(SUOMI, VALITETTAVASTI) Kampanjointi ensi kevään eduskuntavaaleihin käy jo nyt tulikuumana. Asiantuntijoiden mukaan keskeisimmäksi vaaliteemaksi nousee se, miten Suomi selviää tulevien vuosikymmenten haasteista, kuten väestön ikärakenteen muutoksesta, vientiteollisuuden murroksesta ja eläkejärjestelmän rapautumisesta. Teeman tärkeyden huomaa siitä, että erittäin monet ehdokkaat ja puolueet ovat nostaneet kampanjansa keskiöön kysymykset siitä mitä ne homot oikein kotonaan puuhaavat ja siitä, onko naapurin Salimalla oma uintivuoro.
”On selvää, että eläkesysteemin suurremontti on mahdoton toteuttaa jos on näitä homoja, koska ne ei maksa veroja ja missäs minä olinkaan”, pohtii protestiehdokas Rehti Lapin-Mies, jolla on oikeasti aika paha olla.
Erityisen suurta huomiota viime viikkoina on herättänyt vahvassa gallupnousussa olevien perussuomalaisten aloite, jonka mukaan kaikkien homoseksuaalien olisi jatkossa käytettävä paidanrinnuksessaan vaaleanpunaista kangaskolmiota. Aloitteen tarkoituksena on kohentaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa vanhustenhuollon tilaa. Ehdotus on kerännyt suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, jossa sitä on pidetty raikkaana ja ryhdikkäänä avauksena vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
”Homot ja lesbot senkun pelottelevat suurta enemmistöä, joka yrittää kaikin keinoin jatkaa elämää ja ihmislajia”, sanoo eräs ihan oikea ihminen ihan tosissaan. Siis vittu oikeasti sanoo, julkisesti ja omalla nimellään, ei tällaista pysty keksimään. Miettikää, vuonna 2010. Mitä helvettiä, siis mitä helvetin helvettiä täällä oikein tapahtuu ja mistä pääsee ulos?
Vähemmästäkin pitää kiskoa myssy silmille.
Rohkeat esitykset jakavat mielipiteitä
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotukseen ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan [search term=”Jutta Urpilainen”]Jutta Urpilaisen[/search] mielestä pitää tarkoin pohtia, olisiko kolmion kenties oltava väriltään turkoosi tai ehkä beige. Myöskään kolmion koosta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen [search]Jyrki Katainen[/search] puolestaan arvioi, että asia on omantunnonkysymys, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Ennen kolmiokohua poliittista kenttää puhuttivat perussuomalaisten aloitteet ruotsin puhumisen kieltämisestä julkisilla paikoilla, 150-metristen veteraanimonumenttien pystyttämisestä kaikkien kaupunkien keskustaan ja kansalaisoikeuksien porrastamisesta sen mukaan, montako todistettavasti kantasuomalaista henkilön iso- ja isoisovanhempien joukossa on. Ehdotukset ovat keränneet suurta suosiota internetin keskustelupalstoilla, joissa niitä on pidetty raikkaina ja ryhdikkäinä avauksina vanhojen puolueiden arjesta vieraantuneiden juhlapuheiden keskellä.
Suuret puolueet ovat toistaiseksi suhtautuneet ehdotuksiin ristiriitaisesti. SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä pitää tarkoin pohtia, onko pitäisikö monumentin olla 180-metrinen. Myöskään isoisoisovanhempien taustasta ei ole puhuttu riittävästi, Urpilainen kritisoi. Kokoomuksen Jyrki Katainen puolestaan arvioi, että tällaiset asiat ovat omantunnonkysymyksiä, johon puoluejohdon ei ole syytä ottaa jyrkkää kantaa.
Keskustasta ei saatu kommenttia jutun painoon mennessä, koska kaikki olivat käräjillä.
Keskustelun kiihtyminen ennakoi Lehden vaalieksperttien mukaan äänestysvilkkauden kasvua ja ”todennäköisesti historian murheellisinta vaalikampanjaa”.
