(NORDENSTRENG) Suomalaisen lavakomiikan ykköstähdet ovat jälleen kokoontuneet perinteisille festivaaleilleen valtajulkisuuteen. Improvisaatioesitysten teemaksi oli tänä vuonna valittu haastava ”Tiitisen listan julkistaminen” ja kuvitteelliseksi esittäjäksi huikean fiktiivinen ”vastuullinen mediapäättäjä”, mutta humoristit osoittivat jälleen kerran venymiskykynsä – monien lohkaisujen uskotaan jopa yltävän klassikon asemaan.
Tykityksen aloitti taiteilijanimi ’Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen’ hilpeällä heitollaan ”asia täytyy miettiä läpikotaisin, ei se niin automaattista ole”, mikä herätti kuulijoissa melkoisen remakan.
Mediaeettisillä vitseillään jo useita vuosia kunnostautunut ’Aamulehden Matti Apunen ’ vastasi kuitenkin välittömästi salaovelalla huulella ”hyvin vaikea nähdä, että listaa ei kaiken tämän jälkeen julkaistaisi”. Yleisö ehti hädin tuskin toipua tästä, kun Apunen jatkoi salamana:
”Pelkkien nimien julkaisu on hyvin helppoa. Mutta median vastuulla on myös nimien ja yksityiskohtien painoarvon punninta.” Tätä pidettiin jopa lehden määräaikaiskäytäntöjä hauskempana.
Suomen johtavana media-aiheisen huumorin tuottajana tunnettu hauskuuttajakollektiivi Turun Sanomat ei jäänyt pekkaa pahemmaksi. ’Päätoimittaja Aimo Massinen ’ väläytti varsinaissuomalaista tilannetajuaan petollisen vaatimattomaksi naamioidulla lohkaisulla ”tuskin listan julkaisusta kohtuutonta vahinkoa kenellekään tulee”.
Vitsiarsenaalin huipensi verkko- ja printtimedian erillisyyttä parodioivasta lavashowstaan jo ennestään tuttu ’Ilta-Sanomien Tapio Sadeoja’ todellisella naurupommillaan ”hyvin todennäköistä on, että yksi harkinta käydään vielä läpi.”
Vielä suurempia vitsejä odotetaan kuultavan syksyllä, jolloin ohjelmistoon tulee vain muutaman vuoden välein esitettävä klassikkorevyy ”Lehdistön TES-neuvottelut”.
Tekijä: toimitus
(EDOM) Interpol pyytää ihmisiltä havaintoja Malagan bussiturman aiheuttaneen mustan Kia-maasturin liikkeistä elokuussa 1997. Poliisin mukaan ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että turmakuskilla olisi yhteyttä Walesin prinsessan Dianan kuolemaan auto-onnettomuudessa Pariisissa.
Teoria on saanut jo runsaasti kannatusta iltapäivälehdissä, joiden on ollut jo aika vaikea keksiä täksi päiväksi kymmentä uutta juttua Malagan tragediasta.
”Siis mitä vittua te oikein houritte? No joo, ei voida tietenkään täysin poissulkea, mitään ei voi täysin poissulkea. Onhan sitä autoa voinut teoriassa ajaa vaikka Martin Bormann, perkele teidän kanssanne”, myönteli Interpolin edustaja Lehden kyselyihin.
Ratkaisevana linkkinä Dianan kuoleman ja Malagan turman välillä pidetään sitä, että molemmista on kirjoitettu lehdistössä järjettömän paljon ilman itsekunnioituksen häivääkään.
”Kyllä meistä on journalistisesti ihan ok julkaista lapsien viimeisiä sanoja ja haastatella shokissa olevia ihmisiä. Eettisistä periaatteista, kuten irtonumeromyynnistä, ei meillä tingitä”, pohti toimituspäällikkö J.S.N. Levikki.
Metropoli-lehden mukaan täysin mahdottomana ei pidetä sitäkään, että molemmat onnettomuudet olisi järjestetty ulkoministeri Ilkka Kanervan savustamiseksi ulos virastaan.
