(VAASA) Tänä aamuna moni unikeko koki yllätyksen herätessään. Tänään vietettävänä unikeon päivänähän on perheen aamu-unisimmalle perinteisesti tehty kepponen jos toinenkin. Päivää vietetään ahkerasti koko Suomessa, joten erilaisia temppuja on tänäänkin riittänyt.
Vaasalainen Jerrman Närpiö herätti lankonsa Juha Raatteen leppoisasti lyömällä tätä turpaan kello seitsemän aamulla. ”Saatana! Se ei enää tarvi nukkua mun katon alla, jumalauta! Ylös perkele, niinkun olisit jo, muutoon puukkoo painuu!”, veisteli Närpiö heti aamutuimaan nyrkinheilutuksen välissä saatuaan kuulla Raatteen viettäneen yötä myös toisen siskonsa Emman kanssa.
Multialainen Jouko Tokka sitä vastoin heräsi aamulla sidottuna ja suukapulassa. Tokan perhe oli myynyt hänet aamuyön tunteina orjaksi Bahrainiin matkalla olleeseen rahtilaivaan. Aamu-unisena tunnettu Tokka oli varmuuden vuoksi huumattu yön aikana. Tokan vaimo enempää kuin vaimon uusi mieskään eivät halunneet onnistunutta keppostaan juuri kommentoida. ”Tappaa ois pitäny, saatana”, totesi Vaimon Uusimies.
Ehkä jännittävimmän unikeon kohtalon koki kuitenkin Lopista kotoisin oleva Leo Palkki, joka elettyään hurskaan ja vaatimattoman elämän joutui kuitenkin heti aamusta helvettiin. Kirkon vapaaehtoistyöhön aktiivisesti osallistunut entinen kuoripoika Palkki kuoli nukkuessaan, eikä näin ollen ehtinyt katua aamuyön aikana näkemäänsä seksuaalisluonteista unta. ”Voi vittu että vituttaa”, kommentoi Palkki Lehdelle ikuisen tulen ja jään läpi.
Tekijä: Juhani Urja
Kategoriat
Vapaan assosiaation sähkeitä
Kunnille lisää valtion rahaa — Kotipitäjä. Pihoilla grillit savuavat ja lapset telmivät, on kesä ja lämmintä. iltapäivä. Taivaalle ilmaantuu synkkiä pilviä, ne häätävät juhlijat. Pitäjä tyhjenee hiljalleen, miksei kukaan tee mitään?
Vapaakauppa puhuttaa WTO:ta — Vapaa? Vapaa kenen kannalta? Vapaus tarkoittaa nykyään vahvojen vapautta ja protektionismia. Rooma. Länsimaiden perikato on jo alulla.
Alkoholista aiempaa vähemmän tuloja valtiolle — Kuitenkin enemmän lystiä kansalle. Pian on taas vapaapäivä. Silloin uskaltaa ottaa illallakin enemmän. Pitääpä katsoa, käyttäisikö joku autolla marketissa. Oli alennus, mäyräkoirasta.
Vapaakauppa puhuttaa WTO:ta — Vapaa? Vapaa kenen kannalta? Vapaus tarkoittaa nykyään vahvojen vapautta ja protektionismia. Rooma. Länsimaiden perikato on jo alulla.
Alkoholista aiempaa vähemmän tuloja valtiolle — Kuitenkin enemmän lystiä kansalle. Pian on taas vapaapäivä. Silloin uskaltaa ottaa illallakin enemmän. Pitääpä katsoa, käyttäisikö joku autolla marketissa. Oli alennus, mäyräkoirasta.
Kategoriat
"Ei siellä nyt ihan niin hurjaa ole"
Huumekauppaa ja valtataistelua. Itse tehtyjä veitsiä, murhia ja raiskauksia. Televisiosarjojen antama kuva on hurja, mutta virheellinen. Paavo ”Tikari” Lipponen vakuuttaa, että Suomen eduskunta on oikeastaan hyvinkin rauhallinen paikka.