Tekijä: August Elokuu
(WACO) Suomen johtavan mediakonsernin Samizdat Oy:n lippulaivajulkaisu Lehti on luopunut poliittisesta sitoutumattomuudestaan ja toimii tästä päivästä lukien Perussuomalaisen puolueen pää-äänenkannattajana. Linjanmuutoksesta kertoi iltapäivän tiedotustilaisuudessa konsernin varatoimitusjohtaja Fedja-setä, kissa ja koira.
”Uusimpia galluptuloksia seuratessamme totesimme, että voi pojat, jos on joskus oikea hetki kääntää takkia niin se on nyt”, tuumasi Fedja-setä, kissa ja koira.
Varatoimitusjohtajan mukaan ei tuota lehdelle eikä toimitukselle erityisiä pulmia, että Lehti on aiemmin pilkannut puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia satiirisesti muun muassa ”ihan tyhmäksi” ja kansanedustaja Pentti Oinosta ”Pentti Oinoseksi”. Fedja-setä, kissa ja koiran mukaan takinkääntö on toimituksen väelle tuttua puuhaa, ja toimittajat nyt muutenkin tekevät just niin kuin hallitus ja osakkeenomistajat käskevät, ja jos ei kiinnosta, riittää oven takana medianomeja aina työvoimatoimiston ovelle asti.
Lehti paaluttaa uutta linjaansa tulevan Aikakaus-Lehden pääkirjoituksessa. Varatoimitusjohtaja paljastaa pienen lukuotteen lehden arkijärkisemmästä, tavallisen kansan kokemuksista kumpuavasta linjasta:
”Työväsymys ei ole sairaus. Näin on vihdoin alettu tulkita Kelassa ja työnantajien sairauslomapäätöksissä. Tämä on oikein. Jokainen väsyy joskus. Liiat harrastukset voivat väsyttää. Ihmissuhdeongelmat vievät voimia. Myös työ väsyttää aina joskus jokaista. Se on aivan luonnollista. Mutta ei työstä väsyminen todellakaan ole sairaus”, pohtii päätoimittaja Antti Wehrmachtin kirjoitus.
Lehden tulevassa pääjutussa puolestaan testataan, paljonko retorista hevonpaskaa mahtuu keskivertoon maalaiskaupungissa asuvaan pitkäaikaistyöttömään.
”Uusimpia galluptuloksia seuratessamme totesimme, että voi pojat, jos on joskus oikea hetki kääntää takkia niin se on nyt”, tuumasi Fedja-setä, kissa ja koira.
Varatoimitusjohtajan mukaan ei tuota lehdelle eikä toimitukselle erityisiä pulmia, että Lehti on aiemmin pilkannut puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia satiirisesti muun muassa ”ihan tyhmäksi” ja kansanedustaja Pentti Oinosta ”Pentti Oinoseksi”. Fedja-setä, kissa ja koiran mukaan takinkääntö on toimituksen väelle tuttua puuhaa, ja toimittajat nyt muutenkin tekevät just niin kuin hallitus ja osakkeenomistajat käskevät, ja jos ei kiinnosta, riittää oven takana medianomeja aina työvoimatoimiston ovelle asti.
Lehti paaluttaa uutta linjaansa tulevan Aikakaus-Lehden pääkirjoituksessa. Varatoimitusjohtaja paljastaa pienen lukuotteen lehden arkijärkisemmästä, tavallisen kansan kokemuksista kumpuavasta linjasta:
”Työväsymys ei ole sairaus. Näin on vihdoin alettu tulkita Kelassa ja työnantajien sairauslomapäätöksissä. Tämä on oikein. Jokainen väsyy joskus. Liiat harrastukset voivat väsyttää. Ihmissuhdeongelmat vievät voimia. Myös työ väsyttää aina joskus jokaista. Se on aivan luonnollista. Mutta ei työstä väsyminen todellakaan ole sairaus”, pohtii päätoimittaja Antti Wehrmachtin kirjoitus.
Lehden tulevassa pääjutussa puolestaan testataan, paljonko retorista hevonpaskaa mahtuu keskivertoon maalaiskaupungissa asuvaan pitkäaikaistyöttömään.