Teoria on saanut jo runsaasti kannatusta iltapäivälehdissä, joiden on ollut jo aika vaikea keksiä täksi päiväksi kymmentä uutta juttua Malagan tragediasta.
”Siis mitä vittua te oikein houritte? No joo, ei voida tietenkään täysin poissulkea, mitään ei voi täysin poissulkea. Onhan sitä autoa voinut teoriassa ajaa vaikka Martin Bormann, perkele teidän kanssanne”, myönteli Interpolin edustaja Lehden kyselyihin.
Ratkaisevana linkkinä Dianan kuoleman ja Malagan turman välillä pidetään sitä, että molemmista on kirjoitettu lehdistössä järjettömän paljon ilman itsekunnioituksen häivääkään.
”Kyllä meistä on journalistisesti ihan ok julkaista lapsien viimeisiä sanoja ja haastatella shokissa olevia ihmisiä. Eettisistä periaatteista, kuten irtonumeromyynnistä, ei meillä tingitä”, pohti toimituspäällikkö J.S.N. Levikki.
Metropoli-lehden mukaan täysin mahdottomana ei pidetä sitäkään, että molemmat onnettomuudet olisi järjestetty ulkoministeri Ilkka Kanervan savustamiseksi ulos virastaan.
(SUURET SUOMALAISET KEIHÄSRETKET) Suomen koko mediakenttä ajautui varhain tiistaina totaaliseen kouristustilaan, kun kävi ilmi, että jokin näkökulma viikonlopun Malagan bussiturmasta olisi ehkä vielä käsittelemättä. Vahvistamattomien tietojen mukaan ainakin yksi paikallinen asukas olisi yhä haastattelematta.
Lehti, joka lähetti välittömästi sunnuntaina puolet toimituskunnastaan ja näiden kissat Espanjaan seuraamaan tilannetta, tavoitti kyseisen henkilön läheisessä Hijo de la Putan kylässä eilisiltana. Puuseppä Angelo Lopez Garcia Garcia Garcia kertoi, mitä hänen haluttiin kertovan.
”Ihan mitä vaan, ihan mitä vaan. Jättäkää jo meidät rauhaan, jooko?” Garcia Garcia Garcia sanoi pari tuntia talonsa edessä päivystäneelle toimittajallemme.
Loput Lehden toimituskunnasta on sijoitettu strategisiin asemiin lentokentille ja lomamatkalaisten talojen lähettyville, jotta yksikään turmasta toipuva ei pääsisi livahtamaan kotiinsa kommentoimatta tapausta.
Olalle taputuksia
Garcia Garcia Garcian tapausta lukuun ottamatta suomalaismedia on suomalaismedian mukaan hoitanut bussiturman uutisoinnin ”aivan vitun hyvin, ei paremmin voisi olla”.
”Tärkeintä on se, että aivan kaikki kerrotaan ja aivan kaikki kuvataan ja myös julkaistaan. Journalismissa tärkeintä on hyvä matsku, ja nyt sitä riittää. Ai mikä eettinen harkinta? Missä pelaa?” pohti kännykkäkameran kanssa puskassa istunut toimittaja Aimo Skribentti.
”Tässä ei nyt ole ollenkaan kyse siitä, että haluttaisiin korjailla tsunamin aikaisia töppäyksiä, ei mitenkään. Kyllä tässä on ihan vankat journalistiset perusteet takana”, vakuutteli päätoimittaja Hannu Hyväveli ladellessaan sivuille uhrien lapsuudenkuvia ja kengännumeroita.
Lehti, joka lähetti välittömästi sunnuntaina puolet toimituskunnastaan ja näiden kissat Espanjaan seuraamaan tilannetta, tavoitti kyseisen henkilön läheisessä Hijo de la Putan kylässä eilisiltana. Puuseppä Angelo Lopez Garcia Garcia Garcia kertoi, mitä hänen haluttiin kertovan.
”Ihan mitä vaan, ihan mitä vaan. Jättäkää jo meidät rauhaan, jooko?” Garcia Garcia Garcia sanoi pari tuntia talonsa edessä päivystäneelle toimittajallemme.
