Kategoria: Kotimaa

Eutanasia, eli avustettu kuolema voidaan tulevaisuudessa myöntää perustelluissa tapauksissa sosiaalisin perustein. Eduskunta teki asiasta päätöksen kesken kesälomansa järjestetyssä ylimääräisessä täysistunnossa tänä aamuna. Voimaan laki tulee ensi vuoden alusta, minkä jälkeen esimerkiksi työnantaja voi hakea eutanasiaa jatkuvasti sairasteleville työntekijöilleen.
(HELSINKI) Ennen äänestystä eduskunnan istuntosalissa keskusteltiin vilkkaasti. Kaikki olivat humalassa ja halusivat pois. Näin ollen lakialoitteen takana ollut Kokoomuksen eduskuntaryhmä sai vaivatta ehdotuksensa ajettua läpi. Puheenjohtaja Ville Itälä ei peitellyt tyytyväisyyttään.
”Kyllä tämä on selkeä merkki ulkomaisille sijoittajille siitä, ettei Suomi pelkää turvata ison rahan selustaa. Jos tällä ei lähde talous nousuun, niin en tiedä enää että millä” , kommentoi Itälä uutta lakia tuoreeltaan.

Työnantajat tyytyväisiä

Vaikka eutanasia voidaankin myöntää vasta vuoden alusta, voi hakemuksia jättää jo nyt sisäministeriöön. Suomen työnantajain keskusliitolla olikin jo valmiina lista, joka jätettiin juhlallisesti heti myönteisen päätöksen tultua.
”Vielä ei haluta paljastaa, että ketä siellä listalla on, mutta sen verran voin sanoa, että Tupo saattaapi syntyä ilman isompaa kädenvääntöä ensi vuonna”, kommentoi työnantajien toimikunnan puhemies Kalevi Turpee . Kaikki eutanasiapyynnöt käsitellään luottamuksellisesti, joten listan nimet selvinnevät vasta alkuvuodesta.

Ylhäältä alas

Lakiin kirjattu vaatimus ”perustellusta tapauksesta” eutanasian ehtona vaikuttaisi äkkiseltään sangen tulkinnanvaraiselta. Lakialoitetta käsitelleen varatuomari Peter Sutcliffen mukaan asia on kuitenkin sangen yksinkertainen.
”Perustellusta tapauksesta on kyse, milloin kansantaloudelle voidaan osoittaa olevan hyötyä asianomaisen poismenosta. Eli noin kansantajuisesti yleensä vaaditaan esimerkiksi tehdastyöntekijän tapauksessa yhtiön ylimmän johdon suositus, työttömän tai opiskelijan osalta ehdotuksen voi sitten tehdä esimerkiksi Kelan paikallisjohto.”
Uusi laki on nostanut myös monia vastalauseita, joiden mukaan talouden kasvua ei voida pitää ainoana mittarina ihmisten elämistä päätettäessä. Näiden väitteiden esittäjille taloushallinnon edustajat ovat kuitenkin nauraneet päin naamaa. Kuolemansairaan tuskien lyhentämiseksi eutanasiaa ei tulevaisuudessakaan tulla sallimaan.

(SREBRENICA) ”Se oli sinun syytäsi” ei nykytiedon valossa enää olekaan haitallinen lause surussaan rypevälle ihmiselle sanottavaksi, vaan sen terapeuttiset vaikutukset voivat olla erittäin merkittäviä ja jouduttaa henkistä eheytymistä. Jyväskylän yliopiston nollatutkimuksen huippuyksikön selvitys, nimeltään ”Mummi kuoli — sinun vika”, kumoaa vanhoja myyttejä urakalla.
”Yleensä kuvitellaan, että suuren surun tai jonkin järkyttävän katastrofin kohtaama ihminen tarvitsee eniten tukea ja rohkaisua, mutta se on tyystin bullshittiä. Kunnon syyllistäminen tempaa ihmisen pois itsesäälin ja murheen alhosta, kunhan se tehdään kunnolla ja ajoissa”, selvittää tutkimuksen tekijä, tohtori Kata R. Shis.
Tohtori Shis’n mielestä syyllistäminen pitäisi aloittaa jo varhaislapsuudessa. Tähän tarkoitukseen esimerkiksi isovanhempien tai kotieläinten kuolemat ovat hyvin käyttökelpoisia.

