Lehti

(HELSINKI/LAUSANNE) Mannerheimin lasten suojeluliiton (MANNE) jokavuotinen syyskeräys onnistui tänä syksynä yli odotusten.
”Syyskeräyksemme onnistui yli odotusten”, kertoo Mannen tiedottaja, Carl Gustaf Emil Mannerheimin pojanpojanpojantytär Benjamin Ratsupiiska.
Ratsupiiskan mukaan rahoja tarvitaan kipeästi, sillä Mannerheimin jälkeläisiä on maailmassa runsaasti ja ongelmia riittää.
”Me Mannerheimit olemme iloista mutta komealuontoista väkeä. Aina joskus tulee otettua yksi Marskin ryyppy liikaa ja siitä seuraa sitten sellaista uhoamista. Tulee puhuttua mitä sattuu, se on sukuvika. Se isoisoisoisän miekantuppipäiväkäskykin… ei se selvin päin sitä kirjoittanut. Mutta toista käskyä ei tästä suvusta enää anneta”, Benjamin Ratsupiiska napauttaa ja poistuttaa sveitsiläistä rakuunarykmenttiä pitkin ja poikin.

”Mitä erikoista se teki?”

Neuvostoliiton valvontakomissio perusti Mannen heti toisen maailmansodan jälkeen. Yhdistyksen velvollisuus oli tuolloin raportoida Mannerheimin lapsien tekemisistä Kremliin säännöllisin väliajoin. Sittemmin suojeluliiton tehtävät ovat muuttuneet. Viime aikoina Manne on esimerkiksi auttanut Mannerheimin lapsia kuuntelemaan marsalkkaan kohdistuvaa henkilöpalvontaa nolostumatta.
”Ihmiset aina ylistävät, kuinka suuri ja hieno mies CGE oli. Silloin aina nolottaa. Sukulaisilta on kuullut, että se oli tavan ukko vaan. Ja mitä erikoista se teki? Kuka tahansa olisi tajunnut talvisodan jälkeen pyytää aseita Saksasta ja ryskätä niillä sitten niin kauan kuin virtaa riittää.”

Callen reissut

Tulevaisuuden tavoitteena Mannella on selvittää, paljonko Mannerheimilla on jälkeläisiä ja ketkä heistä tarvitsevat apua eniten.
”Niin, tämä on ollut meille vähän kiusallista. Calle oli aatelisherra ja komea mies. Kyllä sillä varmasti on vientiä ollut, juunou. Ja se Kiinan-reissukin… kuka sen tietää mitä siellä on tehty?”, Ratsupiiska kysyy ja kysymys tulee yllätyksenä kuin Hitlerin vierailu Immolaan kesällä -42.
Ratsupiiska herkistyy ajatellessaan esi-isänsä tekemisiä.
”Kaukana Kiinan soilla saattaa joku pikkulapsi tänäkin päivänä hokea: ’pärkkele, pärkkele’. Niin kuin isoisoisoisä aikanaan.”

(JÄMSÄ) Sekä Jyväskylä, että Tampere ovat ilmoittaneet takaavansa Kuhmoisten kunnan koskemattomuuden. Kaupunkien ilmoitus syntyi nopeasti vastareaktiona Jämsän liitettyä viime viikon aikana Korpilahden ja Jämsänkosken alueeseensa. Kaikkiaan tilanne eteläisessä Keski-Suomessa on äärimmäisen jännittynyt.
Virallisesti neuvotteluyhteys Jyväskylän ja Tampereen sekä Jämsän välillä on edelleen auki. Käytännössä kuitenkin Jämsä on ilmeisen haluton tekemään lupausta pidättäytyä enemmistä kuntaliitoksista.
”Me olemme liittäneet alueeseemme vain kuntia, jotka ovat aina olleet moraalisesti osa Suur-Jämsää” , totesi Jämsän kaupunginjohtaja Herman Otto viikonloppuisessa puheessaan.

Suurta konfliktia pelätään

Tapahtumat alkoivat vyöryä eteenpäin viime tiistaina Jämsän panssaroiden jalkaväen siirryttyä kunnan rajan ylitse Jämsänkosken maaperälle. Jämsänkoksen Jyväskylän seudulle nopeasti paenneen johdon mukaan ”hyökkäys oli täysin provosoimaton ja tuli täydellisenä yllätyksenä.” Jämsänkosken valmistautumaton, heikosti varustettu ja kaiken lisäksi yhä pitkälti ratsuväkeen nojaava armeija antautuikin lähestulkoon ilman taistelua.
Eteläisen Keski-Suomen kunnat alkoivat nyt kiivaan varustautumisen ja seudun suuremmat kaupungit esittivät voimakkaan paheksuntansa Jämsälle. Toimiin ryhdyttiin kuitenkin liian myöhään: varhain perjantaiaamuna Jämsän joukot hyökkäsivät tällä kertaa tykistön ja ilmavoimien tukemana Korpilahdelle. Korpilahden joukot antautuivat kahden päivän taisteluiden jälkeen Jämsän onnistuttua massiivisella ilmahyökkäyksellä tuhoamaan kaksi Korpilahden kolmesta tykistön tulenjohtokeskuksesta.
Jämsän asevoimien vahvuus ja sen kyky niitä mobilisoida yllätti koko Keski-Suomen. Viikonlopun aikana kaksi Jämsän armeijakuntaa siirtyi asemiin Kuhmoisten kunnan vastaiselle rajalle. Tilanne on aluella äärimmäisen räjähdysherkkä alueen suurimpien kaupunkien nyt ilmoitettua takaavansa kuhmoisten koskemattomuuden.
Helsinki on ilmoittanut aikovansa ottaa tilanteessa neuvottelijan ja keskustelunvälittäjän roolin. Pieksämäki sen sijaan on jo vannonut ikuista veljeyttä Jämsälle. Mikäli Jämsä ylittää Kuhmoisten rajan ja Pieksämäki ryhtyy tukemaan sitä, on pelättävissä, että kuntaliitosten hyökyaallot vierivät ylitse koko Keski-Suomen ja osan Pirkanmaata.

(JOUTSENO) Tappotuomion uhan alla elävät Korkeasaaren paviaanit ovat sittenkin pelastumassa. Hallituslähteiden tietojen mukaan paviaaniyhdyskunta sijoitettaneen ainakin toistaiseksi, ”ellei pysyvästi” eduskunnan uuteen lisärakennukseen. Samalla ratkeaa rakennuksen nimikysymys, kun siitä tulee virallisissakin yhteyksissä ”Apinatarha”.
”Muutenkin tavoitteemme oli nimeämisen yhteydessä osoittaa kunnioitusta Dingolle, mutta samalla jollakin lailla kuvastaa rakennuksen käyttötarkoitusta ja käyttäjäkuntaa. Nyt tuli lyödyksi kaksi kärpästä yhdellä iskulla”, kertoi valtiosihteeri Esko Nummisuutari.
Paviaanit asettunevat aluksi suuren valiokunnan kokoushuoneeseen, josta kansanedustajat ovat valittaneet, ettei siellä ole ikkunoita ja minibaaritkin ovat aina tyhjillään. Muutenkin kansanedustajat olivat ratkaisuun tyytyväisiä.
”Takaisin luontoon”, lauloi vihreiden eduskuntaryhmä. Kokoomuslaisten puolestaan nähtiin sonnustautuvan khakivaatteisiin ja hellekypäröihin.