Kategoria: Kotimaa

(KYLMÄPIHLAJA) Suomalaisten aikuisten koulutehtäviin käyttämä aika on huomattavan vähäinen verrattuna muihin Euroopan maihin, kertoo EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tuore selvitys. Sen mukaan keskiverto suomalaisaikuinen käyttää kotitehtäviin vain parisenkymmentä minuuttia päivässä.
”Useimmiten aikuiset tekevät vain pari pientä laskutehtävää tai historian lukuläksyä, ja lasten harteille jäävät kaikki loput läksyt aina matematiikkaa myöten. Keski-Euroopassa aikuiset tekevät usein jopa kaikki lastensa koulutehtävät”, moittii opetushallituksen virkamies, jonka nimi on liian pitkä kirjoitettavaksi tähän.
Virkamiehen mielestä tilanne on kestämätön, ja johtaa pian siihen, ettei opetustoimen määrärahojen supistuksia voida perustella enää muilla kuin okkulttisilla syillä.
”Kyllä meillä oli rahaa vielä kotoa lähtiessä, mutta Cthulhu söi ne matkalla”, valittelee virkamies pää painuksissa tyhjän kirstun ääressä.

(JOENSUU) Epäreilu kauppa juhlii syyskuun lopussa 200-vuotispäiviään. Ensimmäinen tuote oli pilaantunut ja karvoitukseltaan laikukas oravannahka. Epäreilu kauppa tunnetaan myös ylikypsyneistä ja pahoista hedelmistään.
”Kalliita ja asiakkaan pärstäkertoimen mukaan taktikoidusti vaihtelevia hintoja, tiskin alta ja takahuoneesta myymistä, ei oota, viallisia tuotteita… ja banaanikärpäsiä!” listaa joensuulaisen epäreilun kaupan kauppias Ville Vilunki Goeth.
Epäreilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsenillä on etuoikeus syntymäpäiväjuhlien tarjoiluun. Kuluttajavirastosta kehotetaan kuitenkin tarkkaavaisuuteen pääsylippujen kanssa.
”Ne kusettavat teitä, ettekä te edes huomaa”, kuluttaja-asiamies Ritva Afas visertää.

(KUMLINGE) Sadat suomalaiset ylipainosta ja kolesteroliongelmista kärsivät ihmiset suunnittelevat kanteen nostamista Valiota ja muita meijeriyhtiöitä vastaan voin ja muiden rasvojen aiheuttamista terveyshaitoista. Kantajien mukaan heille tuputettiin vuosikymmenten ajan mainoksissa valheellista tietoa mm. voin terveysvaikutuksista.
”Kulutusmaitoa ja voita vaan syötiin päivästä toiseen. Nyt on valtimot tukossa ja ylipainoa sata kiloa. Kukaan ei kertonut, että siitä mitään haittaa olisi, ei ainakaan Valio”, valittelee 68-vuotias emäntä Hilma Maatila Kiuruvedeltä.
”Emännän perse on levinnyt kuin matalapaineen keskus Islannin länsipuolella. Ovistakaan ei mahdu kulkemaan”, tiivistää tuntojaan puolestaan isäntä Kauko Karjatalous , 55, Iisalmesta.
Kantajat sanovat, että Valio yhdessä muiden meijeriyhtiöiden kanssa yritti myös antaa sen kuvan, että ns. kevyttuotteet olisivat terveellisempiä kuin muut, eikä niistä koituisi haittoja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, he sanovat.
”Keimo veti kaksi askia Voimariinia päivässä ja sai sydänkohtauksen 44-vuotiaana. Nyt se pukkaa koiranputkea”, valittelee Iida Lypsykone, 82, Karjaalta, vanhapoikansa kohtaloa.
Valio on jyrkästi kiistänyt syyllistyneensä kuluttajien harhaanjohtamiseen. Yhtiö ei myöskään aio suostua minkäänlaiseen sovitteluratkaisuun, vaikka kantajien alkuperäinen korvausvaatimus, 127 miljardia euroa kultadubloneina, onkin ennätyskova.
”Long John Silver on puolellamme”, sanoo vahvasti sekaisin oleva Valion viestintäjohtaja Nanook Eskimopuikko.