(ULAN BATOR) Venäjän ja Euroopan läpi ryöstäen, tappaen ja raiskaten riehunut hunnipäällikkö Attila pitää kohtuuttomana julkisuudessa saamaansa arvostelua. Attilaa on syytetty muun muassa ryöstelystä, tappamisesta ja raiskaamisesta ja häntä on voimallisesti kehotettu lopettamaan hirmuvaltansa pohjoisella pallonpuoliskolla.
”Kyllä minusta näiden niinsanottujen ’suvaitsevaisten’ pitäisi suvaita myös minua. Eikö minulla ole sanan- ja ilmaisunvapaus siinä kuin kaikilla muillakin? Minusta on erittäin suvaitsematonta vaatia, että minun pitäisi lopettaa sortovaltani ja siihen vakaumuksellisena osana kuuluva tappaminen, ryöstely ja raiskaaminen”, pohtii Attila.
”Minähän se tässä olen sorrettu osapuoli.”
Hunnipäällikkö paljastaa myös kärsineensä paljon henkilökohtaista tuskaa saamansa palautteen vuoksi. ”Iltaisin olen itkenyt tämän asian kanssa ja heikkouden hetkiä on kyllä ollut”, Attila kertoo ääni väristen.
”Aagh! Aargh! Aaaaa!” protestoi suvaitsematon ukrainalaiskylän asukas mongolisoturin miekan leikatessa hänen vasemman käsivartensa irti.
”Kyllä minusta näiden niinsanottujen ’suvaitsevaisten’ pitäisi suvaita myös minua. Eikö minulla ole sanan- ja ilmaisunvapaus siinä kuin kaikilla muillakin? Minusta on erittäin suvaitsematonta vaatia, että minun pitäisi lopettaa sortovaltani ja siihen vakaumuksellisena osana kuuluva tappaminen, ryöstely ja raiskaaminen”, pohtii Attila.
”Minähän se tässä olen sorrettu osapuoli.”
Hunnipäällikkö paljastaa myös kärsineensä paljon henkilökohtaista tuskaa saamansa palautteen vuoksi. ”Iltaisin olen itkenyt tämän asian kanssa ja heikkouden hetkiä on kyllä ollut”, Attila kertoo ääni väristen.
”Aagh! Aargh! Aaaaa!” protestoi suvaitsematon ukrainalaiskylän asukas mongolisoturin miekan leikatessa hänen vasemman käsivartensa irti.
(WOODY ALLEN) Juuri saamamme tiedon mukaan maa- ja metsätalousministeriö aikoo paikata Suomen maataloutta vaivaavan lannoitepulan Ylen A-talkin suuren homokeskustelun avulla. Ministeriö suunnittelee jalostavansa kaikki keskustelussa esitetyt paskat argumentit apulannaksi, joka säkitetään ja kuljetetaan jakelupisteisiin ympäri maata.
Asiantuntijoiden mukaan jo ensimmäisen 25 minuutin aikana esitetyllä höyryävällä hevonpaskalla taataan Suomen viljantuotanto seuraavien 10 vuoden ajaksi.
Asiantuntijoiden mukaan jo ensimmäisen 25 minuutin aikana esitetyllä höyryävällä hevonpaskalla taataan Suomen viljantuotanto seuraavien 10 vuoden ajaksi.
(AISKHYLOS) Pakkosuomen opetuksesta kouluissa on tulossa yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä. Monet asiantuntijat sekä kansalaiset eivät ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää koulussa vuosikausia kieltä, josta ei ole mainittavaa hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
(KUKKUU) Suomen kansaa kuohuttaa rajusti kansan kohumielipide sukupuolineutraalista avioliittolaista. Kansan mielestä kansa on täysin väärässä kannattaessaan uutta lakia Ylen gallupissa.
Verkkokeskustelijoiden mielestä on muutenkin epäilyttävää, että tällaisissa kysymyksissä kansan enemmistön kantaa pidetään jotenkin kansan enemmistön näkemystä edustavana, vaikka kaikkihan tietävät ettei näin ole kun minä kerta sanon.
”Enemmistö ei todellakaan kannata sukupuolineutraalia avioliittolakia. Hölynpölyä koko tutkimus”, kirjoittaa eräs keskustelija. Siis ihan oikeasti kirjoittaa, ei tällaista pysty keksimään.