Loput Lehden toimituskunnasta on sijoitettu strategisiin asemiin lentokentille ja lomamatkalaisten talojen lähettyville, jotta yksikään turmasta toipuva ei pääsisi livahtamaan kotiinsa kommentoimatta tapausta.
Olalle taputuksia
Garcia Garcia Garcian tapausta lukuun ottamatta suomalaismedia on suomalaismedian mukaan hoitanut bussiturman uutisoinnin ”aivan vitun hyvin, ei paremmin voisi olla”.
”Tärkeintä on se, että aivan kaikki kerrotaan ja aivan kaikki kuvataan ja myös julkaistaan. Journalismissa tärkeintä on hyvä matsku, ja nyt sitä riittää. Ai mikä eettinen harkinta? Missä pelaa?” pohti kännykkäkameran kanssa puskassa istunut toimittaja Aimo Skribentti.
”Tässä ei nyt ole ollenkaan kyse siitä, että haluttaisiin korjailla tsunamin aikaisia töppäyksiä, ei mitenkään. Kyllä tässä on ihan vankat journalistiset perusteet takana”, vakuutteli päätoimittaja Hannu Hyväveli ladellessaan sivuille uhrien lapsuudenkuvia ja kengännumeroita.
(SPACE ODDITY) Ulkoministerin tehtävistä erotettu Ilkka Kanerva ei edelleenkään vain kässää. Kanerva arvioi aamun Turun Sanomissa ja Satakunnan Kansassa, että aikoo missata pointin vielä pitkään. Perusteluiksi hän mainitsee sen, ettei kansa ei sitä ole vaatinut, eikä ole ennenkään edellyttänyt, että sen edustajat tietäisivät yhtään, missä mennään.
”Mitä järkeä olisi ollut valehdella? Tiesin, ettei mene viittä metriä elämässä ilman että se asia tulisi eteen”, toteaa SK:lle Kanerva, jonka mielestä oli silti hyvä idea selittää kaksi viikkoa putkeen epämääräisesti mm. siitä, lähettikö viestejä vai ei ja mitä ne sisälsivät.
Oikeudet alas ja pian
Ex-ministeri arvelee, että eliitin etuja pitäisi suojata selvästi nykyistä paremmin, sillä yhteiskunnassa on alkanut ilmetä viitteitä siitä, etteivät korkeassa asemassa olevat pääsekään enää luistelemaan mokistaan kuten vanhaan hyvään aikaan, joka tavallisimmin sijoitetaan noin 1970-luvulle. Parasta hänen mielestään olisi kaventaa oikeusturvaa ja sananvapautta. Kanerva huomauttaa myös, ettei tiedä oikeastaan ollenkaan, mitä kirjesalaisuus tarkoittaa.
”On ihan selvä, että tällaisten viestien julkaiseminen rikkoo jopa perustuslakia. Mutta Hymyn tietäen, eivät ne lainsäädännöstä piittaa. Jos niille tulee 10 000 euron sakkorangaistus, niin so what. Eihän se heille merkitse mitään. Pistää miettimään, että pitäisikö lain rikkomisen sanktiot olla kovempia kuin mitä ne ovat tänä päivänä”, hän arvioi.
Turun Sanomissa Kanerva puolestaan katsoo, että hänen erottamisensa on täysin väärin, sillä aikojen saatossa johtajat ovat tappaneet, raiskanneet, polttaneet ja tuhonneet, ja silti voineet jatkaa virassaan. Esimerkiksi hän nostaa Bill Clintonin, koska Pol Pot olisi ollut hieman turhan raflaava.
”Mietitään vaikka Bill Clintonin tapausta. Se oli sata kertaa raaempi asia kuin mistä tässä puhutaan – eikä puhettakaan, että hänen työnsä olisi katkaistu”, Kanerva sanoo TS:lle, joka jättää kysymättä, eikö Clintonin erottaminen sitten olisi ollut perusteltua.
Kanervan mukaan hänellä on vaikeuksistaan huolimatta toimiva selviytymisstrategia: syyttää muita. Lisäksi hän luottaa siihen, että niin iltapäivä- kuin sanomalehdistäkin löytyy tarpeeksi vanhoja kalakavereita tekemään ymmärtäväisiä juttuja vastapainoksi ”laatumedian” ja ”hymylehdistön” haaskalinnuille ja feministisiionisteille.