(KORPPOO) Suomalaisnuorten opiskeluajat ovat liian pitkiä ja työelämään siirrytään aivan liian vanhoina, moittii Opetusministeriö. Ministeriön mielestä valmistumisaikoja etenkin korkeakouluissa tulisi lyhentää reippaasti, jotta maamme kilpailukyky säilyisi kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Opetusministeri Tuula Haatainen kertoi tulevista toimenpiteistä peililleen eduskunnan vessassa perjantaina.
Haataisen mielestä on kovin outoa, että korkeakouluissa, joissa opiskelijat pyrkivät hankkimaan mahdollisimman laajan ja syventävän tietämyksen oppialastaan, opiskelu kestää niin kauan. Hän huomauttaa, että esimerkiksi asentajaksi oppii helposti parissa vuodessa, eivätkä maisterit osaa kumminkaan edes autoa korjata.
”Vertailukelvottomat kansainväliset tilastot osoittavat selkeästi, että opiskeluajat ovat liian pitkiä, ja se johtuu yksinomaan siitä, että opiskelijat ovat kaikki laiskoja eivätkä halua valmistua, vaikka tarjolla olisi loistavia paikkoja kortistossa”, suomii Haatainen.
Lääkkeeksi vaikeaan tilanteeseen Haatainen suosittaa pakkoa, joka hänen mukaansa toimii aina parhaiten.
”Meidän tulisi yksinkertaisesti pakottaa ihmiset valmistumaan. Harkitsemme erityisen sakkomaksun käyttöönottoa: jos opiskelija ei valmistu yliopistosta kahdessa vuodessa, hän joutuu jokaiselta ylittävältä päivältä maksamaan sata euroa sakkoja. Lisäksi aiomme lopettaa opintotuen, asumislisän, terveydenhuollon ja kaikki muut tuet, jotka vain ohjaavat opiskelijan ajatuksia pois valmistumisesta”, Haatainen selittää luntaten paperista, jonka ylänurkassa lukee ”EK”.
”Tämä ei tietenkään koskisi porvarisluokan lapsia”, Haatainen kiirehtii lisäämään.

Kannatusta työnantajilta

Haataisen uudet suunnitelmat saavat varauksettoman kannatuksen työnantajajärjestöiltä. Heidän mukaansa on jo aikakin, että korkeakouluista saadaan työmarkkinoille henkilöitä, joilta puuttuu työkokemusta.
”Näin voimme polkea heidän oikeuksiaan ja palkkatasoaan surutta”, iloitsee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Leif Fagernäs.
Fagernäsin mielestä Haataisen toimet eivät vain ole tarpeeksi kattavia, ”vaikka niihin me häntä ohjeistimme”. EK:n mukaan myös rasittavista minimipalkka- ja alaikärajoituksista tulisi päästä eroon.
”Parasta talouskasvun kannalta olisi, jos väki valmistuisi koulusta jo 14-vuotiaana, jotta heidät voitaisiin panna Töihin!”, hän käskyttää. ”Tämä ei tietenkään koskisi porvarisluokan lapsia”, hän kiirehtii lisäämään.
Sekä yliopistojen henkilökunta että opiskelijajärjestöt ovat tyrmänneet ministeriön ajatukset toteuttamiskelvottomina. He muistuttavat, että muutokset vain lisäisivät hallintobyrokratiaa ja kasvattaisivat kuluja, eivätkä oikeastaan edes nopeuttaisi valmistumista. Ainoat tulokset olisivat ilmeisesti heikentynyt sivistystaso, paluu luokkayhteiskuntaan ja kilpailukyvyn lasku, varoittaa SYL.
”Laa-laa-la-la-laa-laa, njää-nää-nää”, vastasi opetusministeri Haatainen sormet syvällä korvissaan.