(HELSINKI) Suomen televisiossa on muutaman vuoden sisällä pyörinyt parikin suosittua eduskuntaympäristöön sijoittuvaa sarjaa. Etenkin nelosella pyörinyt Kylmä rinki kuvasi eduskunnan käytäviä ja saleja hengenvaarallisena paikkana, jossa vahvat armotta alistavat heikompia.
Paavo ”Tikari” Lipponen (SDP) on nähnyt edustuslaitoksemme lisäksi monia ulkomaisiakin parlamenttitaloja. Hän ei ole ylpeä menneisyydestään, mutta muistuttaa kuitenkin, ettei kaikkea televisiosta nähtyä pidä uskoa.
”Ei nyt ehkä voi hyvästä yhteishengestä puhua, mutta kyllä sitä mieluiten jätetään muut rauhaan. Ei kukaan halua riidanhaastajan maineeseen.”
Etenkin kuvaukset raiskauksista Lipponen kehottaa jättämään omaan arvoonsa. ”Kyllä tällaiset tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Itse asiassa muistan kuulleeni vain muutamasta tapauksesta, jossa jonkun valtapuolueen edustaja olisi pakottanut pienemmän puolueen edustajan yhdyntään kanssaan. Rahan tai ruoka-annosten viemistä esiintyy jonkun verran, mutta kyllä henkilökunta yleensä puuttuu siihenkin tehokkaasti.”
(HELSINKI) Suomen televisiossa on muutaman vuoden sisällä pyörinyt parikin suosittua eduskuntaympäristöön sijoittuvaa sarjaa. Etenkin nelosella pyörinyt Kylmä rinki kuvasi eduskunnan käytäviä ja saleja hengenvaarallisena paikkana, jossa vahvat armotta alistavat heikompia.
Paavo ”Tikari” Lipponen (SDP) on nähnyt edustuslaitoksemme lisäksi monia ulkomaisiakin parlamenttitaloja. Hän ei ole ylpeä menneisyydestään, mutta muistuttaa kuitenkin, ettei kaikkea televisiosta nähtyä pidä uskoa.
”Ei nyt ehkä voi hyvästä yhteishengestä puhua, mutta kyllä sitä mieluiten jätetään muut rauhaan. Ei kukaan halua riidanhaastajan maineeseen.”
Etenkin kuvaukset raiskauksista Lipponen kehottaa jättämään omaan arvoonsa. ”Kyllä tällaiset tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Itse asiassa muistan kuulleeni vain muutamasta tapauksesta, jossa jonkun valtapuolueen edustaja olisi pakottanut pienemmän puolueen edustajan yhdyntään kanssaan. Rahan tai ruoka-annosten viemistä esiintyy jonkun verran, mutta kyllä henkilökunta yleensä puuttuu siihenkin tehokkaasti.”
Vaikeasti kumottavia myyttejä
Lipponen ymmärtää, että huhut eduskunnan hurjasta menosta syntyvät helposti. Monet eivät pääse näkemään, miltä sisäpuolella oikeastaan näyttää ja kansanedustajiakin nähdään yleensä vain televisiossa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään väkivaltaisten narkomaanien himokas joukko.
”Useimpia siellä sisällä olevia ei kadulla mistään arvaisi kansanedustajiksi. Että ihan tavallista joukkoa, kaikki vain on tehneet jonkun virheen mistä nyt maksavat.”
Lipposen mukaan saattaisikin olla hyvä, jos eduskuntataloon järjestettäisiin useamminkin tutustumiskäyntejä. Näin ihmisten ehkä olisi helpompi hyväksyä myös entiset kansanedustajat takaisin osaksi yhteiskuntaa.
(HAUHO) Suomalaiset nuoret tarvitsisivat kipeästi lisää tietoa päihteiden väärinkäytöstä, ilmenee kansanterveyslaitoksen teettämästä tutkimuksesta. Lähes puolet nuorista tietää vähän tai todella vähän päihteistä ja niiden oikeasta käytöstä.
