(JURVA) Jurvalainen postinkantaja Juhani Korusähke on valittu virallisesti Euroopan hauskimmaksi mieheksi. Valinnan tekivät Korusähkeen työkaverit ja ystävät paikallisessa ravintola Hallanvaarassa myöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
Illan aikana Korusähke oli laukonut vitsejä mm. etnisistä vähemmistöistä ja enemmistöistä, naapuripöydän rouvista sekä työpaikkansa pomoista. Silminnäkijöiden mukaan mikään vitseistä ei ollut erityisen hauska.
”On se vaan hauska mies, ei siitä mihinkään pääse. Varmaan koko Euroopan hauskin”, totesivat kaverit kuorossa.
Kategoriat
Pikasähkeitä maanantailta
Mukava tavata — Yleiseurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiskoululaiset ovat ikäluokkiensa kärjessä oikein kirjoituksessa.
Mukava tavata — Muusikot kohtaavat säveliä entistä mieluummin, kertoo tuore kysely. ”Kivahan niitä on tapailla”, kommentoi nimettömänä pysyttelevä huilisti Veli Viulu.
Mukavat avata — Turo Tailor alkaa valmistaa takkeja, jotka on entistäkin helpompi avata ja kääntää ympäri. Mallille povataan suursuosiota poliitikkojen keskuudessa.
Mukava tavata — Muusikot kohtaavat säveliä entistä mieluummin, kertoo tuore kysely. ”Kivahan niitä on tapailla”, kommentoi nimettömänä pysyttelevä huilisti Veli Viulu.
Mukavat avata — Turo Tailor alkaa valmistaa takkeja, jotka on entistäkin helpompi avata ja kääntää ympäri. Mallille povataan suursuosiota poliitikkojen keskuudessa.
Kategoriat
Sähköisten meedioiden suosio kasvussa
(PORVOO) Printtimeedioiden suosio on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut hiukan. Sähköisten meedioiden suosio sitä vastoin on noussu, etenkin viimeisen puolen vuoden aikana sähkömeedioilla on mennyt erityisen hyvin.
”Tämä oli kyllä aivan ennalta nähtävissä”, toteaa sähkömeedioiden liiton puheenjohtaja Uri Geller. ”Kaikki meidän alan työntekijät ovatkin myyneet printtipuolen osakkeensa jo hyvän aikaa sitten.”
Geller ei suostu kertomaan, kuinka kauan sähkömeedioiden suosio kestää. Joissain piireissä odotellaan kuitenkin jo painetun ennustuksen renessanssia. Viimeiset todella suositut printtimeediot olivat Nostradamus ja hänen edeltäjänsä, profeetta Johannes.
Tilastokeskuksen mukaan eri alojen suosion heilahtelu on seurausta kosmisten voimien myllerryksestä. ”Ping-ping-diuu-uu-uu”, todetaan tilastokeskuksesta. Vastaajan nimeä ei haluta antaa julkisuuteen.
”Tämä oli kyllä aivan ennalta nähtävissä”, toteaa sähkömeedioiden liiton puheenjohtaja Uri Geller. ”Kaikki meidän alan työntekijät ovatkin myyneet printtipuolen osakkeensa jo hyvän aikaa sitten.”
Geller ei suostu kertomaan, kuinka kauan sähkömeedioiden suosio kestää. Joissain piireissä odotellaan kuitenkin jo painetun ennustuksen renessanssia. Viimeiset todella suositut printtimeediot olivat Nostradamus ja hänen edeltäjänsä, profeetta Johannes.
Tilastokeskuksen mukaan eri alojen suosion heilahtelu on seurausta kosmisten voimien myllerryksestä. ”Ping-ping-diuu-uu-uu”, todetaan tilastokeskuksesta. Vastaajan nimeä ei haluta antaa julkisuuteen.
Kategoriat
Jarkki Pensistö, häviäjä
(VIEREMÄ) Suomalaiset ja erityisesti vieremäläiset ovat perin kehnoja häviäjiä. Eilen illalla hävinnyt ja jo tänään aamupäivällä löytynyt Jarkki Pensistön Mirjami-vaimon sanoma miehelleen on selvä: ”Oo hiijessä.”
”Voe outo”, Pensistö itse kommentoi ja näyttää toimittajalle kieltä.