”Mitä järkeä olisi ollut valehdella? Tiesin, ettei mene viittä metriä elämässä ilman että se asia tulisi eteen”, toteaa SK:lle Kanerva, jonka mielestä oli silti hyvä idea selittää kaksi viikkoa putkeen epämääräisesti mm. siitä, lähettikö viestejä vai ei ja mitä ne sisälsivät.
Oikeudet alas ja pian
Ex-ministeri arvelee, että eliitin etuja pitäisi suojata selvästi nykyistä paremmin, sillä yhteiskunnassa on alkanut ilmetä viitteitä siitä, etteivät korkeassa asemassa olevat pääsekään enää luistelemaan mokistaan kuten vanhaan hyvään aikaan, joka tavallisimmin sijoitetaan noin 1970-luvulle. Parasta hänen mielestään olisi kaventaa oikeusturvaa ja sananvapautta. Kanerva huomauttaa myös, ettei tiedä oikeastaan ollenkaan, mitä kirjesalaisuus tarkoittaa.
”On ihan selvä, että tällaisten viestien julkaiseminen rikkoo jopa perustuslakia. Mutta Hymyn tietäen, eivät ne lainsäädännöstä piittaa. Jos niille tulee 10 000 euron sakkorangaistus, niin so what. Eihän se heille merkitse mitään. Pistää miettimään, että pitäisikö lain rikkomisen sanktiot olla kovempia kuin mitä ne ovat tänä päivänä”, hän arvioi.
Turun Sanomissa Kanerva puolestaan katsoo, että hänen erottamisensa on täysin väärin, sillä aikojen saatossa johtajat ovat tappaneet, raiskanneet, polttaneet ja tuhonneet, ja silti voineet jatkaa virassaan. Esimerkiksi hän nostaa Bill Clintonin, koska Pol Pot olisi ollut hieman turhan raflaava.
”Mietitään vaikka Bill Clintonin tapausta. Se oli sata kertaa raaempi asia kuin mistä tässä puhutaan – eikä puhettakaan, että hänen työnsä olisi katkaistu”, Kanerva sanoo TS:lle, joka jättää kysymättä, eikö Clintonin erottaminen sitten olisi ollut perusteltua.
Kanervan mukaan hänellä on vaikeuksistaan huolimatta toimiva selviytymisstrategia: syyttää muita. Lisäksi hän luottaa siihen, että niin iltapäivä- kuin sanomalehdistäkin löytyy tarpeeksi vanhoja kalakavereita tekemään ymmärtäväisiä juttuja vastapainoksi ”laatumedian” ja ”hymylehdistön” haaskalinnuille ja feministisiionisteille.
Tiedoksi sellaisille, jotka eivät halua tai voi käyttää luottokorttia tai eivät yleensäkään usko siihen, että on fiksu idea antaa tuntemattomille ihmisille rahaa etukäteen ilman tarkkaa tietoa siitä, mitä oikein on saamassa vastineeksi:
Käyttämällä Lehden uutta superinteraktiivista yhteydenottolomaketta voitte pyytää meitä lähettämään sähköpostia siinä vaiheessa, kun ensimmäisen aikakaus-Lehden voi tilata.
Kiitos ja kuulemiin.
Käyttämällä Lehden uutta superinteraktiivista yhteydenottolomaketta voitte pyytää meitä lähettämään sähköpostia siinä vaiheessa, kun ensimmäisen aikakaus-Lehden voi tilata.
Kiitos ja kuulemiin.
No niin, tervetuloa tänne Lehden kisastudioon. Illan ottelussa ovat vastakkain marsalkka Mannerheim ja kirgiisialainen kamaripalvelija. Kommentaattori Gustav ’Gugi’ Hägglund, mitkä ovat tuntemuksesi illan kaksinkappailun suhteen?
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
”Toivon ehdottomasti, että nyt nähtävä ottelu ei toisinna vuoden 2004 skandaalia.”
Hienoa. Ja nyt seuraamaan itse peliä.