Hyvä me — Metso-konsernin kesäkuussa 2004 julkistama ohjelma Metso Paperin kiinteiden kustannusten keventämiseksi vuositasolla yhteensä 50 miljoonalla eurolla tarkentuu. Tähän ohjelmaan liittyen Metso Paper käynnistää lähiviikkoina neuvottelut yhteensä noin 700 työpaikan osalta Suomessa, Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Keventämisohjelman henkilöstövaikutusten arvioidaan koostuvan puoliksi vähennyksistä sekä puoliksi ulkoistamisista ja niihin rinnastettavista toimenpiteistä. Kustannusten keventämisohjelman koko henkilöstövaikutusten on arvioitu olevan yhteensä noin 1100–1300 henkilöä.
Puutarhaliitto ja syksy — Pihojen ja puutarhojen syksy on värikäs sateista huolimatta. Ruskan värjäämien puiden ja pensaiden lisäksi pihoilla kukkivat syyskuun nimikkokasvit pensashanhikit ja asterit. Monivuotiset asterit kestävät hyvin yöpakkasten puraisut. Sini- ja punasävyiset kukat hehkuvat hillitysti siihen saakka, kun lumi peittää tummanvihreät versot.
Jyväshyvä on kesäkeksi — Jyväshyvä on kesäkeksi. Maukas ja hyvä ja paras.

Peruskoulujen oppimistuloksissa on sekä alueellisia että tyttöjen ja poikien välisiä eroja. Pääkaupunkiseutu menestyy vertailussa muuta maata paremmin, Pohjois-Suomi huonommin. Lisäksi tytöt pärjäävät poikia paremmin koulussa. Etenkin kieliaineissa erot ovat niin suuria, että ne horjuttavat käsitystä koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta.
”Ei tässä kouluja voi syyttää. Kyllä se nyt vain on niin, että mitä pohjoisemmaksi mennään, niin sitä tyhmemmiksi ihmiset muuttuvat. Ja sehän nyt on tiedetty jo pitkään, että tytöt ovat keskimäärin kaksi kertaa poikia lahjakkaampia”, tutkija Björn Berg haukottelee.
Koulututkimuksen tekoa vierestä seurannut Berg ei jaksa ymmärtää, miksi kukaan jaksaa vaatia lapsille tasa-arvoista koulutusta. Bergin mukaan tasa-arvo johtaisi vain siihen, että älykkäät lapset pitkästyvät, eikä kukaan lopulta menesty koulussa hyvin.
Bergin kanssa samoilla linjoilla on myös 9-vuotias Maaria, jolla on kympin keskiarvo.
”Pojat on tyhmiä”, Maaria kommentoi ja lyö aikansa kuluksi viereen töllistelemään tullutta luokkakaveriaan Panua.

(MULTIA) Henkilöauton luvatta käyttöön ottanut mieshenkilö vei ilmeisesti epähuomiossa mukanaan auton takapenkillä nukkuneet kaksospojat Multia kirkonkylällä varhain tänä aamuna. Auton omistanut nainen jätti ovet lukitsematta kauppaan mennessään ja hänen palatessaan auto oli kadonnut. Mukana katosivat hänen poikansa Eero, 36 vuotta ja Antero, 42.
Eero ja Antero ovat molemmat diplomi-insinöörejä ja heitä kaipailtiin kodin lisäksi myös töihin. Myös poikien painiseuran harjoitukset lähestyvät, joten poliisi toivoo yleisön apua heidän löytämisekseen. Kaapattu auto oli punainen, Mazda-merkkinen ja sen kyljessä on luodinreikiä veljesten rauhanturvaaja-aikojen muistona.
”En ymmärrä tätä. Millainen ihminen vie kaksi keski-ikää lähestyvää poikaa pelkästään auton saadakseen”, poikien äiti ihmettelee. ”Toivon, että auton viejällä on tarpeeksi inhimillisyyttä pitää pojista huolta ja palauttaa heidät kunnossa. Muuten se on turpakeikka.”

