Kategoriat
Kotimaa

Valtakunnankirous Nykäselle

(HELSINKI) Seuraavan kolmivuotiskauden valtakunnankirous on päätetty langettaa Matti Nykäsen päälle. Vuosiksi 2005–2008 voimaan astuva yliluonnollinen vaiva merkitsee sitä, että ex-mäkihyppääjän naamalta ei voi välttyä iltapäivälehtien etusivuilla tulevaisuudessakaan.
”Valtakunnankirouksen vastaanottaja valitaan suoran demokratian keinoin eli kansalta kysymällä”, kertoo sisäasianministeriön päänoita Harri-Teija Ylä-Määri. Lehden saamien tietojen mukaan tutkimus tehtiin kuitenkin itse asiassa haastattelemalla Penaa lähipubissa valomerkin jälkeen.
”Ei, ei, ei, ei, ei, ei”, kiistää päänoita Ylä-Määri ja pakenee luudallaan haastattelupaikalta.
”Tai no juu”, myöntää hän muutamaa tuntia myöhemmin Bar Mexissä nautittuaan useita Suomen alkoholilainsäädännön vastaisia tupla-annoksia.

Historiallinen tausta

Kansalaisten heikosti tuntema valtakunnankirousjärjestelmä periytyy jo Rooman valtakunnan ajoilta. Ehkä tunnetuin kirouksen päälleensaaja on Martti Luther, jonka päälle manauksen langetti keisari Kaarle V vuonna 1521. Lutherin tapauksessa kirouksen alkusyynä oli protoprotestantin siivoton kotitalous. Ironista kyllä, uskonpuhdistajana tunnettu Luther eleli sian lailla vuokrakaksiossaan Reeperbahnilla.
Muita kirottuja ovat olleet Urho Kaleva Kekkonen, Kippari-Kalle sekä Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Historiantutkijoiden mukaan valtakunnankirous on toiminut useimmiten kuitenkin kirottujen eduksi ainakin jälkipolvien silmissä. ”Se on ehdottomasti toiminut kirottujen eduksi, mikä on kyllä aika ironista”, vahvistaa historioitsija Risto Jyrsin-Jürsin Uppsalan yliopiston hiilikellarista.