Siinä näemmekin jo itse Mannerheimin, joka on hyvässä vireessä kuten aina. Näyttää nuorekkaalta ja vahvalta, ja on varmasti varautunut aivan 110-prosenttisesti tähän kohtaamiseen. Hänellä on käytössään niin sanottu kentaurikonfiguraatio, joka takaa suuren liikkuvuuden ja hvän kestävyyden pitkilläkin matkoilla.
Mutta nyt näyttäisi siltä, että Mannerheim ei ole aivan täydessä pelikunnossa, vaan hänen kätensä on loukkaantunut!
”Näin on, näin on, mutta marsalkka on tunnetusti vahva tahtopelaaja, jota pikkuloukkaantumiset eivät hidasta.”
Ja nyt siellä kirgiisian poika käy jo ensimmäiseen hyökkäykseen! Rytmikkäästi ja vakaasti hän käy lantio edellä kohti marsalkan takamusta. Ohjaaja ei nyt ole ajan tasalla, sillä läpäisevän kärjen sijaan meille näytetään yleisön tunnelmia. Ei näin, ei näin.
”Uskon, että Mannerheim käyttää väsytystaktiikkaa ja päästää ensin hyökkääjän lähelle. Tämä taktiikkahan on tuttu jo Sun Tsun ajoilta.”
Aivan. Rännit vain paukkuvat, kun marsalkka antaa perhossiipisen kaukoidästä saapuneen vahvistuksen rykiä päälle.
Ensimmäinen erätauko alkaa rauhallisissa tunnelmissa. Mitkä ovat tunnelmat pelistä tähän mennessä, Gugi?
”Sanoisin, että marsalkan aloitus oli kyllä heikompi kuin aavistelin. Kenties hän on vielä väsynyt edellisestä Aasian-kiertueesta? Joka tapauksessa uskon, että pelin edetessä marsalkka tulee ottamaan vahvemmin tilanteet hallintaansa.”
Siellä näyttääkin nyt tapahtuvan… kyllä, niin se on: marsalkka Mannerheim on juuri pudottanut ainakin kolme vastapuolen pelaajaa siisteillä laukauksilla.
”Tämä tuo mieleeni kesän 1993, jolloin Ruben Stillerin johtama divarijoukkue kävi hyökkäykseen Tapio Siikalan silloin kipparoimaa keskustaa vastaan. Jälki oli rumaa, todella rumaa.”
Niin, kuten hyvin muistamme, tuon ottelun aikana Stiller keräsi ennätysmäärän jäähyminuutteja ja päätyikin loppujen lopuksi vaihtamaan lajia. Mutta siirretäänpä huomio taas kentälle.
Näyttäisi siltä, että vastapuoli kerää siellä voimiaan Mannerheimin tiukan paukutuksen jäljiltä. Tämähän on marsalkan kannalta ehdottomasti hyvä merkki, vai mitä?
”Kuten olen alusta asti sanonut, ei missään vaiheessa ollut epäilystäkään, etteikö marsalkka hallitsisi sekä puolustus- että hyökkäysalueiden peliä. Pikemminkin äsken nähdyt horjahdukset olivat lämmittelyä tai sanoisinko että vauhdin hakemista.”
Jotain skismaa siellä, yhteenottoa vastapuolen joukoissa. Aivan kuin siellä olisi todella hakusessa nyt tilanne, miehiä ravaa kentälle ja pois aivan vailla tolkkua – ja nyt sentteri kopauttaa laituria päähän! Käsittämätöntä, käsittämätöntä toimintaa ammattilaisilta.
Ja nyt soi tuomarin pilli, ottelu on päättynyt!
Siirrän lähetyksen takaisin Pasilaan.
Illan kovaotteiseksi povatussa yhteenotossa kohtaavat miehet ja pojat.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
Marsalkka Mannerheimin persreikä on aina ollut vaikea vastus meille suomalaisille. Etäiseksi ja arrogantiksi mielletty marsalkka on viekas kehäkettu, joka on usein juottanut vastustajilleen karvasta kalkkia ja nöyryyttänyt vihollisiaan viime metreillä. Kevään 1918 karsintapeleissä Mannerheim jallitti puolet kansasta oikea käsi selän taakse sidottuna.