”Voe outo”, Pensistö itse kommentoi ja näyttää toimittajalle kieltä.
(TURKU) Jo perinteeksi muodostunut ahdasmielisyyttä ja synkeää nurkkakuntaista sovinismia juhlistava Hetero pride -marssi järjestettiin tänä vuonna Turussa. Tapahtumaan osallistui järjestäjien mukaan ainakin 10 000 ”rehellistä heteroa, jolla ei tasan varmaan ole kaapissa kuin sukkia”. Poliisin mukaan heteroita saattoi marssihetkellä olla kaupungissa useampiakin.
”Haluttiin näyttää, ettei marssiminen ole vaan kommunistien ja homojen hommaa”, sanoi tyylikkääseen harmaaseen pukuun sonnustautunut valkoinen keski-ikäinen keskiluokkainen mieshenkilö.
Toisen valkoisen keski-ikäisen keskituloisen mieshenkilön mukaan marssin yhtenä tarkoituksena oli myös tuoda päivänvaloon niitä ennakkoluuloja, joita vastaan heterot joutuvat jokapäiväisessä elämässään taistelemaan.
”Yhä useammin saa kuulla, että heteroita syrjitään työmarkkinoilla, asunnonvälityksessä ja jopa jokapäiväisissä askareissa, esimerkiksi kaupassa. Myyjä saattaa kääntää selkänsä ja tuhahtaa ’mikähän vitun hetero tuokin luulee olevansa'” , selvittää toinen valkoinen keski-ikäinen keskituloinen mieshenkilö.
Valkoisten keski-ikäisten keskituloisten mieshenkilöiden perustama Valkoisten keski-ikäisten keskituloisten mieshenkilöiden yhdistys pyrkii juuri poistamaan näitä vääriä ennakkokäsityksiä, joita heteroista vallitsee. Onhan eduskunnassakin monta julkiheteroa, he muistuttavat.
”Haluamme korostaa, että heterokin on ihan tavallinen ihminen, eikä heteroa tarvitse pelätä. Mitä nyt vaimojen ehkä, jos eivät suostu täyttämään aviollisia velvollisuuksiaan. Silloin lätty lätisee, perkele”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, valkoinen keski-ikäinen keskituloinen mieshenkilö.
”Haluttiin näyttää, ettei marssiminen ole vaan kommunistien ja homojen hommaa”, sanoi tyylikkääseen harmaaseen pukuun sonnustautunut valkoinen keski-ikäinen keskiluokkainen mieshenkilö.
Toisen valkoisen keski-ikäisen keskituloisen mieshenkilön mukaan marssin yhtenä tarkoituksena oli myös tuoda päivänvaloon niitä ennakkoluuloja, joita vastaan heterot joutuvat jokapäiväisessä elämässään taistelemaan.
”Yhä useammin saa kuulla, että heteroita syrjitään työmarkkinoilla, asunnonvälityksessä ja jopa jokapäiväisissä askareissa, esimerkiksi kaupassa. Myyjä saattaa kääntää selkänsä ja tuhahtaa ’mikähän vitun hetero tuokin luulee olevansa'” , selvittää toinen valkoinen keski-ikäinen keskituloinen mieshenkilö.
Valkoisten keski-ikäisten keskituloisten mieshenkilöiden perustama Valkoisten keski-ikäisten keskituloisten mieshenkilöiden yhdistys pyrkii juuri poistamaan näitä vääriä ennakkokäsityksiä, joita heteroista vallitsee. Onhan eduskunnassakin monta julkiheteroa, he muistuttavat.
”Haluamme korostaa, että heterokin on ihan tavallinen ihminen, eikä heteroa tarvitse pelätä. Mitä nyt vaimojen ehkä, jos eivät suostu täyttämään aviollisia velvollisuuksiaan. Silloin lätty lätisee, perkele”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, valkoinen keski-ikäinen keskituloinen mieshenkilö.
Kategoriat
Euroopan lomaparatiiseja 2: Babi Jar
Lehden kesäinen juttusarja jatkaa Euroopan vähän tunnettujen lomanviettokohteiden kiertämistä. Katynin metsän jälkeen vuorossa toinen tunnelmallinen slaavilaisromanttinen alue, Babi Jar, Kiovan miljoonakaupungin kyljessä.
