Kategoriat
Kotimaa

Esirukous jäi kuulematta

Taivaassa jätettiin kesäkuun alkuviikoilla kuulematta esirukous. Esirukouksen lausui Saima Knaapi, 87, Paimion Nupuskan kylästä. Knaapi oli huolissaan lapsenlapsensa Katjan, 16, suunnitelmista viettää viikonloppu ystäviensä kanssa Seinäjoen Provinssirockissa. Saima pyysi [taivaan ja maan] Jumalaa katsomaan, ettei hänen sukulaistytölleen sattuisi rock-juhlilla ”mitään pahaa”.
Taivaassa, maailman kristittyjen ainoan Jumalan ja Hänen poikansa, Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen hallitsemassa paratiisissa, esirukousta ei kuitenkaan kuultu. Jo ennen festivaalialueelle saapumistaan Katja ystävineen oli juonut olutta, polttanut tupakasta poskisavuja ja kiroillut ruokottomasti. Isoäidin esirukoukset eivät myöskään estäneet alaveteliläistä Matti-Kari Perä-Vakkuria työntämästä sukupuolielintään esirukoilijan pojantyttäreen myöhään lauantai-iltana. Tilannetta pahentaa Perä-Vakkurin lähipiiristä saatu tieto, jonka mukaan ”se jätkä [Perä-Vakkuri] vetää aina paljaalla”.

”Näin käy joskus”

Taivaassa myönnetään, että kaikkia esirukouksia ei kuulla. ”Näin käy joskus. Täällä on aina kesäisin ihan helvetin kiire”, nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo.
Esirukouksia käsittelevä rivienkeli moittii taivaan hallintoa yksinkertaisesti vanhanaikaiseksi. ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen toimialueet menevät liiaksi päällekkäin. Enkä usko, että tilanne paranee ennen Kristuksen toista tulemista”, enkeli pahoittelee.
Isä Jumala on tapahtumasta lyhytsanainen. ”Hommaa on ihan saatanasti”, Jumala puolustautuu.

Kategoriat
Yleisönosasto

Risuja toimitukselle

Luin Lehdestä jutun ”Lipposella huono päivä.”
Juha Kämppi
Porvoo

Kategoriat
Kotimaa

Media myöntää sotakiihkoilun

”Oli vaan niin vitunmoinen kiire koko ajan.”
Kaikki Suomen suuret sanomalehdet yhdessä johtavien televisio- ja radiokanavien kanssa myöntävät suosineensa Yhdysvaltoja viime vuosien sotauutisoinnissaan. Viimeisen supervallan sotiessa muun muassa Afganistanissa ja Irakissa koko suomen valtamedia julkaisi usein Yhdysvaltain sotilasjohdon välittämää kuva- ja tekstimateriaalia lähestulkoon ilman kritiikkiä. Tiedostusvälineiden eilen yhdessä julkaisemassa tiedotteessa pahoitellaan erityisesti ”tuhansien ja taas tuhansien murhien, silpomisten ja raiskausten piilottamista erilaisten teknisten tietojen ja poliittisten lausuntojen taa”.

”Kiire pakotti”

Suomen median mukaan vuosia jatkunutta silmittömästä ja täysin tarpeettomasta teurastuksesta vaikenemista ei sinällään voi puolustella, mutta lieventävänä seikkana tulisi ottaa huomioon se, että koko maailman media toimi täsmälleen samalla tavalla. Toisaalta media vetoaa myös ajan puutteeseen.
”Oli ihan vitun kiire koko ajan”, toteavat useat nimettömänä pysyttelevät lähteet median sisältä. Tiedotteensa mukaan tiedotusvälineet suosivat Yhdysvaltojen sotaa toivovaa hallitusta useassa tapauksessa jo ennen varsinaisten sotatoimien aloittamista esimerkiksi julkaisemalla väitteitä eri valtioiden terroristiyhteyksistä ja mahdollisesta ydinasevarannosta. Vaikka näille väitteille ei ennen eikä jälkeen sotien löydetty mitään tukea, eivät tiedotusvälineet missään vaiheessa kyseenalaistaneet niitä, mikä osaltaan johti sodan entistä laajampaan hyväksyntään. Tiedotteessaan media toteaa olevansa pahoillaan tästä, mutta ”oli ihan vitun kiire”.