”Esimerkiksi ihan kunnon viinaa monet tarjoaa kaverille”, selvittää ongelmallista tilannetta kansanterveyslaitoksen nuorisotyöryhmän johtaja Arvid Raju. ”Kyllä tällaisia aivan vääriä käyttöjä viinalle tuntuu aina vain löytyvän. Hyvin nuorella iällä on sitten myös tyypillistä toisinaan kaataa viinaa ihan kavereilta salaa maahankin, ihan että koetetaan näyttää kovalta jätkältä, että toipa vetää viinaa vauhdilla. Tämä on ilman muuta huolestuttava suuntaus.”
Kansanterveyslaitoksessa onkin jo järjestetty rahoitus yläasteikäisille suunnattua kampanjaa varten. ”Suun kautta mahaan — alkoholin oikea käyttö”-kampanjan tarkoituksena on saada nuoret ymmärtämään viinan väärinkäytön vaarat.
”Kyllä se voi kesken loppua. Ja sitten alkaa meinaan vituttaan. Ei ehkä siinä heti, mutta pari vuotta myöhemmin, kun ymmärtää että miten paljon sitä viinaa on vaikka tarjottuna ”väärään kurkkuun” mennyt”, kuvailee Raju.
”Esimerkiksi ihan kunnon viinaa monet tarjoaa kaverille”, selvittää ongelmallista tilannetta kansanterveyslaitoksen nuorisotyöryhmän johtaja Arvid Raju. ”Kyllä tällaisia aivan vääriä käyttöjä viinalle tuntuu aina vain löytyvän. Hyvin nuorella iällä on sitten myös tyypillistä toisinaan kaataa viinaa ihan kavereilta salaa maahankin, ihan että koetetaan näyttää kovalta jätkältä, että toipa vetää viinaa vauhdilla. Tämä on ilman muuta huolestuttava suuntaus.”
Kansanterveyslaitoksessa onkin jo järjestetty rahoitus yläasteikäisille suunnattua kampanjaa varten. ”Suun kautta mahaan — alkoholin oikea käyttö”-kampanjan tarkoituksena on saada nuoret ymmärtämään viinan väärinkäytön vaarat.
”Kyllä se voi kesken loppua. Ja sitten alkaa meinaan vituttaan. Ei ehkä siinä heti, mutta pari vuotta myöhemmin, kun ymmärtää että miten paljon sitä viinaa on vaikka tarjottuna ”väärään kurkkuun” mennyt”, kuvailee Raju.
Viina ei ainoa ongelma
Kansanterveyslaitos aikoo samaan aikaan käynnistää muitankin valistuskampanjoita. Erityisen huolen aiheena ovat nuorison suosimissa poskisavuissa hukkaan menevä nikotiini. Myös varttuneemman nuorison taipumus käyttää kannabispäihteitä ollessaan jo valmiiksi humalassa on Rajun mukaan epäterve piirre yhteiskunnassa.
”Kyllähän se vanha viisaus paikkansa pitää, että viinan juominen yhdessä pilven polttamisen kanssa on niinkuin tuuleen kusisi. Että eiköhän nuoret vedetä viina viinana ja tötsyt tötsyinä.”
(HELSINKI) Takin kääntäminen ei ole vähentynyt Suomen eduskunnassa juuri lainkaan kulta-aikansa kahdeksankymmentä-luvun lopun jälkeen. Vakituisia takinkääntäjiä eduskunnassa ei juuri ole, tyypillisesti takki käännetään hetken mielijohteesta.
”Siinä se roikkui suuren istuntosalin ulkopuolella, kenen takki lie ollut. Siinä kun kukaan ei ollut näkemässä, niin minä sen nopeasti siitä käänsin”, kuvailee kansanedustaja Raimo ensimmäistä takinkääntökokemustaa. Myöhemmin hän on kääntänyt takkeja niin Stockmanilta, kuin lukuisista miesten vaatehtimoistakin. ”Eduskunnasta ei enää kehtaa kääntää, kun aina on vaara, että takin alkuperäinen omistaja kävelee käytävällä vastaan”, perustelee hän siirtymistään väljemmille vesille.