(KIOVA) Jos on Suomessa kesä ollut taas tyypillisen kylmä ja vähäluminen, niin idän aroilla helle on suorastaan polttava. Armoton porotus näännyttää helposti tottumattoman kulkijan, ja tekeepä heinäkuun kuumilla tiukkaa paikallisillakin. Lehden toimittajakolonna on jättänyt taakseen Katynin vehreän metsän ja suuntaa nyt seikkailunhaluisen onnelaan — Babi Jarin rotkoon Kiovan luoteispuolelle.
Babi Jar on syrjäinen, mutta ah niin viehättävä geologian oma kauneuspilkku aromaisemassa. Houkuttelevimmillaan se on paikallisten mukaan syksyisin, mutta kyllä sinne kelpaa näin kesälläkin mennä, kuuluu neuvo vanhoilta ukoilta korttipöydän äärestä.
Eivätkä olleet kiovalaiset ukot väärässä: rotko on huikean komea luonnonmuodostuma, joka kätkisi helposti syliinsä tuhansia, jopa kymmeniätuhansia ihmisiä.
”Niin se on tehnytkin”, kommentoi paikallinen lammaspaimen Igor Tudor monmielisesti virnistäen.
(KIOVA) Jos on Suomessa kesä ollut taas tyypillisen kylmä ja vähäluminen, niin idän aroilla helle on suorastaan polttava. Armoton porotus näännyttää helposti tottumattoman kulkijan, ja tekeepä heinäkuun kuumilla tiukkaa paikallisillakin. Lehden toimittajakolonna on jättänyt taakseen Katynin vehreän metsän ja suuntaa nyt seikkailunhaluisen onnelaan — Babi Jarin rotkoon Kiovan luoteispuolelle.
Babi Jar on syrjäinen, mutta ah niin viehättävä geologian oma kauneuspilkku aromaisemassa. Houkuttelevimmillaan se on paikallisten mukaan syksyisin, mutta kyllä sinne kelpaa näin kesälläkin mennä, kuuluu neuvo vanhoilta ukoilta korttipöydän äärestä.
Eivätkä olleet kiovalaiset ukot väärässä: rotko on huikean komea luonnonmuodostuma, joka kätkisi helposti syliinsä tuhansia, jopa kymmeniätuhansia ihmisiä.
”Niin se on tehnytkin”, kommentoi paikallinen lammaspaimen Igor Tudor monmielisesti virnistäen.
Kokkovalkeat
Mutta kaunishan Babi Jar on, siitä ei pääse mihinkään. Ei ihme, että tuulen, veden ja maankuoren liikkeiden merkillisen tanssin muokkaama rotko innoitti venäisrunoilija Jevgeni Jevtushenkoa kirjoittamaan tuntemuksensa paperille asti, ja säveltäjänero Dimitri Shostakovitshia ikuistamaan nuo säkeet 13. sinfoniassaan.
Kuten korttipöydän tervaskannot totesivat, paikka on houkutellut väkeä etenkin syksyisin. Suurin rynnäkkö koettiin vuonna 1941, kun peräti 34 000 kiovalaista marssi paikalle. Heidän mukanaan tulleet saksalaisvieraat sytyttivät tapahtuman kunniaksi suuria kokkoja, joiden leimu valaisi koko tienoon.
”Myös haju oli melkoinen”, muistelee Tudor nenäänsä nyrpistäen.
Kumma kyllä, kaikki paikalliset eivät tunnu osaavan arvostaa Babi Jarin kauneutta. Ehkä syynä on se, että paikka on tavallaan ”liian lähellä”. Oma vaikutuksensa voi toki olla sieltä täältä rotkon pohjasta pilkistävillä luuntyngillä ja kaameasti virnistävillä pääkalloilla.
Kategoriat
Suomi pohjolan piratismikeidas
(KOKKOLA) Piratismi rehottaa edelleen myös Suomessa, vaikka se onkin hieman vähentynyt kulta-ajastaan 1800-luvun alusta. Kuten Lehti kertoi perjantaina 24.7., on maailmalla johtava piratismialue edelleen Karibianmeri. Suomi on kuitenkin edelleen pohjolan kärkimaa. Suurelta osin tähän vaikuttaa Venäjän ja Viron läheisyys.