Myös laajempia vaikutuksia

Tiedotusvälineet myöntävät myös olleensa tietoisia siitä, että osa ulkomailta saadusta materiaalista ei ollut puolueetonta, tai edes ”luultavasti suht’ todenmukaista”. Osa oli halukas myöntämään myös, että tiettyjen etnisten ja uskonnollisten ryhmien esittäminen ”pahoina” on omiaan lisäämään ennakkoluuloisuutta koko maailmankin mittakaavassa.
Rohkeimmat totesivat omissa erillistiedotteissaan jopa ymmärtävänsä, ettei maailmassa, jossa kuusi miljoonaa lasta kuolee vuosittain nälkään tulisi edesauttaa mitään asiaa, joka tulee johtamaan entisestään paisuviin asebudjetteihin, puhumattakaan ”tuhotuista kodeista, vuodatetusta verestä ja todellisista, kärsivistä ihmiskasvoista jokaisen sotauutisen taustalla”. Kaikki tiedotusvälineet olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että koko ajan oli ”ihan vitun kiire”.

Kategoriat
Viikonvaihde

Ääniä kaltereiden takaa

(NAARAJÄRVI) Vankilan pääoven kalpeat kalterit jysähtävät armottomasti takanani astuessani Naarajärven varavankilan alueelle. Minua kylmää. Onneksi tiedän voivani astua vapaana naisena ulos heti kun haastattelu on päättynyt. Toisin kuin Aulis Haaraperä, mielipidevanki.
Vartija kopeloi minut läpikotaisin. ”Aseita? Puukkoja? Keittiötarvikkeita? Ompeluvälineitä?”, hän kysyy. Tunnen itseni likaiseksi. Hän tarkistaa myös laukkuni. ”Käytätte siis tamponeita?”, hän vaatii tietää. Säikähdän. Onko se rikos? Joudunko vankilaan? Lyhyttukkaisten lesbojen ja muiden likaisten otusten raiskattavaksi?

Sellissä vain mies ja mielipiteet

Käytävän päässä on haastateltavani selli. Auliksen selli. Koti jo viidennettä vuotta. Räsymatto, matkatelevisio ja kusilaari. ”Aulis, miksi?” Aulis huokaa vain niin kuin väärin kohdeltu mies voi. ”Koska minusta tuli mielipidevanki”, hän sanoo.
Selliin laskeutuu hiljaisuus. Annan miehen rauhoittua ennen uutta kysymystä. ”Mielipiteeni veivät minut. Ottivat vangiksi.”Olen liikutuksesta hiljainen.

Pitkä, vaikea lapsuus

Mitä siis tapahtui? Aulis kertoo lapsuutensa olleen raskaan ja kivisen. Ja erityisen pitkän. Hän kertoo asuneensa kotonaan vielä juuri ennen vankilaan joutumistaan. Hänen 70-vuotias äitinsä huolsi silloin 44-vuotiaan poikansa lakananvaihdot ja muut.
Haaraperää tutkineet psykiatrit epäilevätkin, että syy hänen traagiseen kohtaloonsa juontaakin lapsuuteen. Ja kun poliisi tammikuun 5.päivänä vuonna 1999 kysyi, murhasiko Aulis vanhan äitinsä, Aulis vastasi myöntävästi. ”Siinä näette. Olen mielipiteitteni vanki. Tunnustin, vaikka en olisi todellakaan halunnut! Perkele! Se saatanan vanha ja ruma luuska oli ansainnut kohtalonsa! Hän ei koskaan rakastanut poikaansa, vaan juoksenteli ympäri kyliä karvarullaansa kaupittelemassa”, Aulis kiivastuu. Vartija sellin kaltereiden takana astuu askeleen lähemmäksi.

Surulliset jäähyväiset

Keskustelun päätteeksi Aulis tahtoo sivellä käsivarttani. Vapisten ojennan hänelle käteni. Mitä muuta nainen voi?
Haaraperää sivelee kättäni kyynelsilmin. Rykäisen ja nousen lähteäkseni. Tarkistan vielä vierailupäivät. Aulis Haaraperä jää katsomaan jälkeeni. Kostea, vangittu katse polttaa lanteitani vielä Pieksämäelläkin.

