Kategoriat
Politiikka Ulkomaat

Unkari ratifioi Nato-jäsenyyden helmikuussa, Coldplay tulossa stadionkeikalle Helsinkiin, OL3-reaktorin ongelmat selätetty

Photo by Dan Cook on Unsplash

(STOLBOVA) Pitkään jumittaneesta Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessista kuultiin keskiviikkona hyviä uutisia. Ulkoministeri Pekka Haavisto (grön, eino) ilmoitti tiedotustilaisuudessa, että Unkari aikoo ratifioida jäsenyyden helmikuun alussa. Haaviston mukaan hän sai asiasta vahvan vakuutuksen unkarilaiselta virkaveljeltään.

”Vannon, kautta kiven ja kannon. Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön”, sanoi Haavisto ministerin kertoneen.

Samassa yhteydessä ulkoministeri ilmoitti rockyhtye Coldplayn saapuvan ensi keväänä stadionkeikalle Helsinkiin. Myös energiakriisi tuntuu vältetyn, sillä Olkiluodon kolmosreaktoria piinanneet syöttövesipumppujen ongelmat ovat kuuleman mukaan ratkenneet ja laitos toimii jo ensi viikolla täydellä teholla.

Unkarin ohella Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta tämäkin este on Lehden luotettavien lähteiden mukaan pian ylitetty. Ruotsi sovittaa tulehtuneet välinsä Recep Tayyip Erdoganin hallintoon toimittamalla maalle merkittävät määrät rautamalmia ja kuulalaakereita ”ikäänkuin vanhasta muistista, minns du Hermann”, ja Suomi sitoutuu lähettämään Turkille uuden bilateraalikauppasopimuksen nojalla vuosittain sovittavan kiintiömäärän gülenistejä, kurdiaktivisteja ja niitä muita niitä senkin semmoisia. Vastineeksi saadaan koiniks-mitta nisuja ja kolme koiniksia ohria ei-inflaatiokorjattuna.

Kategoriat
Politiikka

Keskusta tyytyväinen suomalaisen luontosuhteen pelastamiseen – ministeriryhmä upotti seremoniallisen traktorinakun suohon ja ampui oravan saavutuksen kunniaksi

Photo by Tobias Tullius on Unsplash

(OSARA) Keskustapuolue ja sen molemmat äänestäjät ovat tällä viikolla juhlineet historiallisia saavutuksiaan Suomen luonnon puolustamiseksi. Puolue katsoo, että sen kritiikkiäkin herättäneet ratkaisut ovat käytännössä taanneet sen, että perinteinen suomalainen luontosuhde säilyy myös tuleville sukupolville. Sen ytimessä ovat oikeus kaataa jäteöljyt lähipuroon ja ampua kaikki osat luonnosta jotka tulevat liian likelle vittuilemaan.

Keskustan ministeriryhmä juhlisti saavutuksiaan tiistaina iltapäivällä traditionaalisin menoin, eli upottamalla vanhan Massey-Fergusonin akun suonsilmäkkeeseen ja tappamalla oravan. Nämä tavat on ensi kertaa kirjattu muistiin Kustaa Vilkunan kuuluisassa Vuotuisessa ajantiedossa, ja niiden arvellaan periytyvän jopa 1700-luvulta ensimmäisten niin sanottujen ”tupailtojen” ajalta. Tuolloin talonpoikien sanottiin harmaina syyspäivinä kokoontuvan yhteen heitelläkseen mäyriä pienillä kivillä ja huudellakseen niille rumia.

Jo aiemmin tässä kuussa keskusta kohahdutti riitauttamalla uudistetun saamelaiskäräjälain. Puolueen puheenjohtaja Anneli Saaristo (f-molli) perusteli ratkaisua sillä, että laki ei esitetyssä muodossaan turvaisi riittävästi metsäkepulaisten, tunturikepulaisten tai kepulaiskepulaisten asemaa. Saaristo muistutti puolueen alkiolaisesta perinnöstä olla aina pienemmän puolella, kunhan se muistaa äänestää oikein seuraavissa vaaleissa.

Irtiotot ovat raivostuttaneet erityisesti vihreät, jotka ovat ilmaisseet pettymyksensä muun muassa polkemalla jalkaa oikein pontevasti ja kirjoittamalla Instagramiin harmistuneita Stories-päivityksiä. Pääministeri Sanna Marin Saeed al-Sahafin (sd.) mukaan hallitus on eripurasta huolimatta yhä toimintakykyinen.

