Kategoria: Kotimaa

Peruskoulujen oppimistuloksissa on sekä alueellisia että tyttöjen ja poikien välisiä eroja. Pääkaupunkiseutu menestyy vertailussa muuta maata paremmin, Pohjois-Suomi huonommin. Lisäksi tytöt pärjäävät poikia paremmin koulussa. Etenkin kieliaineissa erot ovat niin suuria, että ne horjuttavat käsitystä koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta.
”Ei tässä kouluja voi syyttää. Kyllä se nyt vain on niin, että mitä pohjoisemmaksi mennään, niin sitä tyhmemmiksi ihmiset muuttuvat. Ja sehän nyt on tiedetty jo pitkään, että tytöt ovat keskimäärin kaksi kertaa poikia lahjakkaampia”, tutkija Björn Berg haukottelee.
Koulututkimuksen tekoa vierestä seurannut Berg ei jaksa ymmärtää, miksi kukaan jaksaa vaatia lapsille tasa-arvoista koulutusta. Bergin mukaan tasa-arvo johtaisi vain siihen, että älykkäät lapset pitkästyvät, eikä kukaan lopulta menesty koulussa hyvin.
Bergin kanssa samoilla linjoilla on myös 9-vuotias Maaria, jolla on kympin keskiarvo.
”Pojat on tyhmiä”, Maaria kommentoi ja lyö aikansa kuluksi viereen töllistelemään tullutta luokkakaveriaan Panua.

(MULTIA) Henkilöauton luvatta käyttöön ottanut mieshenkilö vei ilmeisesti epähuomiossa mukanaan auton takapenkillä nukkuneet kaksospojat Multia kirkonkylällä varhain tänä aamuna. Auton omistanut nainen jätti ovet lukitsematta kauppaan mennessään ja hänen palatessaan auto oli kadonnut. Mukana katosivat hänen poikansa Eero, 36 vuotta ja Antero, 42.
Eero ja Antero ovat molemmat diplomi-insinöörejä ja heitä kaipailtiin kodin lisäksi myös töihin. Myös poikien painiseuran harjoitukset lähestyvät, joten poliisi toivoo yleisön apua heidän löytämisekseen. Kaapattu auto oli punainen, Mazda-merkkinen ja sen kyljessä on luodinreikiä veljesten rauhanturvaaja-aikojen muistona.
”En ymmärrä tätä. Millainen ihminen vie kaksi keski-ikää lähestyvää poikaa pelkästään auton saadakseen”, poikien äiti ihmettelee. ”Toivon, että auton viejällä on tarpeeksi inhimillisyyttä pitää pojista huolta ja palauttaa heidät kunnossa. Muuten se on turpakeikka.”

(PYHTÄÄ) Suomen ja pohjoismaiden suurin sanomalehti Helsingin Sanomat muuttaa nimensä vuodenvaihteesta lukien Pravdaksi, kertoi päätoimittaja Janne Virkkunen torstaina. Nimenmuutoksen taustalla on Virkkusen mukaan lehden halu ”korostaa omaa erinomaisuuttaan”.
”Haluamme teroittaa kaikille suomalaisille, että ainoastaan yksi voi tarjota sen oikean tiedon ja näkökannan kotimaan ja ulkomaan asioihin. Muihin tietolähteisiin on syytä suhtautua varauksella, tai paremminkin jättää täysin huomiotta”, hän jatkaa.
Virkkusen mukaan lehti käy paraikaa neuvotteluja valtiovallan kanssa siitä, voitaisiinko kaikki muut tiedotusvälineet Suomessa kieltää lailla ja Pravdaa puolestaan jakaa joka kotiin verorahoilla tuettuna.
”Mielestämme on ongelmallista, että kansa saa muista lähteistä joskus erisuuntaista informaatiota kuin meiltä. Lisäksi monien lehtien pääkirjoituksissa kanta m. EU- ja Nato-kysymykseen poikkeaa oikeasta, siis meistä”, hän erittelee.
Koska asia pitkän aasinsillan ja assosiaatioketjun kautta liittyy etäisesti Euroopan unioniin, kysyttiin kommenttia myös Alexander Stubbilta, joka tyytyi jokeltelemaan.

