(MOVE EIKÄKU WINCLUB EIKÄKU TERNIMAITO) Jurmolainen piensijoittaja Kyösti Saippuakauppias otti hämmentyneenä vastaan tiedon internetissä toimineen sijoitusklubi WinCapitan sivuston katoamisesta.
Saippuakauppias jää kuitenkin toiveikkaana odottamaan työttömyyskorvauksista säästämälleen 20 000 euron sijoitukselle luvattua noin kahden miljardin prosentin tuottoa. Hänen mukaansa lupaukset pitävät.
”Tällä kertaa tämä toimii. Ihan varmasti toimii. Aina ennenkin on toiminut. Kertaku inter netin keskustelu palstalla niin sanottiin”, Saippuakauppias pohtii ainakin tuhannen euron arvoista maastopyöräänsä korjaten.
Saippuakauppias myös hämmästelee mediassa käytävää rehellisten yrittäjien parjauskampanjaa. Hän arvelee, ettei Suomessa katsota hyvällä toisen menestymistä.
”Hyvä ja ainut ystäväni, kolmannen portaan liigalisenssijohtaja Veikko Pyramidi ainakin ajelee isolla Mersulla. Olen kuvankin nähnyt tai ainakin kuullut. Kateellisia olette vaan”, hän sanoo Panaman suuntanumeroa etsiskellen.
Kategoria: Talous
Talousuutiset
Kategoriat
Dalai-laman ei uskota leviävän Suomeen
(DHARAMSHALA) Tiibetin uskonnollisen johtajan dalai-laman erouhkaus on saanut suomalaiset sijoittajat varpailleen. Analyytikot eivät kuitenkaan usko dalai-laman saapuvan lähiaikoina Suomeen maailmalla havaituista synkistä ennusmerkeistä huolimatta.
”Missään nimessä dalai-lamaa ei Suomessa tulla näkemään. Pahimmillaan edessä voi olla dalai-taantuma”, arvioi pörssianalyytikko Merirosvo Persnaama OKO:sta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla pitää Persnaamankin arviota turhan pessimistisenä. Laitos katsoo, että dalai-laskusuhdanne on todennäköisempi vaihtoehto, ja kaikkein luultavimmin edessä on vain dalai-lyhyehkö kasvuvauhdin hidastuminen josta markkinat selviävät jos valtio ystävällisesti auttaa eiksjuu.
Kiina puolestaan esittää Tiibetin uudeksi johtajaksi ihan vaan sattumalta ojasta löydettyä inkarnaatiota dalai-haistakaavittua.
”Missään nimessä dalai-lamaa ei Suomessa tulla näkemään. Pahimmillaan edessä voi olla dalai-taantuma”, arvioi pörssianalyytikko Merirosvo Persnaama OKO:sta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla pitää Persnaamankin arviota turhan pessimistisenä. Laitos katsoo, että dalai-laskusuhdanne on todennäköisempi vaihtoehto, ja kaikkein luultavimmin edessä on vain dalai-lyhyehkö kasvuvauhdin hidastuminen josta markkinat selviävät jos valtio ystävällisesti auttaa eiksjuu.
Kiina puolestaan esittää Tiibetin uudeksi johtajaksi ihan vaan sattumalta ojasta löydettyä inkarnaatiota dalai-haistakaavittua.
(VITTU) Voi vitun vittu. Vitun vitun vitun vittusaatana. Perkeleen jumalauta vittu. Saatanan perkeleen helvetin vitun persehomo vitun vittu. Vittu. Viiiitttttuuuuuu. Vittu. Voi vittu. Ei saatana.
”Eihän siinä mitään että toimittaja tekee kuukausikaupalla työtä löytääkseen haastateltavan tai on hankkinut vuositolkulla taustatietoa tehdäkseen jutun. Tai on hankkinut pitkän koulutuksen ammattiinsa ja yrittää kaventuvien resurssien paineissa tehdä parhaansa. Tai on vuosikausia uurastanut saadakseen tärkeää tietoa kansalaisille. Kato: ootte vain tyhmiä runkkareita, ette te tajuu. Se riittää, että on justiinsa katsonut Titanicin ja kertoo siittä iltapäivälehdelle. Se on kato vittu Kansalaisjournalismia. Nii. Että vetäkää handuun kaikki muka-vitun-journalistit. Voi voi.Tähän teidän pitää pyrkiä, kato”, totesi palkintoraati, jota on syytä arvostaa aivan vitusti.
