Lehti

(HELSINKI) Pääministeri Matti Vanhanen otti tänään vastaan valtaisan määrän osanottoja Stora Enson työntekijöiltä. Vanhanen kokosi lakkautettavien Summan ja Kemijärven irtisanottavien työntekijöiden sympatiat myöntämällä tänään oikeudessa, että on kärsinyt entisen tyttöystävänsä kirjoittaman kirjan julkaisemisesta.

”Nyt on paljon helpompi ymmärtää, miksei hallitus kykene tekemään mitään kotimaisten työpaikkojen suojelemiseksi. Eihän se kaiken kärsimyksen keskellä helppoa ole” tiivistää Summasta työttömäksi vuosikymmenen työuran jälkeen jäävä Pekka Lehtonen.

”On tämä irtisanomisjuttu meillekin aiheuttanut kärsimystä, vaikkei se kasvoista aina näykään,” Lehtonen kuvailee:
”Ymmärrämme siis Matin tilanteen täysin. Kyllä se meidän Matti vaan on läheisen tuntuinen käyttäytyessään noin inhimillisesti.”

Kysymys
periaatteesta

Vanhanen itse antoi niukasti kommentteja oikeudessa vieraillessaan. Hän ei vaadi mittavia korvauksia: Vanhasen asianajajan Veikko Mefiston mukaan oikeudenkäynnissä on kysymys periaatteesta.

”Periaatteen takana pitää seisoa. Jos todella uskoo johonkin, täytyy katsoa loppuun saakka, mitä asian hyväksi voi lain puitteissa tehdä. Tämä pätee kaikissa tilanteissa, paitsi niissä, joissa mukana on isoja yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä omistus” summasi Mefisto Vanhasen näkemystä oikeusjutun tarpeellisuudesta:
”Pääministeri haluaa korostaa, että haluaa vain ottaa selvää, mitä lain mukaan on tehtävissä. Hänen mukaansa lain tarjoamat mahdollisuudet puuttua asioiden kulkuun tulee epäselvissä tilanteissa aina selvittää, paitsi milloin mukana on isoja yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä omitus.”

Susan Ruusunen puolestaan liikuttui oikeudenkäynnissä.

VITUN KYLMÄ TÄÄLLÄ TOKOINRANNASSA SAATANA
(ASUNTOLA) Poikkeuksellisen lämmin talvi, joka on ilman muuta, väistämättä ja totta kautta kiven ja kannon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, on sekoittanut pahasti luonnon normaalin kiertokulun. Satunnainen kulkija voi huomata leskenlehtien yrittävän pinnistellä maasta, krookusten kukkivan, ruohon vihertävän.
Myös eläinkunta on pahasti päästään pyörällä. Laululinnut ovat ymmällään, saimaannorppien lumipesät uhan alla, eivätkä edes kaikkien hyvin tuntemat spurgut ole pystyneet vetäytymään talviunille, vaan niihinkin voi kulkija suureksi hämmästyksekseen törmätä. Tavallisesti spurgut uinailevat pahimpien paukkupakkasten ajan sosiaalikeskuksen vuokra-asunnoissa tai asuntoloissa Pohjois- tai Itä-Helsingissä, mutta leuto keli on saanut monet vaeltelemaan jopa kantakaupunkiin saakka.
”Metsän ja rantojen kuningas, spurgu, spuge, pulsu, pultsari. Muinaisten suomalaisten myyteissä spurgulla on monta nimeä, mikä kertoo sen tärkeästä asemasta kansanperinteessä”, sanoo kirjallisuustieteen professori Daiga Daiga-Duu.

Cityspurgut uusi ilmiö

Tutkijoiden mukaan lämpimän talven mukanaantuomaa tilannetta pahentaa entisestään se, että ihmisasutuksen levittäytyessä yhä laajemmalle, aivan spurgujen reviirien tuntumaan, ne voivat häiriytyä ja unohtaa tavanomaisen pelkonsa ihmistä kohtaan ja muuttua ns. cityspurguiksi.
”Nykyään ei ole poikkeuksellista nähdä cityspurgu tonkimassa roskiksia talojen pihoilla ja jätekatoksissa. Normaalisti spurgu ei tällaiseen uskaltautuisi”, kertoo petoeläintutkija T. Armo Helsingin yliopistosta.
Siinä missä normaali, luonnontilainen spurgu pakenee ihmistä ja säntää pikaisesti takaisin pahvilaatikkoonsa, voi cityspurgu äityä aggressiiviseksi. Varsinkin näin talviaikaan, kun ravinto on lämmöstä huolimatta vähissä. Armo neuvoo spurgun kohdannutta pysymään rauhallisena.
”Ei kannata panikoida, sillä se hermostuttaa spurgua. Selkää ei myöskään pidä kääntää, koska se voi yllyttää spurgun hyökkäämään. Parasta on perääntyä hiljalleen takaisin tulosuuntaan. Spurgulle kannattaa myös jutella rauhallisesti, silloin se rauhoittuu. Jos spurgu nousee takajaloilleen, se ei ole aina merkki hyökkäämisestä, vaan lähinnä uteliaisuudesta”, Armo kertoo.

Onnettomuudet harvinaisia

Spurgua ei kuitenkaan ole syytä ärsyttää, sillä ahdistettuna sen luonnolliset aseet – sorbuspullo, Kaken vanhat maiharit ja kynsisieni – voivat tehdä pahaa jälkeä. Tilastojen mukaan spurgun uhriksi joutuminen on kuitenkin harvinaista, paitsi mitä nyt joskus Hesarilla tai Tokoinrannassa.
Viranomaiset eivät toistaiseksi tiedä, mitä cityspurguille pitäisi tehdä, sillä selvää toimintaohjetta ei ole. Joissain tapauksissa spurgu on otettu kiinni ja palautettu takaisin reviirilleen Pasilan poliisiputkaan. Erityisen aggressiivisten spurgujen kohdalla on turvauduttu eksperttien, lähinnä Securitaksen apuun, ja kyseinen yksilö on potkittu tuhannen paskaksi.
Vuosittain maassamme myönnetään myös alun toistatuhatta spurgujen kaatolupaa, sillä ne aiheuttavat vaaratilanteita maanteillä ja tuppaavat samaan ratikkaan.