(JYVÄSKYLÄ) Jyväskylän yliopiston nollatutkimuksen huippuyksikön tuoreimman väitöksen mukaan hyräily vahingoittaa äänihuulia. Lisäksi hyräilijät kärsivät muita useammin ylipaino-ongelmista ja heille maksetaan ääneen laulavia huonompaa palkkaa.
”Normaalissa laulussa kurkunpää laskee ja leuka on avoimempi. Ääni kulkee ja laulu raikaa. Se on rehellisten ihmisten hommaa se. Hinttimäisessä hyräilyssä ja hymistelyssä leukaa jäkitetään kuin olisi metrin kanki kurkussa. Se rasittaa sekä äänihuulia että kaularangan lihaksia. Hyräily on äänen pihtaamista. Totta kai se vaikuttaa muihinkin elämänalueisiin”, professori Silvia Viasil selittää.
Tutkimuksen mukaan hyräilyä parempana pitävät ajautuvat reilusti suutaan aukovia useammin rikollisille poluille. Viasil viittaakin heinäkuiseen tapaukseen, jossa vantaalainen mies tuomittiin rikesakkoon häiritsevästä hyräilystä julkisella paikalla. Pitkin paikallista toria mittaillut mies säännösteli Mombasaa ja Liian nuori rakkauteen -iskelmää puoliavonaisten huultensa välistä sillä seurauksella, että tilille kolahti rikesakko.
”Laa-lalaaa”, Viasil laulaa, eikä häpeile esitellä punoittavia kitarisojaan.

(PIEKSÄNMAA) Pieksänmaalla halutaan kiinnittää huomiota paikallisten huonompiosaisten julkiseen oleskeluun. Osuuskauppojen, linja-autopysäkkien ja pankkien kulmille ollaan aikeissa pystyttää kylttejä, joissa varoitetaan purkuvaarasta.
”Kyllä jämpti on niin, että tiällä on ihan harvinaisen paljon purkuja kuleksimassa ja kuseksimassa katuloille ja rappuloille. Että eihän tästä mittää tuu, ku purkuloita joka kuluman täyveltä, mutta eipähän niitä tarvihe ennee kahella, jos ei ou tarvis. Kylttilöitä pystyyn vuan”, uhoaa Irmeli Yrjäs Pieksänmaan sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Pieksänmaalla on eniten purkuja alueen väestömäärään nähden.

(HAUKIPUDAS) Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii, olisiko valtion mahdollista alkaa tukea kansalaisten tupakanpolton aloittamista. Ministeriö arvelee, että antamalla mm. nuorille ja vähävaraisille lääkekorvausta tupakointia varten voitaisiin lisätä verotuloja, joita alkoholiveron alennus on pahasti laskenut.
Ministeriö on huolestuneena seurannut tupakoinnin suosion laskua. Vaarana on, että hyvinvointivaltion perusta murenee, ellei tupakkaverosummaa saada kasvuun.
”Kun entistä useampi nuori körssittelisi posket lommolla, karttuisi kansan kassa”, laskettelee erikoistutkija Jaakko Belmont ketjussa polttaen.
Tupakan korvausmaksu hoidettaisiin samalla tavoin kuin muidenkin Kela-korvattavien lääkkeiden. Korvauksen saamisen ehtona on se, ettei kyseinen henkilö ole aiemmin polttanut. Enimmäismääräksi korvattavalle tupakalle kaavaillaan Belmontin mukaan ”semmoista kolmea askia päivässä, ja ehdottomasti filtteritöntä”.

Tupakkayhtiöt syyttömiä

Ministeriö uskoo, etteivät ratkaisun terveysvaikutukset nousisi kestämättömiksi. Kasvaneet terveydenhoitokulut kuittautuvat verotuloilla ”kevyesti”.
”Ja kun pössyttelijät vetelisivät vain tervaista Norttia ilman filtteriä, niin eiköhän se keuhkolaajentuma ja syöpä keikauta useimmat ennen kuin heistä alkaa liikaa taakkaa yhteiskunnalle olla”, sanoo Belmont.
Ministeriö kiistää, että tupakkayhtiöillä olisi mitään tekemistä selvitystyön kanssa.
”Ei kerrassaan mitään tekemistä. Yhtä vähän tekemistä kuin oli joukkokanteen mahdollistavan lainmuutoksen hylkäyspäätöksen kanssa”, vakuuttelee Belmont Marlboro-farkuissaan.

(KUOPIO) Päähallituspuolue keskusta on saanut tuen opposition porvariryhmiltä työttömyyden hoitoon tarkoitetulle nk. Kheopsin-Ramesseksen mallille. Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan malli auttaa pääsemään eroon sekä pitkäaikaistyöttömyydestä että pitkäaikaistyöttömistä ja hallituksen pitäisi ottaa se käyttöön mahdollisimman pian.
”Malli on esitelty jo tuhansia vuosia sitten, joten on todella kummeksuttavaa, että hallitus vetkuttelee edelleen sen käyttöönottoa”, suomii Katainen.
Kheopsin-Ramesseksen malli perustuu ajatukselle, että valtio aloittaa vähintään kolmen-neljän valtaisan kivisen pyramidin rakennustyöt orjatyövoimalla. Rakennustyöt kestävät arviolta parisensataa vuotta ja työllistävät kaikki Suomen työttömät.
Kataisen mukaan ei ole Kokoomuksen kannalta ongelmallista, että Kheopsin-Ramesseksen malliin sisältyvät raskaat julkisen rakentamisen tukitoimet, sillä tukea voidaan kilpailuttamisen kautta kanavoida yksityisille yrityksille.
”Lisäksi on huomattava, että rakennustöissä nääntyy päivittäin useiat kymmeniä työläisiä, joten malli hoitaa myös Kiina-ilmiön mahdollisesti tuottamat uudet työttömät”, Katainen kehuu.
Pyramidien lopullisesta sijoituspaikasta tai käyttötarkoituksesta on määrä päättää eduskunnan syysistuntokauden aikana. alustavasti ensimmäisestä on tulossa puhemies Paavo Lipposen hautamonumentti, toiseen Helsingin Jokerien uusi jäähalli ja kolmannessa järjestettäisiin keskustan puoluekokouksia.
Asiaa kysyttiin myös Alexander Stubbilta, jolla ei varsinaisesti ollut mitään sanottavaa, mutta kysyttiin silti, koska nykyään on pakko.