Vittu. Vitun vitun vitun vitun vitun vittu. VITTU. SAATANA. PERKELE. Mainitsinko jo perkeleen? VITTU.
”Eihän siinä mitään että toimittaja tekee kuukausikaupalla työtä löytääkseen haastateltavan tai on hankkinut vuositolkulla taustatietoa tehdäkseen jutun. Tai on hankkinut pitkän koulutuksen ammattiinsa ja yrittää kaventuvien resurssien paineissa tehdä parhaansa. Tai on vuosikausia uurastanut saadakseen tärkeää tietoa kansalaisille. Kato: ootte vain tyhmiä runkkareita, ette te tajuu. Se riittää, että on justiinsa katsonut Titanicin ja kertoo siittä iltapäivälehdelle. Se on kato vittu Kansalaisjournalismia. Nii. Että vetäkää handuun kaikki muka-vitun-journalistit. Voi voi.Tähän teidän pitää pyrkiä, kato”, totesi palkintoraati, jota on syytä arvostaa aivan vitusti.
Vittu. Vitun vitun vitun vitun vitun vittu. VITTU. SAATANA. PERKELE. Mainitsinko jo perkeleen? VITTU.
(FRIEDMAN) Paperilaskuista luopuminen säästäisi Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa. Euroopan komission asiantuntija Betty Boop uskoo, että yritysten kulujen väheneminen näkyisi myös kuluttajahintojen alenemisena.
”Juu aivan varmasti siirtäisimme säästöt asiakkaalhihihihihihihihi ahihihihihihihihiaahhahahaahhoo yhyhyihihihihioo”, sanotaan Elisalta.
”Olisi moraalitonta, jos tämä ei vaikuttaisi myös kuluttajahinsdhohohohohohohoho aaaaaaaaaahhhahaahhaaahhaaaha thöhöhöhöhöhöhöhh sdfsdfsdfgsdfg thohohoho”, kommentoi Danske Bank.
”RUAHAHAHAHAHAHAHAHAH SÖRRÖRÖÖÖRR AHUUUHA AHUUHA RARARARARARAARAHHHÖHÖHÖÖÖH hIHIHIHIHIHIHI tsihuhuhohohohohohohohoh aannununnaanöhhöhhhöhhöhöhöö”, Itella vahvistaa.
”Juu aivan varmasti siirtäisimme säästöt asiakkaalhihihihihihihihi ahihihihihihihihiaahhahahaahhoo yhyhyihihihihioo”, sanotaan Elisalta.
”Olisi moraalitonta, jos tämä ei vaikuttaisi myös kuluttajahinsdhohohohohohohoho aaaaaaaaaahhhahaahhaaahhaaaha thöhöhöhöhöhöhöhh sdfsdfsdfgsdfg thohohoho”, kommentoi Danske Bank.
”RUAHAHAHAHAHAHAHAHAH SÖRRÖRÖÖÖRR AHUUUHA AHUUHA RARARARARARAARAHHHÖHÖHÖÖÖH hIHIHIHIHIHIHI tsihuhuhohohohohohohohoh aannununnaanöhhöhhhöhhöhöhöö”, Itella vahvistaa.
Kategoriat
Asiantuntija: Ei krapulassa töihin
(RAJAMÄKI) Krapulaisella ei ole asiaa työpaikalle, linjaa asiantuntija. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nollatoleranssi alkoholin suhteen on herättänyt laajasti keskustelua. Monilla työpaikoilla krapulassa ei ole töihin tultu enää aikoihin.
”Olikohan joskus ennen juhannusta kun viimeksi olen ollut maanantaina töissä”, sanoo Lehden haastattelema asiantuntija jauhemaalinvalmistaja Rokki-Jaska Teknos-Winterin tehtailta.
Teknoksen tehtailla käytäntö on ajan oloon hioutunut toimivaksi. Alkukankeuksista on päästy yli ja nyt nollatoleranssiin ovat työntekijätkin tyytyväisiä vaikka vaaditun puhelinsoiton teettämän lisävaivan pelättiinkin nostattavan vastarintaa.