Kategoriat
Urheilu

Helsinki-hallin kauppa etenee: Uudeksi nimeksi tulossa Migrit Solarna Energija Areena

Photo by Markus Spiske on Unsplash

(BIG HESE) Venäläisoligarkkien hallussa oleva entinen Hartwall Areena, nykyinen Helsinki-halli, on saamassa uuden omistajan ja nimen, kertovat hitusen vodkapäissään olevat lähteet Lehdelle.

Hallin toimintaa ollaan tiettävästi myymässä kroatialaiselle energia-alan yritykselle, jolta halli ottaa myös uuden nimensä Migrit Solarna Energija Areena. Kaupan suomalaiset puuhamiehet vakuuttavat, että kytkökset vanhoihin venäläisomistajiin ja heidän entisiin kumppaneihinsa katkotaan lopullisesti, ja toimintaa voidaan jatkaa puhtaalta pöydältä. Myös limbotilaan jäänyt jääkiekkojoukkue Jokerit voisi jatkossa taas käyttää hallia kotiotteluissaan.

”Tässä ei ole todellakaan mukana keitään vanhoissa Jokerit- ja hallikuvioissa ryvettyneitä tahoja”, toteaa hallihankkeen yksi edustajista, Harriet Hjallimo tekonenän ja afroperuukin takaa.

”Jokerit voi nyt palata liigakentille puhtain paperein”, säestää toinen hanketoimija Jali Pippeli, jolle on piirretty muhkeat tekoviikset mustalla tussilla.

Hallihanke on kuitenkin herättänyt tuoreeltaan kritiikkiä muun muassa kaikkien keskuudessa. Toisaalta myös joitain rohkaisevia puheenvuoroja on kuultu, vaikka energiayhtiö onkin Pohjoismaissa vielä varsin tuntematon.

”Jossain vaiheessa Microsoftkin on ollut pieni yhtiö, joten en vielä nimittelisi yhtiötä bulvaaniksi”, sanoi muuankin persu ihan oikeasti.

Kategoriat
Kotimaa Muut lehdet Politiikka

Muut lehdet: Suomen ei pidä odottaa Ruotsia Natoon koska alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell

Photo by Mark König on Unsplash

(GLOBEN) Yhä useammat suomalaiset sanomalehdet vaativat Suomea liittymään Natoon myös ilman Ruotsia, jos maiden jäsenyyden yhtäaikainen hyväksyminen alkaisi pitkittyä. Perusteluina ovat esimerkiksi maiden geopoliittiset erot, eriytyneet uhkaskenaariot sekä Helsingin MM-kotikisojen 2003 puolivälierätappio, vohoi vitun hannuhanhet.

Helsingin Sanomat muistuttaa analyysissaan myös Ruotsin aiemmasta epäluotettavuudesta tilanteissa, joissa oli periaatteessa sovittu yhteisistä pelisäännöistä, kuten 1990-luvun alun EY-jäsenyyskeskusteluissa.

”Ministerit toistelivat silloinkin hand i hand -fraasia, kunnes… Suomen johtaessa alkusarjan peliä 4-2 kun vain 52 sekuntia oli kellossa, iski Mats Sundin kaksi maalia Suomen verkkoon. Se vahvisti EY:n asemaa ja heikensi Eftan asemaa”, lehti huomauttaa.

Helsingin Sanomat painottaa, että samanlaista petollisuutta koettiin jo keväällä 1986, jolloin Ruotsin Ingvar ”Masken” Carlsson teki niinikään kaksi viime hetken maalia Suomea vastaan Moskovan-turnauksen mitalisarjan avausottelussa. Teko vei lehden mukaan pohjan pois maamme ensimmäisen MM-mitalin tavoittelulta ja horjutti turvallisuuspoliittista tasapainoa pohjoiskalotilla.

Myös Iltalehti edellyttää itsenäistä jäsenyysratkaisua sekä ydinaseiden sijoittamista maahamme suojaamaan alueellista koskemattomuutta venäläisomisteisten Saimaan-mökkien strategiselta uhalta. Näin vältyttäisiin samalla tarkistelemasta turhan nuukasti, oliko niissä kansainvälisiksi väitetyissä skuupeissa paljoakaan tolkkua.