(LAHTI) Eduskunta käsittelee ensi viikolla lakialoitetta, joka kieltäisi nenän kaivamisen julkisella paikalla täysin. Tällä hetkellä Suomen kaupungit ja kunnat saavat itse järjestyssäännössään määrätä, onko nenän kaivaminen sallittua vai ei. Useimmat kunnat ovat kieltäneet kaivamisen pariaatteessa, mutta käytännössä häiriötä aiheuttamattomaan ns. piknik -nenänkaivamiseen ei poliisi puutu.
Nyt käsiteltävä lakiehdotus kuitenkin poistaisi kunnan päätäntävallan asiassa täysin. Samalla poliisi velvoitettaisiin puuttumaan jokaiseen havaittuun kaivuuseen. Lakialoitteen tekijän, RKP:n Luhta Borgin mukaan ajatus jossain määrin sallitusta nenän kaivamisesta on naurettava.
”Naurettava on”, vahvistaa Borg.
Lisäksi se rasittaa jo ylikuormitettua poliisia entisestään.
”Rasittaapa hyvinkin”, Borg myhäilee.
Todennäköisesti Ruotsalainen Kansanpuolue pääsee myös otsikoihin lakialoitteen seuruksena. Näin alkaa edes näyttää siltä, ettei RKP sittenkään olisi pelkkä kiintiöpuolue, joka on aina pakko ottaa hallitukseen, vaikkei kukaan halua.
”Alkaa, alkaa”, Borg toteaa.
Vaikka se sitä tietysti on.
”Onhan se”, myöntää Borg.

(KARKIA) Vanha kiista siitä, onko miesten ohella myös naisten sopivaa ryhtyä nunniksi lämpeni uudelleen viime viikon mittaan. Koko yhdeksänkymmentäluvun kytenyt kiista räjähti uudelleen esiin kolmenkymmenen miesnunnan osoitettua mieltään Lintulan luostarin porteilla varhain tiistaiaamuna. Miesnunnat vaativat luostarin naisnnunnien poistumista ja miesnunnien sijoittamista heidän tilalleen.
Tilanne lähti kiihtymään luostarin abbedissa sisar Jelousubmarinen soimattua miesnunnia muurin harjalta ”ihme neideiksi” ja ”hamehampuuseiksi.” Miesnunnat syöksyivät sukkanauhat viuhuen tekemään kirkkoneuvostolle valitusta saamastaan kohtelusta.
”Mies on aina lähempänä taivasta, kuin nainen, joka on hänen kylkiluustaan tehty”, selvittää miesnunnien kantaa suomen miesnunnain arkkimandriitatar Leiko Ruuppa ripsiväriä tarkistaessaan. ”Siksi pyhiä nunnan tehtäviä ei sovi jättää heikomman astian hoidettavaksi”, hän jatkaa suoristaen sukkiensa saumoja.
Kiista naisnunnista on otettu Vatikaanissa ja ortodoksisen kirkon piirissä äärimmäisen vakavasti. Kaikkialla muualla se on otettu vilpittömän huvittuneesti.

(EKENÄS) Jokavuotinen sotainvalidien syyskeräys on taas käynnistynyt. Tänäkin vuonna tuhannet vapaaehtoiset osallistuvat keräykseen ympäri maata.
Keräysjohtaja Samuel Afrikakorpsin mukaan tavoitteena on tänä vuonna saada kerättyä noin 50-60 sotainvalidia. Tavoitetta on hieman laskettu vuosien mittaan sotainvalidien määrän vähenemisen vuoksi. Sotainvalideja on nyt elossa noin 18 000.
Huippuvuosina keräys tuotti jopa 200 sotainvalidia.
Syyskeräyksen tunnuksena on tällä kertaa ”Se ei ole ohi!”. Keräys jatkuu marraskuun loppuun asti.