”Kyllä tämä mahdollisuus paeta nopeasti aluevesirajan yli helpottaa piraattien toimintaa kummasti”, toteaa tarkastaja Tauno Palo keskusrikospoliisista. ”Myöskin lievät rangaistukset rohkaisevat monia nuoria tälle alalle. Muistan, kun Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin, silloin piratismi rauhoittui kummasti parin vuoden ajaksi.”
Piratismin juuret eivät kuitenkaan löydy aivan näin yksinkertaisesti. Palo on tavannut useita piraatteja, joille elämäntapa on langennut aivan muista syistä. ”Neito, jota lempi: hän oli petturi/ ja siksi tuli hänestä näin julma ryöväri”, muistelee hän erästäkin klassista tapausta.
Loppujen lopuksi piratismia Suomessakin yleensä harjoittavat nuoret, jotka eivät oikeastaan halua kenellekään pahaa, muistuttaa Palo. Usein he lopettavat toimintansa iän karttuessa. Näin kävi tässäkin jo mainitussa tapauksessa. ”Hän on nyt Suomessa/ ja jossain jokivarressa lie lossivahtina. / Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin.” Palo haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kaikille piraattitarinoilla saada yhtä onnellista loppua.
”Kyllä tämä mahdollisuus paeta nopeasti aluevesirajan yli helpottaa piraattien toimintaa kummasti”, toteaa tarkastaja Tauno Palo keskusrikospoliisista. ”Myöskin lievät rangaistukset rohkaisevat monia nuoria tälle alalle. Muistan, kun Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin, silloin piratismi rauhoittui kummasti parin vuoden ajaksi.”
Piratismin juuret eivät kuitenkaan löydy aivan näin yksinkertaisesti. Palo on tavannut useita piraatteja, joille elämäntapa on langennut aivan muista syistä. ”Neito, jota lempi: hän oli petturi/ ja siksi tuli hänestä näin julma ryöväri”, muistelee hän erästäkin klassista tapausta.
Loppujen lopuksi piratismia Suomessakin yleensä harjoittavat nuoret, jotka eivät oikeastaan halua kenellekään pahaa, muistuttaa Palo. Usein he lopettavat toimintansa iän karttuessa. Näin kävi tässäkin jo mainitussa tapauksessa. ”Hän on nyt Suomessa/ ja jossain jokivarressa lie lossivahtina. / Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin.” Palo haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kaikille piraattitarinoilla saada yhtä onnellista loppua.
Kategoriat
Uusia sanoja suomen kieleen
(ROVANIEMI) Suomalaisen sanan ja laulun päivän kunniaksi presidentti Tarja Halonen vihki tänään käyttöön kokoelman uusia suomen kielen sanoja. Uusia sanoja saivat niin tiede kuin talouselämäkin. Kaikki uutena lanseerattavat sanat ovat tänä vuonna adjektiiveja.
Samalla useat pidemmän aikaa epävirallisessa käytössä olleet sanat saivat virallisen sanan aseman. Suomen kielenhuoltoyhdistyksen yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kehittelemien sanojen toivotaan presidentti Halosen mukaan yksinkertaistavan ja tehostavan ihmisten välistä kanssakäymistä.
Samalla useat pidemmän aikaa epävirallisessa käytössä olleet sanat saivat virallisen sanan aseman. Suomen kielenhuoltoyhdistyksen yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kehittelemien sanojen toivotaan presidentti Halosen mukaan yksinkertaistavan ja tehostavan ihmisten välistä kanssakäymistä.
Jokaiselle omansa
Talouselämä sai käyttöönsä kaksi uutta sanaa. Nämä ovat ”kivamukava” ja ”pahapahayäk”. Molempien sanojen tilalla on aiemmin jouduttu käyttämään kokonaista käsitteiden ketjua, joten ne helpottavat kommunikaatiota huomattavasti. Esimerkiksi kivamukavan sijaan aiemmin puhuttiin useiden ihmisten yhtäaikaisista potkuista ilman irtisanomisajan palkkaa.