Yleensä käännettyjä takkeja kaytetään itse, mutta poliisin tietoon on tullut myös muutamia puoliammattimaisia takinkääntäjiä. Aiemmin kesällä paljastui myös kokonainen liiga.
”Kyllä siinä isojen puolueiden ylin puoluejohto pääasiassa taustalla oli”, kertoo keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Aulis Veijo. ”Pienempien puolueiden edustajia ja etenkin nuorempia tulokkaita käytettiin sitten siinä itse kääntö hoitamassa. Tulot tietysti kerääntyivät tuonne suurpuolueiden vaalikassaan. Ei niistä itse kääntäjät nähneet senttiäkään”
Poliisi kampanjoikin taas syksyllä eduskunnassa takin kääntämistä vastaan. Samalla kansanedustajia pyritään valistamaan myös äänioikeuden liikakäytön vaaroista.
”Siinä se roikkui suuren istuntosalin ulkopuolella, kenen takki lie ollut. Siinä kun kukaan ei ollut näkemässä, niin minä sen nopeasti siitä käänsin”, kuvailee kansanedustaja Raimo ensimmäistä takinkääntökokemustaa. Myöhemmin hän on kääntänyt takkeja niin Stockmanilta, kuin lukuisista miesten vaatehtimoistakin. ”Eduskunnasta ei enää kehtaa kääntää, kun aina on vaara, että takin alkuperäinen omistaja kävelee käytävällä vastaan”, perustelee hän siirtymistään väljemmille vesille.
Yleensä käännettyjä takkeja kaytetään itse, mutta poliisin tietoon on tullut myös muutamia puoliammattimaisia takinkääntäjiä. Aiemmin kesällä paljastui myös kokonainen liiga.
”Kyllä siinä isojen puolueiden ylin puoluejohto pääasiassa taustalla oli”, kertoo keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Aulis Veijo. ”Pienempien puolueiden edustajia ja etenkin nuorempia tulokkaita käytettiin sitten siinä itse kääntö hoitamassa. Tulot tietysti kerääntyivät tuonne suurpuolueiden vaalikassaan. Ei niistä itse kääntäjät nähneet senttiäkään”
Poliisi kampanjoikin taas syksyllä eduskunnassa takin kääntämistä vastaan. Samalla kansanedustajia pyritään valistamaan myös äänioikeuden liikakäytön vaaroista.
Kategoriat
Sähköisten meedioiden suosio kasvussa
(PORVOO) Printtimeedioiden suosio on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut hiukan. Sähköisten meedioiden suosio sitä vastoin on noussu, etenkin viimeisen puolen vuoden aikana sähkömeedioilla on mennyt erityisen hyvin.
”Tämä oli kyllä aivan ennalta nähtävissä”, toteaa sähkömeedioiden liiton puheenjohtaja Uri Geller. ”Kaikki meidän alan työntekijät ovatkin myyneet printtipuolen osakkeensa jo hyvän aikaa sitten.”
Geller ei suostu kertomaan, kuinka kauan sähkömeedioiden suosio kestää. Joissain piireissä odotellaan kuitenkin jo painetun ennustuksen renessanssia. Viimeiset todella suositut printtimeediot olivat Nostradamus ja hänen edeltäjänsä, profeetta Johannes.
Tilastokeskuksen mukaan eri alojen suosion heilahtelu on seurausta kosmisten voimien myllerryksestä. ”Ping-ping-diuu-uu-uu”, todetaan tilastokeskuksesta. Vastaajan nimeä ei haluta antaa julkisuuteen.
”Tämä oli kyllä aivan ennalta nähtävissä”, toteaa sähkömeedioiden liiton puheenjohtaja Uri Geller. ”Kaikki meidän alan työntekijät ovatkin myyneet printtipuolen osakkeensa jo hyvän aikaa sitten.”