”Maailmantilanne on niin vakava, että kansallinen turvallisuus on asetettava jalon tavoitteen edelle. Ruotsalaiset kyllä ymmärtävät suomalaisten ratkaisun ja alla svenskar är homosexuell, hei, homosexuell, hei, homosexuell”, lehti päättää.

Kategoriat
Seksivau Sää Talous

Ilmastoaktivisti liimasi päänsä kiinni

Photo by Jackson Simmer on Unsplash

(KANDOR, AS.) Ilmastotoimien puolesta kampanjoivien aktivistien uskaliaat kansainväliset liimaustempaukset ovat saaneet jatkoa. Viime viikkoina yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet iskut, jossa aktivistit ovat esimerkiksi kiinnittäneet itsensä kuuluisiin taideteoksiin tai heittäneet niiden päälle maalia.

Iskujen tekijöiden mukaan he haluavat herättää ihmiset vallitsevaan ilmastohätätilaan, eikä kuolleella planeetalla olisi myöskään vituiksi ajateltua aktivismia.

”On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää kansalaisten huomio ilmastokysymyksiin, joten siksi teippasin pyhäinmiestenpäivänä banaanin sivettikissaan”, sanoo ilmastokampanjoija Ruut Baden-Baden-Bahnhof.

Uusin tempaus koettiin varhain maanantaina Helsingin keskustassa, kun kesken työviikon alun Ateneumin taidemuseon edustalla aktivisti Ketamin Lyhkänen liimasi päänsä kiinni. Tapaus on herättänyt runsaasti tyytyväisyyttä ympäri poliittista kenttää, ja myös somessa monet kommentaattorit ovat jakaneet tukensa Lyhkäsen toimille.

”Mmhhff ssshhhff nnnnmmmggggghhhhm!” kommentoi Lyhkänen. Helsingin poliisista kerrotaan, että teon seurauksena viranomaiset aikovat lähteä kahville.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Yhä useampi aikoo säästää sammuttamalla valot omalta vintiltään

Photo by Peter Herrmann on Unsplash

(RANTASALMI) Suomalaiset ovat kilvan intoutuneet keksimään energiansäästötapoja tulevan talven varalle. Rajusti nousevat hinnat ja kiihtyvä inflaatio pakottavat ihmiset etsimään tinkivaraa naapuriakin kauempaa ja joskus jopa omastakin kulutuksesta.

Mielipidekyselyjen ja ympärille katsomisen perusteella mukaan moni on jo aloittanut säästötalkoot sammuttamalla valot omalta vintiltään. Gallupanalyytikko Juho Paidaton muistuttaa, että kyseessä on perinteinen vanhan kansan konsti.

”Esimerkiksi sotien jälkeen jopa kokonaiset sukupolvet saattoivat elää vuosikymmeniä koskaan laittamatta valoja päälle”, hän huomauttaa.

Paidattoman mukaan on myös selviä merkkejä, että yhä useampi on alkanut käydä yhä hitaammalla hinnankorotusten ja ahdistavien sotauutisten paineessa. Näin voidaan säästää energiaa esimerkiksi kotimaiseen syrjintään, joka koetaan mittausten perusteella verrattomasti aseapua halvemmaksi keinoksi auttaa Ukrainaa sodassa.

Ilahduttavaa on kommentaattorien mukaan ollut yrityselämän liittyminen talkoisiin. Tilastoista on havaittu, että muun muassa viestintätoimistot, ajatuspajat ja yksittäiset elinkeinoelämän vaikuttajat ovat voimakkaasti lisänneet kuuman ilman tuotantoaan syksyn aikana. Tämä synnyttää välittömiä lämpöenergiahyötyjä ja voi samalla tukea pohjoismaista tuulivoiman tuotantoa muutoin melko tyynessä säässä.

Säästövinkit tulevat silti tarpeeseen ilmojen viilentyessä. Paidaton kehottaa kuitenkin odottamaan omiin housuihin kusemista talven kovimpiin pakkaspäiviin, jolloin toimenpiteestä saatava rajahyöty on merkittävästi tämänhetkistä suurempi.