Pahapahayäk sen sijaan tulee korvaamaan käsitehirmun ”työntekijöiden vaatimukset neuvotteluissa”. Talouden keskusliiton mukaan uusien sanojen lanseeraaminen ei saa jäädä tähän, mikäli Suomen kilpailukyky halutaan säilyttää. Liiton mukaan nyt on kuitenkin otettu jo askel oikeaan suuntaan.
Vihdoinkin virallinen
Tieteen puolella lanseerataan niin ikään kaksi uutta sanaa. Näistä ensimmäinen ”ihanvituntärkeä” viittaa saavutuksiin kaupan ja tekniikan alan tutkimuksissa. ”Pelleilyturha” sitä vastoin tulee viittaamaan kaikkeen humanistiseen ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen liittyvään. Talouden keskusliiton mukaan uusien sanojen lanseeraaminen ei saa jäädä tähän, mikäli Suomen kilpailukyky halutaan säilyttää. Liiton mukaan nyt on kuitenkin otettu jo askel oikeaan suuntaan.
Virallisen sanan aseman saivat sanat ”tuomo” ja ”ttana”. Pääasiassa ohiajavissa autoissa pienillä kylillä käytetty tuomo on käytännössä jo pitkään puhekielessä korvannut pidemmän versionsa ”vitun homo”. Erilaisesta kirjoitusasustaan huolimatta fraasit ovat tyypillisessä käyttötilanteessaan foneettisesti lähes identtisiä.
”Ttana” säästää niin ikään huutajansa keuhkoja jättämällä alkuperäismuotoon kuuluvan ”saa”-tavun kokonaan pois. Molempien ilmauksien lyhyet versiot ovat presidentti Jaqcues Chiracin mukaan aivan yhtä helposti ymmärrettäviä, kuin pitkät versiotkin. Sekä Make että Pera ottivat uutisen snägärillä ilolla vastaan.
Kategoriat
Sähkeitä lauantailta
Varkausideoita asuntomessuilta — ”Täällä sitä vapaasti kierrellään, otetaan valokuvia ja piirrellään karttoja. Syksyn rosvoretken suunnittelu edistyy aikataulussaan”, asuntovaras Pete kommentoi.
Suosituimmille rannoille painorajoitukset — ”Trendikäs beach ei saa olla mikään makkaramaneesi”, rantavahti Siri Kiri muistuttaa Hiekanpään rannalta Pieksämäeltä.
Korruptio kukoistaa toimittajien keskuudessa — ”Ennen tarjottiin jallupullo, nyt puhutaan jo kesämökkitonteista ja erilaisista keräilyharvinaisuuksista. Minäkin jätin paljastamatta yhtä sun toista Kemin poliisin toimista, kun jepet lahjoittivat minulle Englannin tykistön miekkapistimen”, Jamppa myhäilee.
Suosituimmille rannoille painorajoitukset — ”Trendikäs beach ei saa olla mikään makkaramaneesi”, rantavahti Siri Kiri muistuttaa Hiekanpään rannalta Pieksämäeltä.
Korruptio kukoistaa toimittajien keskuudessa — ”Ennen tarjottiin jallupullo, nyt puhutaan jo kesämökkitonteista ja erilaisista keräilyharvinaisuuksista. Minäkin jätin paljastamatta yhtä sun toista Kemin poliisin toimista, kun jepet lahjoittivat minulle Englannin tykistön miekkapistimen”, Jamppa myhäilee.
Kategoriat
Oleskelua kiristetään Ruotsissa
(MALMÖ) Oleskelulupien myöntämistä kiristetään Ruotsissa. Vetelehtijät, lorvijat ja joutavat vaeltelijat syötetään jatkossa prinsessoille.
”Menisivät töihin, pummit. Saatanan vätykset. Helvete”, kiroaa esityksen tehnyt Ruotsin vasemmistopuolueen Pär Ulle Blom.
”Siinä ne hiihtelevät sankoin joukon pitkin Drottninggatania vailla mitään määpäärää! Idioter”, Blom yskäisee kämmeneensä.
”Menisivät töihin, pummit. Saatanan vätykset. Helvete”, kiroaa esityksen tehnyt Ruotsin vasemmistopuolueen Pär Ulle Blom.
”Siinä ne hiihtelevät sankoin joukon pitkin Drottninggatania vailla mitään määpäärää! Idioter”, Blom yskäisee kämmeneensä.