Myöhemmiltä ajoilta muistetaan esimerkiksi Hannu Salama, joka yritti hyökätä marsalkan persreikään vuonna 1988. Hyvin alkanut yhdyntä kilpistyi nopeasti marskin vahvaan keskialueen karvauspeliin ja tarkkaan miesvartiointiin. Vuonna 1998 vastakkain olivat marsalkka ja kiimainen Juha Seppälä, joka kasasi painetta Mannerheimin päälle niin sanotulla ratsupiiskametodilla. Tämäkin ottelu päättyi Mannerheimin murskavoittoon.
Marsalkan sauvasta väitellyt asiantuntija Petteri Sihvonen, millaista iltaa sinä odotat?
”Voisi sanoa, että tänään kohtaavat miehet ja pojat. Marsalkka tulee kovaa alusta asti, käy ahnaasti kiinni vastustajaan eikä arkaile laittaa painetta niille alueille, jotka tietää vastutajan herkiksi kohdiksi.”
Petteri, sanotaan usein ettei marsalkan pelikirja enää nykypäivänä toimi. Miten sinä näet asian?
”Pelin sisäiset lainalaisuudet kestävät ajan hammasta hyvin, eivät ne ole muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa miksikään. Mannerheim pelaa edelleen keskialueen kahden miehen ansaa, joka on alati vaarallinen taktiikka. Täytyy muistaa, että marsalkan käsittelyssä ovat lauenneet niin ukrainalainen 44. divisioona Raatteen tiellä 1940 kuin myöhemmin myös myös eversti Hjalmar Siilasvuo takan lämmössä.”
Lehden kisastudio seuraa 21.55 alkavaa lähetystä suorana. Asiantuntijakommentaattorina toimii Gustav ’Gugi’ Hägglund.
(DROTTNINGHOLM) Lonkkavikoja, harmaakaihia, ihosairauksia – liian pitkälle edenneen rodunjalostuksen hinta voi olla hirvittävä. EU:n asiantuntijapaneeli suositteleekin liian pitkälle jalostettujen rotujen lisääntymisen rajoittamista tai jopa täydellistä kieltämistä.
Yksi paneelin mustalle listalle päätyneistä on varsinkin Skandinaviassa suosittu Bernadotte-rotu. Sen edustajilla on havaittu poikkeuksellisen paljon mm. lukihäiriöitä ja muita kognitiivisia ongelmia kuten kasvosokeutta sekä taipumusta perinnölliseen monarkiaan.
”Parin sukupolven päästä ongelmat todennäköisesti kasvavat: odotettavissa on hengitysteiden tukkeumia, poplevytyksiä, elokuvarooleja, riemuidiotismia ja muuta ei-toivottavaa”, arvioi EU:n rotuhygienian ekspertti Mikael Kampurajalka.
Rotujen vikoja voidaan joissain tapauksissa lievittää tuomalla siihen uutta perimää ulkopuolelta. Asiantuntijat eivät tosin ole täysin varmoja, auttaako esimerkiksi kuntosaliyrittäjä erityisen paljon asiaa tässä tapauksessa.
”Arvelen että ei”, sanoo Kampurajalka.
Yksi paneelin mustalle listalle päätyneistä on varsinkin Skandinaviassa suosittu Bernadotte-rotu. Sen edustajilla on havaittu poikkeuksellisen paljon mm. lukihäiriöitä ja muita kognitiivisia ongelmia kuten kasvosokeutta sekä taipumusta perinnölliseen monarkiaan.
”Parin sukupolven päästä ongelmat todennäköisesti kasvavat: odotettavissa on hengitysteiden tukkeumia, poplevytyksiä, elokuvarooleja, riemuidiotismia ja muuta ei-toivottavaa”, arvioi EU:n rotuhygienian ekspertti Mikael Kampurajalka.
Rotujen vikoja voidaan joissain tapauksissa lievittää tuomalla siihen uutta perimää ulkopuolelta. Asiantuntijat eivät tosin ole täysin varmoja, auttaako esimerkiksi kuntosaliyrittäjä erityisen paljon asiaa tässä tapauksessa.