Kategoriat
Kotimaa Sähkeet

Paniikkisähkeet keskiviikolle

Paniikki – Yhä useammat kansalaiset ovat huolestuneet viranomaisten viivyttelystä jodin tehosterokotusten jakamisessa. Toistaiseksi sen paremmin sosiaali- ja terveysministeriö kuin THL:kään eivät ole kertoneet, aiotaanko joditehosteiden seuraava kierros aloittaa vielä tämän syksyn aikana. Monissa puheenvuoroissa on pohdittu etenkin riskiryhmien vointia. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa hysteeriset 3-40-vuotiaat ja kaikki Facebookin kaupunginosaryhmien jäsenet.

Paniikki – Yhä usemmat kansalaiset ovat huolestuneet Venäjän niin sanotun hybridivaikuttamisen lisääntymisestä syksyn aikana. Esimerkiksi sanomalehdet ovat raportoineet useista tapauksista, joissa venäläisin rekisterikilvin varustettu henkilöauto on ollut pysäköitynä esimerkiksi parkkiruudussa tai lentokentän pysäköintihallissa. Moni kertoo myös kuulleensa venäjän kieltä muun muassa venäjänkielisissä televisio-ohjelmissa tai päässään.

Ei paniikkia – UKK-instituutti on tyytyväinen kansalaisten lisääntyneeseen liikkumisintoon. Viime viikkoina yhä usemman suomalaisen on kerrottu sännänneen vuoroin apteekkiin, pankkiautomaatille sekä ruokakauppaan varautuakseen sähkökatkojen, maksupääteongelmien tai maailmanlopun tuomiin haasteisiin. Instituutti muistuttaa, että säntäily, ryntäily ja kaikki yleisluontoinen huitominen ovat tehokasta arkiliikuntaa, joka ylläpitää tuki- ja liikuntaelinten ja verenkiertoelimistön hyvinvointia. Instituutti toivoo viranomaisilta ja medialta jatkossakin vastaavia kuntokampanjoita.

Kategoriat
Talous

Fröbelin palikat aloittaa Ellun kanojen pää olkapää peppu polvet varpaat polvet varpaat -ekonomistina

Photo by Mahmud Ahsan on Unsplash

Legendaarinen lastenyhtye Fröbelin palikat on nimitetty kuuman ilman tuotantolaitos Ellun kanojen uudeksi pää olkapää peppu polvet varpaat polvet varpaat -ekonomistiksi. Rekrytoinnin avulla yritys kehittelee uusia strategioita peitelläkseen tosiasiaa, että sen liikevaihto häviää vuosi vuoden jälkeen Milttonille.

Fröbelin palikoilla on monen vuosikymmenen kokemus laululeikeistä, joissa heilutellaan käsiä. Lisäksi yhtyeen katalogissa on kappaleita, joissa opetetaan numeroita lapsille ja lapsenmielisille. Tällä Ellun kanat aikoo vahvistaa kyvykkyyttään vastata nyky-yhteiskunnan monimutkaisiin tarpeisiin, toimitusjohtaja Kana Tujunen kertoo.

“Uskomme tämän parantavan edellytyksiämme sekä sparrata suomalaista yrityskenttää että saada media haastattelemaan juuri meidän kanoja, anteeksi, huippuosaajiamme”, Tujunen sanoo.

Erityisesti Fröbelin palikoiden yhteiskunnallinen ymmärrys teki Tujuseen vaikutuksen.

“Jotta sumeassa ajassa kykenee navigoimaan, tarvitaan skenaarioita ja näkemystä“, hän sanoo.

Tästä Fröbelin palikoilla on kovat näytöt. Yhtyeen Pumppulaulu-kappale on yli 30 vuotta vanha mutta klassikkomaineeseen noussut analyysi Suomen tilasta.

“Meidän laivassa, meidän laivassa, siinä on iso reikä pohjassa”, Tujunen laulaa ja vähän leikkiikin.

Hänen mukaansa Fröbelin palikat on nappivalinta yrityskulttuuriin, jossa aikuiset kutsuvat toisiaan kanoiksi. Uuden kana-aiheisen laululeikin kirjoittamisesta on jo sovittu.