Lukijoiden mielestä kansan mielipidettä ei muutenkaan pitäisi kysyä, paitsi jos mielipide on oikea.
Verkkokeskustelijoiden mielestä on muutenkin epäilyttävää, että tällaisissa kysymyksissä kansan enemmistön kantaa pidetään jotenkin kansan enemmistön näkemystä edustavana, vaikka kaikkihan tietävät ettei näin ole kun minä kerta sanon.
”Enemmistö ei todellakaan kannata sukupuolineutraalia avioliittolakia. Hölynpölyä koko tutkimus”, kirjoittaa eräs keskustelija. Siis ihan oikeasti kirjoittaa, ei tällaista pysty keksimään.
Lukijoiden mielestä kansan mielipidettä ei muutenkaan pitäisi kysyä, paitsi jos mielipide on oikea.
(KEMI) Demareista eronnut ay-jyrä Matti Putkonen liittyy perussuomalaisiin. Puolueen vaihtoa pidetään odotettuna ja loogisena, koska Putkonen tunnetaan kiivaana ydinvoimalobbarina ja perussuomalaiset äänesti yksimielisesti ydinvoiman lisärakentamista vastaan eduskunnassa kesällä.
Putkonen perusteli ratkaisuaan sillä, että perussuomalaiset on ajanut politiikkaa, jolla turvataan suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytykset, mikä kuulostaa tässä kontekstissa toki aika huvittavalta. Hän sanoi myös kyllästyneensä demarien nykylinjaan, niin kuin kieltämättä me kaikki muutkin.
Koska Timo Soini ei vieläkään sanonut mitään, missä olisi ollut sisältöä edes nimeksi, olemme korvanneet hänen kommenttinsa valikoimalla satunnaisia peräkkäin asetettuja sanoja:
”Hiki penkki kolmikanta koiso ulpukka putkinuppi tarralappu klorofylli”, Soini olisi voinut sanoa.
Putkonen perusteli ratkaisuaan sillä, että perussuomalaiset on ajanut politiikkaa, jolla turvataan suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytykset, mikä kuulostaa tässä kontekstissa toki aika huvittavalta. Hän sanoi myös kyllästyneensä demarien nykylinjaan, niin kuin kieltämättä me kaikki muutkin.
Koska Timo Soini ei vieläkään sanonut mitään, missä olisi ollut sisältöä edes nimeksi, olemme korvanneet hänen kommenttinsa valikoimalla satunnaisia peräkkäin asetettuja sanoja:
”Hiki penkki kolmikanta koiso ulpukka putkinuppi tarralappu klorofylli”, Soini olisi voinut sanoa.
(MALAX) Ulkomailla sijaitseva elefantti on tuoreimpien tietojen mukaan ajatellut ikäviä ja pahoja asioita suomalaisista. Eläimen kerrotaan myös pohtineen negatiivissävytteisesti Suomea maana ja arvelleen täkäläiseen kulttuuriin kuuluvan joitain huonoiksi luettavia piirteitä.
”Tröööööööööööööööööööööööööö!” kommentoi elefantti ihan oikealla ulkomaisella verkkosivustolla nimimerkin suojista.
Suomen maabrändiä pohtiva työryhmä on elefantin näkemyksistä erittäin huolestunut. Mahdollista on, että elefantti kutsutaan tilanteen korjaamiseksi vierailulle Suomeen yhdessä Pensseli-sedän kanssa ensi vuoden puolella.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat, mikä takaa aina hyvän mielen.
”Tröööööööööööööööööööööööööö!” kommentoi elefantti ihan oikealla ulkomaisella verkkosivustolla nimimerkin suojista.
Suomen maabrändiä pohtiva työryhmä on elefantin näkemyksistä erittäin huolestunut. Mahdollista on, että elefantti kutsutaan tilanteen korjaamiseksi vierailulle Suomeen yhdessä Pensseli-sedän kanssa ensi vuoden puolella.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat, mikä takaa aina hyvän mielen.
(SONISPHERE) Kesän järkyttävin murhenäytelmä koettiin sunnuntaina Helsingissä, kun ukkosmyrsky iski Alppipuiston alueelle kesken rockfestivaalin. Alustavien tietojen mukaan ainakin 400 hipsteriä on sulanut ja ainakin sadan pelätään liuenneen tulvavesiin.