Geller ei suostu kertomaan, kuinka kauan sähkömeedioiden suosio kestää. Joissain piireissä odotellaan kuitenkin jo painetun ennustuksen renessanssia. Viimeiset todella suositut printtimeediot olivat Nostradamus ja hänen edeltäjänsä, profeetta Johannes.
Tilastokeskuksen mukaan eri alojen suosion heilahtelu on seurausta kosmisten voimien myllerryksestä. ”Ping-ping-diuu-uu-uu”, todetaan tilastokeskuksesta. Vastaajan nimeä ei haluta antaa julkisuuteen.
Kategoriat
Suomi pohjolan piratismikeidas
(KOKKOLA) Piratismi rehottaa edelleen myös Suomessa, vaikka se onkin hieman vähentynyt kulta-ajastaan 1800-luvun alusta. Kuten Lehti kertoi perjantaina 24.7., on maailmalla johtava piratismialue edelleen Karibianmeri. Suomi on kuitenkin edelleen pohjolan kärkimaa. Suurelta osin tähän vaikuttaa Venäjän ja Viron läheisyys.
”Kyllä tämä mahdollisuus paeta nopeasti aluevesirajan yli helpottaa piraattien toimintaa kummasti”, toteaa tarkastaja Tauno Palo keskusrikospoliisista. ”Myöskin lievät rangaistukset rohkaisevat monia nuoria tälle alalle. Muistan, kun Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin, silloin piratismi rauhoittui kummasti parin vuoden ajaksi.”
Piratismin juuret eivät kuitenkaan löydy aivan näin yksinkertaisesti. Palo on tavannut useita piraatteja, joille elämäntapa on langennut aivan muista syistä. ”Neito, jota lempi: hän oli petturi/ ja siksi tuli hänestä näin julma ryöväri”, muistelee hän erästäkin klassista tapausta.
Loppujen lopuksi piratismia Suomessakin yleensä harjoittavat nuoret, jotka eivät oikeastaan halua kenellekään pahaa, muistuttaa Palo. Usein he lopettavat toimintansa iän karttuessa. Näin kävi tässäkin jo mainitussa tapauksessa. ”Hän on nyt Suomessa/ ja jossain jokivarressa lie lossivahtina. / Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin.” Palo haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kaikille piraattitarinoilla saada yhtä onnellista loppua.
”Kyllä tämä mahdollisuus paeta nopeasti aluevesirajan yli helpottaa piraattien toimintaa kummasti”, toteaa tarkastaja Tauno Palo keskusrikospoliisista. ”Myöskin lievät rangaistukset rohkaisevat monia nuoria tälle alalle. Muistan, kun Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin, silloin piratismi rauhoittui kummasti parin vuoden ajaksi.”
Piratismin juuret eivät kuitenkaan löydy aivan näin yksinkertaisesti. Palo on tavannut useita piraatteja, joille elämäntapa on langennut aivan muista syistä. ”Neito, jota lempi: hän oli petturi/ ja siksi tuli hänestä näin julma ryöväri”, muistelee hän erästäkin klassista tapausta.
Loppujen lopuksi piratismia Suomessakin yleensä harjoittavat nuoret, jotka eivät oikeastaan halua kenellekään pahaa, muistuttaa Palo. Usein he lopettavat toimintansa iän karttuessa. Näin kävi tässäkin jo mainitussa tapauksessa. ”Hän on nyt Suomessa/ ja jossain jokivarressa lie lossivahtina. / Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin.” Palo haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kaikille piraattitarinoilla saada yhtä onnellista loppua.
Kategoriat
Uusia sanoja suomen kieleen
(ROVANIEMI) Suomalaisen sanan ja laulun päivän kunniaksi presidentti Tarja Halonen vihki tänään käyttöön kokoelman uusia suomen kielen sanoja. Uusia sanoja saivat niin tiede kuin talouselämäkin. Kaikki uutena lanseerattavat sanat ovat tänä vuonna adjektiiveja.