”Sinun vika”

”Esimerkiksi kun perheen lemmikkikissa tai -hamsteri tai -alligaattori menehtyy, vanhempien on heti osoitettava lapselle, että kyseessä oli yksinomaan hänen syynsä. Lapselle pitää toistuvasti muistuttaa, että Elmerin kuolema oli hänen vikansa, eikä siitä voi syyttää ketään muuta kuin häntä”, Shis kertoo silmäkulma hieman nytkyen. Sama pätee isovanhempiin, joihin viittaa myös tutkimuksen nimike.
Shis’n tutkimustulokset osoittavat aukottomasti, että reipas syyllistäminen auttaa lasta pääsemään irti lemmikin suremisesta ja pitämään sen sijaan omaa itseään merkityksettömänä, pahana sekä epäkelpona. Näin hän ponnistelee kahta kovemmin saavuttaakseen hyväksyntää, jota ei tietenkään pidä hänelle tarjota.
”Syyllistämistä on jatkettava läpi nuoruusiän aina aikuisuuden kynnykselle asti. Koulukiusatuksi joutuminen, muiden pilkka, puberteetti-iän häpeät — lapsen on opittava, että ne kaikki ovat hänen omaa syytään”, Shis jyrisee kasvot vihasta vääristyen.

”Et ole yhtään mitään”

Samaa kaavaa pitää tutkimuksen mukaan toistaa myös onnettomuustilanteissa. Olipa kyseessä sitten liikenneturman, luonnonkatastrofin, tai vaikka väkivallanteon uhri, pitää hänelle mielellään heti tapahtumapaikalla, pelastushenkilökunnan toimesta muistuttaa, ”oma vikasi”. Tätä varten tutkimusryhmä ehdottaa ambulansseihin jaettavaksi erityisiä opaskirjoja, joista hoitajat voivat ladella sopivat madonluvut jo sairaalaan kuljetuksen aikana.
Shis kuitenkin korostaa, että parhaat tulokset saavutetaan, mikäli lapsi on totutettu hoitomenetelmään pienestä pitäen.
”Kertakaikkiaan sille pikkuhirviölle on iskostettava polttoraudalla aivojen poimustoon, että hän ei ollut, ei ole, eikä tule olemaan ikinä yhtään mitään! Se kasvattaa luonnetta!”, huutaa Shis ja käpertyy lattialle vapisevaksi palloksi.

(VANTAA) Keskusrikospoliisi on avannut uuden tutkimuslinjan Bodom-järven neljänkymmenen vuoden takaisten tapahtumien selvittämiseksi. Uuden linjan mukaan surmatyöstä oli vastuussa alligaattori joko yksin tai yhteistyössä yhden tai useamman oudon seudulla liikkuneen venekunnan kanssa. Alligaattorin henkilöllisyyttä ei vielä haluta paljastaa, mutta todennäköisesti se on kuollut jo aikaa sitten.
”Kyllä se on aika epätodennäköistä, että alligaattori eläisi yli neljäkymmentävuotiaaksi”, valistaa biologi Juha Juha. ”Lisäksi tähdentäisin, että suomen vesissä tai metsissä alligaattori menehtyisi muutaman päivän kuluessa, joten uskokaa nyt saatana, että ei niitä täällä ole, eikä tule!”
Monet paikalliset eläkeläiset väittävät kuitenkin kivenkovaan nähneensä suuria matelijoita liikuskelemassa leiripaikan läheisyydessä murhaa edeltävällä viikolla. Näistä yksi oli työtön merkonomi Anders von Ft.
”Kyllä minä niitä näin. Siellä kelluskelivat tekeytyneinä milloin tukeiksi ja milloin merivoimien tykkiveneeksi. Itselläni ei ole koskaan ollut epäilystä alligaattorien osallisuudesta.”
Keskusrikospoliisin mukaan alligaattoriteoria tullaan todennäköisesti piakkoin ottamaan päätutkimuslinjaksi.