Myös Fröbelin palikat on innoissaan tulevasta pestistä. Yhtyeellä on kirkas ymmärrys nelivuotiaiden mielenmaisemasta, mikä auttaa kirkastamaan yhteiskunnallista näkemystä bisnesrelevantiksi vuoden 2022 Suomessa.

“Sutsisatsisatsaa, sutsisatsaa”, yhtye kuvaa tulevia haasteita.

Kategoriat
Kulttuuri Ulkomaat

Ukrainalais-venäläisen hittikappaleen kaksi puolta: ”Liian pitkä bridge, mutta onneksi Kertšissä räjähtää”

Photo by Giancarlo Revolledo on Unsplash

(OSUVANMERI) Sattuipa kerran niin, että ukrainalainen muusikko Volodymyr tapasi yllättäen venäläistrubaduuri Vladimirin jossain siellä, missä Dnepr ja Dnipro yhtyvät. Kaksikko oli palkattu vahingossa samaan oluttupaan samalle illalle soittamaan ja viihdyttämään.

Volodymyr ja Vladimir yrittivät vastahakoisesti luoda molemmille sopivaa soittolistaa, mutta yhteistä säveltä ei niin sanotusti löytynyt.

”Minä tykkään silloista. Suosikkikappaleeni on söpöäkin söpömpi Kawaii-joen silta”, totesi Vladimir.

Volodymyrille laulu ei kelvannut, mutta hän ehdotti tilalle englantilaiseen lastenloruun perustuvaa London Bridge Is Falling Downia. Vladimir tyrmäsi sen anglosaksisena natsismina, fasismina ja rasittavana renkutuksena.

Volodymyr myönsi laulun ongelmat, muttei halunnut antaa niiden jyrätä hyviä puolia.

”Siinä on liian pitkä bridge, mutta onneksi Kertšissä sitten räjähtää.”

Kategoriat
Kulttuuri

Paikallinen mies, joka sanoo somessa aina menevänsä katsomaan kriitikoiden lyttäämät elokuvat, ei aio mennä katsomaan Anna Erikssonin elokuvaa

Photo by Karen Zhao on Unsplash

(GISOMYNIA) Tamperelainen Jukka Skeba-Limburg on pitkään hiljaa ja istuu tuolissaan. Hetken kuluttua hän avaa kännykän ja sieltä tutun HS-sovelluksen, mutta sulkee sen pian ja huokaisee.

Skeba-Limburg tunnetaan lähipiirissään periaatteen miehenä, tai kuten tärkeimmät ystävät lämpimästi sanovat, ankeana paskapäänä. Tähän asti hän on rakentanut maailmankuvansa perinteisten kivijalkojen varaan, joita ovat taskulämmin rasismi, arvaamaton väkivaltaisuus sekä pakottava tarve kirjoittaa jokaisen kielteissävytteisen elokuva-arvostelun kommenttiketjuun, että jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan.

”Se alkoi, kuten kansanperinteet yleensäkin, pelkkänä jäsentymättömänä katkeruutena ympäröivää maailmaa kohtaan, mutta sittemmin siitä kehittyi aivan aito pakkomielle”, Skeba-Limburg muistelee kaihoisasti.

Nyt hänen maailmassaan on kuitenkin korjaamaton särö, nimittäin iskelmälaulajana ja oman elämänsä performanssina aiemmin tunnetun Anna Erikssonin uusi taide-elokuva W. Se on synkkä psykologinen draama madame Euroopasta ja tämän kiinalaisesta palvelijasta, tai jotain. Elokuvaa on pidetty dystooppisena nykyallegoriana Kenneth Grahamen eeppisestä runoelmasta Kaislikossa suhisee, sekä huonona.

Skeba-Limburg oli jo luonnostellut valmiiksi nokkelan sivalluksen elokuvaa arvostelleille elitistisille kriitikoille: ”jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan”, mutta katsottuaan W:n trailerin hän ei pystynytkään lähettämään viestiään.

”En kyllä taidakaan mennä katsomaan”, hän saa viimein sanotuksi.

Skeba-Limburg avaa sovelluksen vielä kerran, mutta sulkee sen alistuneesti. Sen sijaan hän aukaisee television ja asettaa lohdutukseksi dvd-soittimeen yhden voittoisimmista hetkistään, Luokkakokous 3 -elokuvan. jonka todellakin kävi katsomassa.

”Hirveää paskaa tämäkin kyllä.”