Kategoriat
Ulkomaat

Kim Jong-Il: Maailmanherruus osa maan 5-vuotissuunnitelmaa

(TURKMENISTAN) Hullujen diktaattorien maailmankonferenssiin tällä viikolla matkustava Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-Il mainitsi ennen lähtöään pitämässään lehdistötilaisuudessa maansa tähtäävän maailmanherruuteen seuraavien viiden vuoden kuluessa.
”Tavoite on kirjattu valtion viisivuotissuunnitelmaan, joten sen toteutuminen on väistämätöntä” , Kim totesi ykskantaan.
Hän toivoi länsimaiden hallitusten ryhtyvän jo toimenpiteisiin vallansiirtoa varten. Lehden saamien tietojen mukaan muita suunnitelmassa mainittuja tavoitteita ovat maan kokonaisbkt:n nostaminen 8 000 dollariin, seitsemän saapasparin valmistaminen vientiin sekä 35 000 toisinajattelijan surmaaminen pakkotyöllä.
Kim matkustaa Turkmenistanissa pidettävään konferenssiin erikoisvalmisteisella panssarijunalla, joka kuljettaa hänet Turkmenistanin rajalle asti, mihin kiskot loppuvat. Loppumatkan, noin 400 kilometriä, Kim kulkee erikoisvalmisteisella panssaroidulla kantotuolilla, jota kantaa kuusi tehtävään valittua eunukkia.

Kategoriat
Kulttuuri

Onneton nörtti kuvittelee saavansa naisia huumorilehden toimittajana

Vastikään säännöllisluonteisen ilmestymisensä aloittaneen Lehti-lehden tekijöistä on paljastunut alhaisia vaikuttimia. Lehden tekemän selvityksen mukaan julkaisun toimituskuntaan kuuluu surullisia yksineläviä nörttejä, jotka yrittävät saada naisia esittäytymällä johtavan huumorilehden toimittajiksi.
”Ajattelin, että Lehden myötä naiset havaitsisivat oikean luonteeni ja unohtaisivat, että todellisuudessa olen tyhmä ja ruma”, mainitsi nimettömänä pysyttelevä toimittaja luottamuksellisessa haastattelussa. Kyseinen toimittaja kirjoittaa Lehteen salanimen ”toimitus” turvin.
Lehden johto on asian suhteen niukkasanainen. ”Luulimme kyllä, että ihmisten viihdyttäminen olisi riittävä motiivi”, kommentoitiin toimituksesta lyhyesti. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä valheellisin perustein toimituskuntaan liittyneiden rankaisemiseksi päätettäneen myöhemmin.

Kategoriat
Ulkomaat

Hullujen diktaattorien maailmankonferenssi vauhtiin tällä viikolla

(TURKMENISTAN) Jokavuotinen hullujen diktaattorien maailmankonferenssi käynnistyy jälleen tämän viikon puolivälissä. kokouksen pitopaikkana toimii Turkmenistanin pääkaupunki Turkmenabad ja isäntänä maan itsevaltainen ”presidentti” Saparmurat Niyazov.
Niyazov tunnetaan mm. siitä, että hän on nimenyt uudelleen kaikki viikonpäivät ja osan kuukausista, mm. äitinsä mukaan. Hänen kirjoittamansa opus Rukhname on kohotettu kansalliseepoksen asemaan ja sen lukeminen on pakollista kaikille.
Konferenssiin odotetaan laajaa osanottoa eri puolilta maailmaa. Monet Turkmenistanin naapurivaltioiden hallitsijat ovat ilmoittaneet saapumisestaan, kuten myös Pohjois-Korean autokraatti Kim-Jong Il.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin ilmoittautuminen hylättiin, koska hän ei järjestäjien mukaan ole vielä ”tarpeeksi sekaisin”. ”Henkilökultti on vielä alkutekijöissään, pyhän kirjan kirjoittaminen on alkutekijöissään, sananvapaudesta on vielä pieniä viitteitä jäljellä ja kansanedustuslaitoksellakin on edes näennäistä valtaa”, perustelivat järjestäjien edustajat.
Konferenssien ohjelmassa on mm. työpajoja ja kahdenkeskisiä neuvotteluita, joiden uskotaan tähtäävän maiden keskinäisen kaupan vauhdittamiseen ja hullujen diktaattorien talousyhteisön (HDT) perustamiseen. Työpajoista mainittakoon esimerkiksi ”Minustako Jumalan pojaksi?”, ”Kannibalismi – ratkaisu liikakansoitukseen?”, ”Kirjallisuuspiiri: Pieni punainen kirja ja muita klassikoita”, ”Megalomania ei ole sairaus” sekä ”Mielipidevangit – välttämätön paha”.
”Konferenssin kuluessa on odotettavissa lukuisia päättömiä lehdistötiedottajia, anteeksi, -tiedotteita ja lopuksi julkilausuma, jossa vaaditaan maailmanvaltaa”, järjestäjät kertoivat.