”Arvelen että ei”, sanoo Kampurajalka.
(VASTARANTA) Jere Karalahti on sellainen, joka ei kommentoi kun kysytään, ei kommentoi kun kysytään, ei kommentoi kun kysytään, sellainen joka eksyy matkalla harjoituksiin, istuu tutkintavankeudessa ja vastapäisessä aitiossa istuu kihlakunnansyyttäjä: oikeussali kaikuu, raikuu ja iltapäivälehdet seuraavat.
Tuolta tulee Jere Karalahti ja maksaa velkojaan, on tässä ja maksaa velkojaan, menee Mannerheimintien Yliopiston apteekin eteen ja maksaa velkojaan, on puhelimessa ja maksaa velkojaan kun toinen uhkaa tappaa. Sellaisella Jere Karalahdella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on moottoripyöräkerho. Eikä Karalahtea erota moottoripyöräkerhosta mikään, paitsi ulkojäsenyys ja poliisi.
Tuolta tulee Jere Karalahti ja maksaa velkojaan, on tässä ja maksaa velkojaan, menee Mannerheimintien Yliopiston apteekin eteen ja maksaa velkojaan, on puhelimessa ja maksaa velkojaan kun toinen uhkaa tappaa. Sellaisella Jere Karalahdella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on moottoripyöräkerho. Eikä Karalahtea erota moottoripyöräkerhosta mikään, paitsi ulkojäsenyys ja poliisi.
(ISO PAJA) Yleisradion ryhtiliike on lopettamassa populaarikulttuuriin keskittyvän Yle Extra -kanavan. Samalla Yleisradio lakkauttaisi myös pari radiokanavaa, joita jäävät kaipaamaan sekä Aune että Jonas. Päätöksen taustalla ovat kuluttajien vakavat vaatimukset Noin seitsemän uutisten lopettamiseksi.
”Heittäkää helevettiin nämä videot. Teksti toimii paljon paremmin”, kommentoi muun muassa miljoonien kantoja edustava Antero.
Vastaavia kommentteja on havaittu useita nuorison suosiman Lehden internet-sivuilla, jotka laittomasti ja vailla tekijänoikeuksia esittävät Yleisradion materiaalia vakavana protestina yhteiskunnan nykytilaa kohtaan. Anteron linjoilla on muun muassa nimimerkki Sauli Niinistö, joka on myös virtuaalimaailmassa surullinen runkkari.
”Paskaa”, hän antoi kansalaisjournalistisen panoksensa maailman tekemiseksi paremmaksi paikaksi.
Näiden kommenttien uskotaan katkaisseen Yleisradion tekstityskamelin selän. Lehden edustaja ei halua ottaa kantaa Yleisradion tilanteeseen, jonka he ovat itse säälittävällä digipelleilyllään saaneet aikaan.
”Pelaan Pekka-Eric Auvis -kortin”, Lehden päätoimittaja Usko Kyykkä päättää keskustelun.
”Heittäkää helevettiin nämä videot. Teksti toimii paljon paremmin”, kommentoi muun muassa miljoonien kantoja edustava Antero.
Vastaavia kommentteja on havaittu useita nuorison suosiman Lehden internet-sivuilla, jotka laittomasti ja vailla tekijänoikeuksia esittävät Yleisradion materiaalia vakavana protestina yhteiskunnan nykytilaa kohtaan. Anteron linjoilla on muun muassa nimimerkki Sauli Niinistö, joka on myös virtuaalimaailmassa surullinen runkkari.
”Paskaa”, hän antoi kansalaisjournalistisen panoksensa maailman tekemiseksi paremmaksi paikaksi.
Näiden kommenttien uskotaan katkaisseen Yleisradion tekstityskamelin selän. Lehden edustaja ei halua ottaa kantaa Yleisradion tilanteeseen, jonka he ovat itse säälittävällä digipelleilyllään saaneet aikaan.
”Pelaan Pekka-Eric Auvis -kortin”, Lehden päätoimittaja Usko Kyykkä päättää keskustelun.