Lehti

(KUHMOINEN) Pienen pirtin pihapiirissä Kuhmoisten laitamilla tunnettin eilen illalla sangen paljon pelkoa, kun talon nuori-isäntä havaitsi vain 30 metrin päässä pirtistä jotain vihreää.
”Hoksasin tietysti heti, että nyt ne pannahisen alligaattorit ovat löytäneet tännekin saakka. Ja täytyy kyllä myöntää, että paniikkihan siinä tuli”, Ilmari Kivanto selvittää posket hehkuen. ”Kaksi vuotta sitten näin tuolla aitan nurkalla ketunkin, että miksikäs ei sitten alligaattoria.”
Nuori-isäntä Kivanto hälytti poliisin paikalle ja partio saapuikin vain kahden ja puolen tunnin odottelun jälkeen. Siinä ajassa alligaattori oli kuitenkin hävinnyt, ja havaintopaikalla oli enää vihreä pressu. Poliisi suhtautuu asiaan kuitenkin hyvin vakavasti ja aikoo perustaa erityisen alligaattorien torjuntayksikön lähipäivinä. Poliisi arvelee myös, että alligaattoreiden vaikutus Suomen talouteen on merkittävä.

(LIMINKA) Pelätty Kiina-ilmiö eli yritysten mystinen siirtyminen Suomesta itään on saamassa uusia huolestuttavia piirteitä. Analyytikkojen mukaan seuraavaksi Kiina-ilmiö vie meiltä naiset ja juo viinat baarikaapeista.
”Merkit ovat selvästi näkyvissä. Jos nopeisiin toimiin ei ryhdytä, Kiina-ilmiö vie meiltä naiset, ryyppää viinat ja ajelee autoillamme kylillä pillurallia pitkin öitä”, varoittaa ekonomi Johan Nuaer-Marknaden.
Nuaer-Marknadenin mielestä Kiina-ilmiön pääsyä maahan olisikin rajoitettava esimerkiksi rajavalvontaa ja passintarkastuksia tehostamalla.

Mitään ei tehtävissä

Samaan aikaan Suomen yrittäjät ovat antaneet julkilausuman, jossa he pahoittelevat yritysten siirtymistä pois maasta ja siitä seuraavaa työttömyyden kasvua ja tuottavuuden laskua. Yrittäjien mukaan ”mitään ei kuitenkaan ole tehtävissä”.
”Yhtenä päivänä yrityksemme olivat turvallisesti koti-Suomessa ja sitten eräänä myrskyisenä yönä iski Kiina-ilmiö, ja hups, tehtaat olivat Kiinassa. Ei siinä ollut mitään tehtävissä”, valittelevat yrittäjät.
Pientä toivoa kuitenkin yrittäjien mielestä on. ”Jos ta-maksut nollataan yhdessä voittojen verotuksen ja osinkoverotuksen kanssa niin kai me voimme yrittää parhaamme ja vaikka kutsua manaajan avuksi”, lausunnossa luvataan.

(KERAVA) Työnantajajärjestöjen nokkahahmot toistavat tupo-neuvottelujen alla vaatimuksensa työelämän joustojen lisäämiseksi. Turhien jäykkyyksien poistaminen on työnantajapuolen mukaan ainoa keino pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa yrityksien sijaintipaikoista.
”Minusta työelämän joustoja tulisi merkittävästi lisätä. Ja kun sanon, että niitä tulisi lisätä, tarkoitan, että mielestäni ihmisten pitäisi tehdä enemmän töitä vähemmällä palkalla. Ja kun sanon enemmän töitä vähemmällä palkalla, tarkoitan, että oikeastaan töitä pitäisi tehdä ilmaiseksi vain tekemisen ilosta”, selvittää tupo-neuvottelukunnan jäsen, vuorineuvos Olavi Ikähonka Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tulevia linjauksia.
Ikähonka pitää perinjuurin valitettavana, että työntekijäpuoli pitää yhä kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista, kuten vuosilomista ja tuntipalkoista, kun kaikkien pitäisi yhdessä osallistua talkoisiin Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
”Ja kun sanon, että kaikkien pitäisi yhdessä osallistua, tarkoitan, että työntekijöiden pitäisi tehdä kaikki työ ja meidän tarkkailla tilannetta tiiviisti kesäasunnoiltamme Gardajärveltä käsin”, hän jatkaa.
Ikähongan mielestä Palvelutyönantajien työmarkkinajohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen ajatus sunnuntailisien leikkauksista on erinomainen pelinavaus.
”Eihän sapattina työskentelemisestä pidä saada mitään muuta kuin hengen riemua siitä, että saa palvella herraansa päivästä huolimatta”, hän huomauttaa.

Paikallista sopimista

Ikähonka perää ammattiliitoilta lisää pelivaraa myös nk. paikalliseen sopimiseen, jonka turvin työnantaja ja -tekijät voisivat vapaammin yritystasolla sopia työehdoista.
”Ja kun sanon paikallinen sopiminen, tarkoitan sitä, että paikallisesti voitaisiin kiertää työehtosopimusten määräyksiä, ja kun sanon että niitä voitaisiin kiertää, tarkoitan, että ne jätetään täysin huomiotta, ja kun sanon, että ne jätetään täysin huomiotta, tarkoitan, että palkkoja laskettaisiin roimasti. Ja kun sanon, että niitä laskettaisiin roimasti, tarkoitan, että niitä tuskin maksettaisiin ollenkaan”, Ikähonka pohtii.
Ikähonka haluaa korostaa, että tässä ollaan ikäänkuin yhtäjalkaa tekemässä työtä paremman Suomen puolesta.
”Minä ainakin aion tehdä osani. Ja kun sanon, että aion tehdä osani, niin tarkoitan, että työntekijäni sen oikeastaan tekevät, ja kun sanon, että he sen oikeastaan tekevät, tarkoitan, että tulevat ökyeläkkeenihän revitään vaikka heidän selkänahastaan, jos ei muuten!” jyrisee Ikähonka poistuen paikalta pitkäaikaistyöttömien kannattelemassa kantotuolissa.