Samalla useat pidemmän aikaa epävirallisessa käytössä olleet sanat saivat virallisen sanan aseman. Suomen kielenhuoltoyhdistyksen yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kehittelemien sanojen toivotaan presidentti Halosen mukaan yksinkertaistavan ja tehostavan ihmisten välistä kanssakäymistä.
Samalla useat pidemmän aikaa epävirallisessa käytössä olleet sanat saivat virallisen sanan aseman. Suomen kielenhuoltoyhdistyksen yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kehittelemien sanojen toivotaan presidentti Halosen mukaan yksinkertaistavan ja tehostavan ihmisten välistä kanssakäymistä.
Jokaiselle omansa
Talouselämä sai käyttöönsä kaksi uutta sanaa. Nämä ovat ”kivamukava” ja ”pahapahayäk”. Molempien sanojen tilalla on aiemmin jouduttu käyttämään kokonaista käsitteiden ketjua, joten ne helpottavat kommunikaatiota huomattavasti. Esimerkiksi kivamukavan sijaan aiemmin puhuttiin useiden ihmisten yhtäaikaisista potkuista ilman irtisanomisajan palkkaa.
Pahapahayäk sen sijaan tulee korvaamaan käsitehirmun ”työntekijöiden vaatimukset neuvotteluissa”. Talouden keskusliiton mukaan uusien sanojen lanseeraaminen ei saa jäädä tähän, mikäli Suomen kilpailukyky halutaan säilyttää. Liiton mukaan nyt on kuitenkin otettu jo askel oikeaan suuntaan.
Vihdoinkin virallinen
Tieteen puolella lanseerataan niin ikään kaksi uutta sanaa. Näistä ensimmäinen ”ihanvituntärkeä” viittaa saavutuksiin kaupan ja tekniikan alan tutkimuksissa. ”Pelleilyturha” sitä vastoin tulee viittaamaan kaikkeen humanistiseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen liittyvään. Talouden keskusliiton mukaan uusien sanojen lanseeraaminen ei saa jäädä tähän, mikäli Suomen kilpailukyky halutaan säilyttää. Liiton mukaan nyt on kuitenkin otettu jo askel oikeaan suuntaan.
Virallisen sanan aseman saivat sanat ”tuomo” ja ”ttana”. Pääasiassa ohiajavissa autoissa pienillä kylillä käytetty tuomo on käytännössä jo pitkään puhekielessä korvannut pidemmän versionsa ”vitun homo”. Erilaisesta kirjoitusasustaan huolimatta fraasit ovat tyypillisessä käyttötilanteessaan foneettisesti lähes identtisiä.
”Ttana” säästää niin ikään huutajansa keuhkoja jättämällä alkuperäismuotoon kuuluvan ”saa”-tavun kokonaan pois. Molempien ilmauksien lyhyet versiot ovat presidentti Jaqcues Chiracin mukaan aivan yhtä helposti ymmärrettäviä, kuin pitkät versiotkin. Sekä Make että Pera ottivat uutisen snägärillä ilolla vastaan.
Kategoriat
Kokonaistuotannon kasvu kiihtyi
(HELSINKI) Konaistuotannon kasvu kiihtyi koko alkuvuoden ajan, ilmenee teollisuuden keskusliiton Suomen tilastokeskuksella teettämästä selvityksestä. Sen sijaan puolikas- ja neljännestuotanto oli laskemaan päin ensimmäistä kertaa sitten lamavuosien. Kaupan keskusliiton johtaja Ilvari Hyveen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään hälyttävä.
”Kyllä näitä heilahteluja tulee. Puolikkaita ja neljänneksiä on onneksi varastoissa vaikka hur mycket, ja ainahan noita kokonaisia voi sitten halkoa, jos meinaa loppumaan päästä. Kyllä tämä kokonaistuotannon kasvu ainakin toistaiseksi kompensoi nämä osien tuotannon heilahtelut”, rauhoittelee Hyve vauhkoontumaan valmista kansaa.