(PORI) Kaupunginjohtaja Armas Ylämäellä on hymy herkässä, kun hän esittelee kaupunkinsa työttömyystilastoja. Ja mikäs on virnuillessa, sillä työministeriön tekemän tuoreen selvityksen mukaan Porissa on koko Suomen pienimmät työttömyystilastot.
”Päätimme viime vuonna, että ei helvetissä, nyt on jotain tehtävä. Niinpä olemme alkaneet kaiverruttaa työttömyystilastot taiteilijavoimin nuppineulojen päihin. Sitä pienemmäksi ei tilastoa hevillä saa”, kertoo Ylämäki ylpeänä.
Aluksi Porissa suunniteltiin tilastojen muuttamista A5-kokoon, mutta kävi ilmi, että tätä kikkaa työttömyyden vähentämiseksi oli käytetty jo lukuisissa Satakunnan kunnissa. Seuraava askel oli ”mikroskooppinen, mutta sitäkin suurempi”, kuten Ylämäki itse asian ilmaisee. Nyt Pori on täysin omassa kastissaan.
”Enää ei pääse kukaan vittuilemaan, että Pori olisi yksi iso persläpi, jota pahempia ovat ainoastaan porilaiset”, Ylämäki sanoo.

(HELSINKI) Seuraavan kolmivuotiskauden valtakunnankirous on päätetty langettaa Matti Nykäsen päälle. Vuosiksi 2005–2008 voimaan astuva yliluonnollinen vaiva merkitsee sitä, että ex-mäkihyppääjän naamalta ei voi välttyä iltapäivälehtien etusivuilla tulevaisuudessakaan.
”Valtakunnankirouksen vastaanottaja valitaan suoran demokratian keinoin eli kansalta kysymällä”, kertoo sisäasianministeriön päänoita Harri-Teija Ylä-Määri. Lehden saamien tietojen mukaan tutkimus tehtiin kuitenkin itse asiassa haastattelemalla Penaa lähipubissa valomerkin jälkeen.
”Ei, ei, ei, ei, ei, ei”, kiistää päänoita Ylä-Määri ja pakenee luudallaan haastattelupaikalta.
”Tai no juu”, myöntää hän muutamaa tuntia myöhemmin Bar Mexissä nautittuaan useita Suomen alkoholilainsäädännön vastaisia tupla-annoksia.

Historiallinen tausta

Kansalaisten heikosti tuntema valtakunnankirousjärjestelmä periytyy jo Rooman valtakunnan ajoilta. Ehkä tunnetuin kirouksen päälleensaaja on Martti Luther, jonka päälle manauksen langetti keisari Kaarle V vuonna 1521. Lutherin tapauksessa kirouksen alkusyynä oli protoprotestantin siivoton kotitalous. Ironista kyllä, uskonpuhdistajana tunnettu Luther eleli sian lailla vuokrakaksiossaan Reeperbahnilla.
Muita kirottuja ovat olleet Urho Kaleva Kekkonen, Kippari-Kalle sekä Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Historiantutkijoiden mukaan valtakunnankirous on toiminut useimmiten kuitenkin kirottujen eduksi ainakin jälkipolvien silmissä. ”Se on ehdottomasti toiminut kirottujen eduksi, mikä on kyllä aika ironista”, vahvistaa historioitsija Risto Jyrsin-Jürsin Uppsalan yliopiston hiilikellarista.

(HUHTAALA) Huhtaalan kirkossa on rumin katto koko Suomessa. Pastori Samuel Pihtala on syystäkin huolissaan. ”Perkelekö on, ettei katto kaunistu vai pitääkö se purkaa?” Pihtala pohtii nyreänä ja sytyttää uuden savukkeen.
Katon kuntoon yritetään saada parannusta ylimääräisellä maalitarjoilulla kirkon takana olevan metsän reunassa. ”Alhaistahan se on kuin mikä, mutta kyllä tässä alkaa olla keinot vähissä. Ei tämä seurakunta pyhästä hengestä elä”, Pihtala vetäisee savut poskeensa.
Huhtaalan seurakunta on jo pitkään käyttänyt kolehdilla keräämänsä varat kattojen palkkeihin.

(HUHTAALA) Huhtaalan seurakunnan jumalanpalveluksissa käy vähiten väkeä koko Suomessa. Pastori Samuel Pihtala on syystäkin huolissaan. ”Perkelekö on, ettei sana kuulu vai eikö se tehoa?” Pihtala pohtii nyreänä ja sytyttää uuden savukkeen.
Kävijämääriin yritetään saada vilkkautta ylimääräisellä viinitarjoilulla kirkon takana olevan metsän reunassa. ”Alhaistahan se on kuin mikä, mutta kyllä tässä alkaa olla keinot vähissä. Ei tämä seurakunta pyhästä hengestä elä”, Pihtala vetäisee savut poskeensa.
Huhtaalan seurakunta on jo pitkään käyttänyt kolehdilla keräämänsä varat jumalanpalveluksessa istujien palkkioihin.

