Viimeksi sunnuntaina soppaa hämmensi keskustan puoluesihteeri Eero Lankia, joka puolsi puolueen kuntapäättäjille lähettämässään kirjeessä voimakkaasti ns. maalaiskuntamallia. Lankian mukaan keskustan asemat maalaiskunnissa ovat perinteisesti olleet erittäin vahvat, joten niiden lisääminen kohentaisi puolueen asemaa tuntuvasti.
”Nykyään niistä ei ole jäljellä kuin Jyväskylän maalaiskunta, ja sekin on lähinnä surullinen ilmestys”, kirjoittaa Lankia.
Myös kivi- ja kasvikunnilla kannatusta
Tilanne ei kuitenkaan ole yksinkertainen sen paremmin keskustan kuin muidenkaan puolueiden sisällä. Puolueen agraarilaidalla on ilmennyt vahvaa kannatusta ns. kasvikuntamallille. Oikeistoryhmissä taas sirpaloitumista luo etenkin voimakas valtakunta-mallia ajava ryhmittymä.
Mallierimielisyyksistä riippumatta eri kuppikuntia yhdistää kuitenkin huoli siitä, miten tulevat uudet kuntarajat piirretään. Monet pelkäävät, että summittaisesti viivottimella vedetyt rajat halkovat heimojen perinteisiä nautinta-alueita ja aiheuttavat verisiä sisällissotia.
Sisäministeriön edustajan Kunta Kinten mukaan apua aiotaan ehkä pyytää ulkomaisilta asiantuntijoilta. Esillä ovat olleet ainakin Masonin ja Dixonin nimet.
Kansanedustaja Irja Tulonen (kok.) puolestaan varoitti edustajatovereitaan siitä, että fakkiutuminen eri kuntamallien faniryhmiin voi aiheuttaa väkivaltaa esimerkiksi jääkiekkokatsomoissa sekä eduskunnan lehtereillä.