”Pelastusmiehistöjen saapuessa paikalle juuri mitään ei ollut enää tehtävissä hipsterien pelastamiseksi, jos oli koskaan ollutkaan”, kommentoi palomestari Pekka Napalmi.
Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon ihmisiä puistoon oli kerääntynyt. Alustavien arvioiden mukaan ihmisiä oli yhteenlaskettuna kuitenkin selvästi enemmän kuin paikalla olleissa polkupyörissä vaihteita.
Kaupunginisät ovat ilmaisseet syvimmät pahoittelunsa tragedian uhreille. Valoisana puolena pidetään silti sitä, ettei kaupungin verokertymään ole tapauksen vuoksi odotettavissa merkittävää pudotusta.
”Pelastusmiehistöjen saapuessa paikalle juuri mitään ei ollut enää tehtävissä hipsterien pelastamiseksi, jos oli koskaan ollutkaan”, kommentoi palomestari Pekka Napalmi.
Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon ihmisiä puistoon oli kerääntynyt. Alustavien arvioiden mukaan ihmisiä oli yhteenlaskettuna kuitenkin selvästi enemmän kuin paikalla olleissa polkupyörissä vaihteita.
Kaupunginisät ovat ilmaisseet syvimmät pahoittelunsa tragedian uhreille. Valoisana puolena pidetään silti sitä, ettei kaupungin verokertymään ole tapauksen vuoksi odotettavissa merkittävää pudotusta.
(JOUKKOÄLY) Sosiaalinen media on puhdistanut tänään Vantaanjoen seudun viikonlopun kaljakelluntatapahtuman jäljltä. Siivoustempausta kommentoineen sosiaalisen median mukaan koko joenvarsi on siistitty kumiveneistä ja muista kelluntavälineistä sekä tyhjistä olutpulloista, paitsi niiltä osin kun ei ole, millä tarkoitetaan että aika vähän on siistitty.
”Tämä osoittaa itseorganisoitumisen ja joukkoälyn voiman. Tulevaisuus on sosiaalisen median ja konsulttipalkkion voitte maksaa sille vanhalle tilille”, kommentoi lasinpalaa jalkapohjastaan irrottava Inno Vaatio Petäjäksestä.
Sosiaalinen media on aiemmin osoittanut merkittävän roolinsa muun muassa ajattamalla miestä minikaivurilla ympäri Suomen, levittämällä tietoa meidän koiran näyttelysaavutuksista sekä rahoittamalla Samizdat-konsernin viinanjuontia.
Lisäksi sosiaalisen median pyynnöstä journalistista päätöksentekoa on aika lailla siirretty toimituksen ulkopuolelle, mikä ei asiantuntijoiden mukaan riko journalistin ohjeita, paitsi niiltä osin kun rikkoo, millä tarkoitetaan että aika paljon enemmän kuin haluaisimme myöntää.
”Isä, mitä meillä syötiin ennen kuin oli sosiaalista mediaa?” kysyi Pikku-Ville, 5 vuotta.
”Tämä osoittaa itseorganisoitumisen ja joukkoälyn voiman. Tulevaisuus on sosiaalisen median ja konsulttipalkkion voitte maksaa sille vanhalle tilille”, kommentoi lasinpalaa jalkapohjastaan irrottava Inno Vaatio Petäjäksestä.
Sosiaalinen media on aiemmin osoittanut merkittävän roolinsa muun muassa ajattamalla miestä minikaivurilla ympäri Suomen, levittämällä tietoa meidän koiran näyttelysaavutuksista sekä rahoittamalla Samizdat-konsernin viinanjuontia.
Lisäksi sosiaalisen median pyynnöstä journalistista päätöksentekoa on aika lailla siirretty toimituksen ulkopuolelle, mikä ei asiantuntijoiden mukaan riko journalistin ohjeita, paitsi niiltä osin kun rikkoo, millä tarkoitetaan että aika paljon enemmän kuin haluaisimme myöntää.
”Isä, mitä meillä syötiin ennen kuin oli sosiaalista mediaa?” kysyi Pikku-Ville, 5 vuotta.