Kategoriat
Yleisönosasto

On sitä ennenkin vituttanut

Luin Lehdestä (20.6.2004) artikkelin Alma Lagerlöfistä otsikolla Nuoret tytöt sanoivat ’vittu’ myös minun nuoruudessani.Vitusti voimaa ja vielä enemmän Jumalan siunausta A. Lagerlöfille. Hänen elämänsä ei varmasti ole ollut helppoa.
kesäisin terveisin
Aune Liimatta, Kintaus
JK. Minun nuoruudessani sanottiin ’närhenmunat’ tai ’voihan Venäjän keisari’.

Kategoriat
Viikonvaihde

"Nuoret tytöt sanoivat 'vittu' myös minun nuoruudessani"

LEHDEN SYNTYMÄPÄIVÄHAASTATTELU – 95-vuotias Alma Lagerlöf on yhä virkeä vanhus, vaikka ikää onkin jo kertynyt. Hän seuraa edelleen tarkasti maailman tapahtumia, ja iän suomalla kokemuksella kommentoi niitä terävästi. Nyt Lagerlöfiä kummastuttaa nuorten kielenkäytöstä käytävä julkinen debatti.
”En minä ymmärrä, miten on nostettu niin kamala kohu nuorten, ja etenkin tyttöjen, kiroilusta”, Lagerlöf kummastelee. ”Kyllä ainakin minun nuoruudessani tytöt sanoivat ’vittu’ siinä missä nykyäänkin,” hän jatkaa.

Ei helppoa elämää

Lagerlöf muistuttaa, ettei elo ennen vanhaan ollut mitään herkkua, joten voimasanoille oli käyttöä kun alkoi vituttaa. Lottana kainaloitaan myöten Kannaksen turpeessa kahlannut Lagerlöf muistaa, että ärräpäitä tuli sinkoilluksi kerran jos toisenkin.
”Kyllä se oli sellaista helvettiä, että jollain ’himputilla’ tai ’pahuksilla’ olisi loppu tullut välittömästi, mutta kun päräytti vitunsaatananperkeleet niin että metsä humajasi, niin johan alkoi taas mono luistaa,” hän muistelee.

Saatanan maitotonkka

Erityisen hyvin Lagerlöfille on sotavuosilta jäänyt mieleen eräs suvipäivä Ihantalan liepeillä sijainneessa Äinisjärven kylässä. Lotat olivat käyneet juuri noutamassa viiden kilometrin päästä ison tonkallisen maitoa voipuneen pataljoonan pojille, mutta juuri ennen soppatykille pääsyä Lagerlöfin puukenkä luiskahti ja tonkka kaatui kumoon.
”Sitä oltiin viisi kilometriä kannettu kädet verillä ja sitten se kaatui. Potkin sen saatanan tonkan littanaksi kun vitutti niin kovasti. Toiset haukkuivat minua vitun huoraksi, mutta sekin loppui, kun potkaisin.”

Jatkoa seuraa

Lagerlöf ei ole lopettanut kiroilua vielä vanhoilla päivilläänkään. Elämä diabeteksen, lonkkavian, kaihin, tinnituksen ja yleisen halveksunnan parissa olisi vienyt elämänhalun raavalta mieheltäkin, mutta jostakin hän vain ammentaa voimia jatkaa eteenpäin.
”Jonain päivinä vituttaa niin ettei veri kierrä, mutta kuten itse sanon, niin hyvin pärjätään kunhan ei päähän lyödä,” Lagerlöf jakaa elämänviisautta. Haastattelun lopuksi Lagerlöf saattaa Lehden toimittajan ovelle, ja kuinkas ollakaan, sormi jää saranan väliin. ”Voihan vittu saatana,” kajauttaa Lagerlöf hyvästiksi.

Kategoriat
Kotimaa

Lipposella huono päivä

Eduskunnan puhemies Paavo Lipposella on ollut erittäin huono päivä tänään.
”Voi vittu”, puhemies Lipponen kommentoi tilannetta eduskunnassa. ”Saatanan helvetin perkeleen vitun kyrpä, jumalauta helvetti!”, hän sanoi.
”Perseitten tuplaperse ja voi homojen verinen paska”, EU-komission puheenjohtajaehdokas Lipponen sanoi toimittajille. ”Paska paska paska paska paska paska paska paska paska”, Lipponen sadatteli persoonalliseen tapaansa.