(PYHTÄÄ) Suomen ja pohjoismaiden suurin sanomalehti Helsingin Sanomat muuttaa nimensä vuodenvaihteesta lukien Pravdaksi, kertoi päätoimittaja Janne Virkkunen torstaina. Nimenmuutoksen taustalla on Virkkusen mukaan lehden halu ”korostaa omaa erinomaisuuttaan”.
”Haluamme teroittaa kaikille suomalaisille, että ainoastaan yksi voi tarjota sen oikean tiedon ja näkökannan kotimaan ja ulkomaan asioihin. Muihin tietolähteisiin on syytä suhtautua varauksella, tai paremminkin jättää täysin huomiotta”, hän jatkaa.
Virkkusen mukaan lehti käy paraikaa neuvotteluja valtiovallan kanssa siitä, voitaisiinko kaikki muut tiedotusvälineet Suomessa kieltää lailla ja Pravdaa puolestaan jakaa joka kotiin verorahoilla tuettuna.
”Mielestämme on ongelmallista, että kansa saa muista lähteistä joskus erisuuntaista informaatiota kuin meiltä. Lisäksi monien lehtien pääkirjoituksissa kanta m. EU- ja Nato-kysymykseen poikkeaa oikeasta, siis meistä”, hän erittelee.
Koska asia pitkän aasinsillan ja assosiaatioketjun kautta liittyy etäisesti Euroopan unioniin, kysyttiin kommenttia myös Alexander Stubbilta, joka tyytyi jokeltelemaan.

(JYVÄSKYLÄ) Jyväskylän yliopiston nollatutkimuksen huippuyksikön tuoreimman väitöksen mukaan hyräily vahingoittaa äänihuulia. Lisäksi hyräilijät kärsivät muita useammin ylipaino-ongelmista ja heille maksetaan ääneen laulavia huonompaa palkkaa.
”Normaalissa laulussa kurkunpää laskee ja leuka on avoimempi. Ääni kulkee ja laulu raikaa. Se on rehellisten ihmisten hommaa se. Hinttimäisessä hyräilyssä ja hymistelyssä leukaa jäkitetään kuin olisi metrin kanki kurkussa. Se rasittaa sekä äänihuulia että kaularangan lihaksia. Hyräily on äänen pihtaamista. Totta kai se vaikuttaa muihinkin elämänalueisiin”, professori Silvia Viasil selittää.
Tutkimuksen mukaan hyräilyä parempana pitävät ajautuvat reilusti suutaan aukovia useammin rikollisille poluille. Viasil viittaakin heinäkuiseen tapaukseen, jossa vantaalainen mies tuomittiin rikesakkoon häiritsevästä hyräilystä julkisella paikalla. Pitkin paikallista toria mittaillut mies säännösteli Mombasaa ja Liian nuori rakkauteen -iskelmää puoliavonaisten huultensa välistä sillä seurauksella, että tilille kolahti rikesakko.
”Laa-lalaaa”, Viasil laulaa, eikä häpeile esitellä punoittavia kitarisojaan.

(PIEKSÄNMAA) Pieksänmaalla halutaan kiinnittää huomiota paikallisten huonompiosaisten julkiseen oleskeluun. Osuuskauppojen, linja-autopysäkkien ja pankkien kulmille ollaan aikeissa pystyttää kylttejä, joissa varoitetaan purkuvaarasta.
”Kyllä jämpti on niin, että tiällä on ihan harvinaisen paljon purkuja kuleksimassa ja kuseksimassa katuloille ja rappuloille. Että eihän tästä mittää tuu, ku purkuloita joka kuluman täyveltä, mutta eipähän niitä tarvihe ennee kahella, jos ei ou tarvis. Kylttilöitä pystyyn vuan”, uhoaa Irmeli Yrjäs Pieksänmaan sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Pieksänmaalla on eniten purkuja alueen väestömäärään nähden.