”Kyllä näitä heilahteluja tulee. Puolikkaita ja neljänneksiä on onneksi varastoissa vaikka hur mycket, ja ainahan noita kokonaisia voi sitten halkoa, jos meinaa loppumaan päästä. Kyllä tämä kokonaistuotannon kasvu ainakin toistaiseksi kompensoi nämä osien tuotannon heilahtelut”, rauhoittelee Hyve vauhkoontumaan valmista kansaa.
(TORTUGA) Espanjan, Englannin ja Ranskan kauppalaivastot aikovat yhteisvoimin ryhtyä toden teolla kitkemään piratismia Karibian alueelta. Piratismin määrä alueella on lisääntynyt vuosi vuodelta ja saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, että se alkaa näkyä laivastojen katteessa. Ongelmana piratismin vastaisessa taistelussa on kuitenkin se, ettei piratismia vieläkään oikein mielletä rikokseksi.
”Kyllä tätä kauppalaivojen ryöstelyä yhä pidetään enemmän sellaisena huvina kuin minään rikollisena toimintana. Tyypillinen piraattihan on tuollainen reilu parikymppinen mieshenkilö, jolla ei ole minkäänlaista rikosrekisteriä. Silmälappu ja puujalka kuitenkin usein löytyy”, kertoo Englannin kauppalaivaston komentaja, kommodori James Drake.
Piratismi on maailmalaajuinen ongelma, mutta karibianmeren alue on erityisen paha. Syyksi tähän arvellaan laajoja ”harmaita alueita” merikartalla. Näitä alueita ei valvo virallisesti oikeastaan kukaan, joten piratismi pääsee helposti pesiytymään tänne. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus järjestää jatkuva partiointi myös ei-kenenkään-alueelle ja taata näin laivojen sujuva ja riskitön liikkuvuus.
”Kyllä tätä kauppalaivojen ryöstelyä yhä pidetään enemmän sellaisena huvina kuin minään rikollisena toimintana. Tyypillinen piraattihan on tuollainen reilu parikymppinen mieshenkilö, jolla ei ole minkäänlaista rikosrekisteriä. Silmälappu ja puujalka kuitenkin usein löytyy”, kertoo Englannin kauppalaivaston komentaja, kommodori James Drake.
Piratismi on maailmalaajuinen ongelma, mutta karibianmeren alue on erityisen paha. Syyksi tähän arvellaan laajoja ”harmaita alueita” merikartalla. Näitä alueita ei valvo virallisesti oikeastaan kukaan, joten piratismi pääsee helposti pesiytymään tänne. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus järjestää jatkuva partiointi myös ei-kenenkään-alueelle ja taata näin laivojen sujuva ja riskitön liikkuvuus.
”Mittavia toimia tarvittaisiin”
”Kyllä nämä toimet ovat tarpeen ehdottomasti”, toteaa Drake, ”mutta tarvittaisiin myös yhtenäisempi kansainvälinen lainsäädäntö. Piraatit toimivat vaivatta ympäri maailmaa, mutta virkavalta on sidottu toimimaan oman maansa sisällä. Näin ei voi jatkua”, hän muistuttaa.
Myös erilaisia valistuskampanjoita Drake suosii. Hänen mukaansa aivan liian usein piraatti ei edes tiedä olevansa piraatti tai kuvittelee tekevänsa rikoksen, jolla ei ole lainkaan uhria. Drake puistelee päätään tällaiselle ajatukselle: rikoksella on aina uhri.
”Kyllä esimerkiksi kun laiva poltetaan, upotetaan ja kaikki matkustajat ja miehistö tapetaan tai myydään orjiksi, niin vaikka se voi vaikuttaa ensi silmäyksellä siltä, että ei siinä kukaan suoranaisesti kärsi, niin kyllä se ajan kanssa alkaa näkyä ensinnäkin suuryhtiöiden katteessa ja sittemmin ihan suoraan hinnoissa. Että kyllä pitkällä tähtäimellä piratismista kärsivät kaikki”, muistuttaa Drake vielä lopuksi.