajasta. Mikä mahtaa olla miehen salaisuus ja mitä hän tuumii juhannussäästä?
”Kaipa minä sen voin paljastaa. Pääasiassa käytän ennustamiseen näitä työpaikkani Ilmatieteenlaitoksen supertietokoneita, joiden avulla saadaan kyllä aika hyvä ennustustodennäköisyys ainakin noin viiden vuorokauden päähän”, Liljeström kertoo.
”Siinä nähdään näyttöruudulla syklonit, antisyklonit, ilmanpaineen vaihtelut, saderintamat ja niin edelleen. Tuosta toisesta ruudusta voi seurata satelliittikuvaa pilvien liikkeistä.”
Kylällä Liljeström onkin hankkinut jo vankan maineen todellisena säiden ”poppaukkona” joka kyllä tietää, mistä päin nyt tuulee. Mutta pitääkö Liljeström itse ennustuksiaan ”oikeana tieteenä” vai vain pelkästään taikauskoisena puuhasteluna?
”Kyllä tämä on tieteellisesti ihan validi ja hyväksytty menetelmä, joka on käytössä meteorologian laitoksilla ympäri maailmaa”, Liljeström vastaa.
Juhannussäästä hänellä on varma mielipide, johon ei tarvita edes huoneen nurkassa raksuttavan Cray-tietokoneen laskentatehoja. ”Sataa ihan perkeleesti, ja jos onni on myötä niin ei sentään rakeita, kuten tavallisesti”, poppaukko manaa.