(HIETAKYLÄ) Hietakyläläinen Ernest Herkko Pälvi Richt (tkm) palasi vihdoin toisesta maailmansodasta. Hän selvisi luotisateesta ja miinamyrskystä kuin ihmeen kaupalla, vastoin kaikkia odotuksia.
”Luulimme hänen jo kuolleen”, perinteisellä kampipuhelimella tavoitettu Pälvi Richtin isoäiti Magneta Agnus Pälvi kyynelehtii luurin päässä.
”Eipähän enää pidetä itsestäänselvyytenä”, Pälvi Richt toteaa tyytyväisenä onnistuneen jekkunsa jälkeen.

(HELSINKI) Suojelupoliisi ei sulje pois vaihtoehtoa, että alligaattoreilla olisi yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin ja al-Qaida -verkostoon. Tämän vuoksi yleisöä kehotetaan entistäkin suurempaan tarkkaavaisuuteen vihreänahkaisten matelijoiden suhteen, kertoi Supo:n tiedottaja Kapteeni Amerikka eilen Nelosen uutisten haastattelussa.
”al-Qaida -verkostosta, kuten alligaattoreista Suomen metsissä ei kummastakaan ole saatu toistaiseksi yhtään havaintoa. Tämä kyllä pistää miettimään, että mitä yhteistä salattavaa näillä on”, selvitti Amerikka silminnähden innostuneena. ”Että kyllä varovaisuuteen on syytä. Yhdysvalloissa alligaattorien suhteen on jo ryhdytty toimiin eikä täälläkään missään lintukodossa enää eletä.”
FBI:n varajohtaja Gene Simmonsin mukaan joitain alligaattoreita on todellakin jo otettu huostaan kuulusteluja varten. Hän kuitenkin haluaa korostaa, että näitä kohdellaan hyvin, olipa ihonvärinsä sitten vihreä tai albiinonvalkoinen. USA:ssa alligaattorikanta on huomattavasti Suomen vastaavaa voimakkaampi.

(YLIVIESKA) Kiista ammattikorkeakoulujen tutkintonimikkeistä kuumenee jälleen. Niin kutsutun amk-jatkotutkinnon suorittaneet vaativat itselleen maisteri (amk) -nimitystä, ja nyt myös perustutkinto-opiskelijat ovat liittyneet rintamaan. Heidän mielestään tradenomi-nimike pitäisi korvata filosofian tohtori (FT) -nimikkeellä.
Opetusministeriö suhtautuu Lehden tietojen perusteella hankkeeseen positiivisesti, sillä ministeri Tuula Haataisen mukaan ”yliopistojärjestelmäähän me olemme yrittäneet ajaa johdonmukaisesti alas koko ajan”.
Tradenomien mielestä FT-muutos toisi amk-tutkinnoille niille kuuluvan arvon.
”Onhan se nyt selvää, että meidän joskus jopa 160 opintoviikon tutkintomme pesee sata-nolla jonkun kuppaisen akateemisen tutkinnon. Meillä on ylivoimaiset käytännön taidot ja kahden opintoviikon laajuiset teoreettiset opinnot takaavat sen, ettei millään perusmaistereilla ole mitään jakoa meitä vastaan”, perustelee tradenomi Tytti-Ilona Lundqvist 20-sivuista lopputyötään heiluttaen.
Lundqvistin mielestä amk-tutkinto on niin paljon parempi, että koko kiista on jopa hieman turha. ”Helpommin asia ratkeaisi, jos yliopistot tyytyisivät vaikkapa autonasentaja- tai suurtalouskokki-nimikkeisiin ja oikeat tutkintonimikkeet kuten maisteri, kandidoosi, lisenssi ja tohtori varattaisiin meille”, Lundqvist hehkuttaa pikkutyttömäisesti kikattaen.
Yliopistojen väki on ilmoittanut vastustavansa esitystä, mutta opetusministeriön mukaan heidän sanomisensa jätetään huomiotta ”aivan kuten aina ennenkin”.
”Otatko isot vai pienet ranskalaiset?” kysyy Lundqvist haastattelun päätteeksi.