”Yleensä tapana on, että jos on aamulla pelkoa promilleista veressä tai kaljaa vielä jääkaapissa, niin se on vaan soitto pomolle, että nyt on ripuli, ei pääse tuleen”, selittää Rokki-Jaska hyvin toimivaa käytäntöä työpaikallaan.
”Olikohan joskus ennen juhannusta kun viimeksi olen ollut maanantaina töissä”, sanoo Lehden haastattelema asiantuntija jauhemaalinvalmistaja Rokki-Jaska Teknos-Winterin tehtailta.
Teknoksen tehtailla käytäntö on ajan oloon hioutunut toimivaksi. Alkukankeuksista on päästy yli ja nyt nollatoleranssiin ovat työntekijätkin tyytyväisiä vaikka vaaditun puhelinsoiton teettämän lisävaivan pelättiinkin nostattavan vastarintaa.
”Yleensä tapana on, että jos on aamulla pelkoa promilleista veressä tai kaljaa vielä jääkaapissa, niin se on vaan soitto pomolle, että nyt on ripuli, ei pääse tuleen”, selittää Rokki-Jaska hyvin toimivaa käytäntöä työpaikallaan.
(HERROJEN KANSSA PELLON LAIDASSA) Teiniseksin kuluttajahinnat ovat nousseet tuntuvasti inflaatiotasoa jyrkemmin viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, vahvistaa Kuluttajaliiton tuore tutkimus. Kansalle kehitys on ollut tuttua jo pitkään tutkimuksista huolimattakin.
”Vielä 1950-luvulla, kun olin työelämässä, niin silloin riitti, että katsoi tanssipaikalta jonkun rippikoulun käyneen, antoi hiukan viinaa ja vei rantaan ja kävi hommiin. Ei ne perään huudelleet”, muistelee eläkkeellä oleva työnjohtaja Ilmari Arwidsen.
Erilaiset lainmuutokset sekä muutokset tapakulttuurissa ovat Arwidsenin mukaan syynä siihen, että teiniseksissä vallitsevat nykyään käytännössä myyjän markkinat.
”Eihän nuo nuoret likat ennen vastaan kehdaneet panna, jos vähänkään hienompi herra oli, puhumatta nyt siitä, että olisivat mitään merkkivaatteita pyytäneet. Nykyään jos maksamatta teiniä yrittää, niin samantien on kaikki sosiaalitantat ja poliisit ryysyissä kiinni”, kuvailee alaikäisille ”ainakin puolentusinaa” lehtolasta siittänyt Arwidsen.
”Se oli, pojat, semmosta aikaa, että perkele juu, uurgh”, myhäilee Arwidsen muistojaan.
”Vielä 1950-luvulla, kun olin työelämässä, niin silloin riitti, että katsoi tanssipaikalta jonkun rippikoulun käyneen, antoi hiukan viinaa ja vei rantaan ja kävi hommiin. Ei ne perään huudelleet”, muistelee eläkkeellä oleva työnjohtaja Ilmari Arwidsen.
Erilaiset lainmuutokset sekä muutokset tapakulttuurissa ovat Arwidsenin mukaan syynä siihen, että teiniseksissä vallitsevat nykyään käytännössä myyjän markkinat.
”Eihän nuo nuoret likat ennen vastaan kehdaneet panna, jos vähänkään hienompi herra oli, puhumatta nyt siitä, että olisivat mitään merkkivaatteita pyytäneet. Nykyään jos maksamatta teiniä yrittää, niin samantien on kaikki sosiaalitantat ja poliisit ryysyissä kiinni”, kuvailee alaikäisille ”ainakin puolentusinaa” lehtolasta siittänyt Arwidsen.
”Se oli, pojat, semmosta aikaa, että perkele juu, uurgh”, myhäilee Arwidsen muistojaan.
Marokkolainen uuden sadon hashis ei ole saanut jalansijaa vähittäiskaupassa
(JYVÄSKYLÄ) Halvasta hinnasta huolimatta suomalaiskuluttajat eivät ole innokkaita ostamaan pohjoisafrikkalaista hashista. Kotimaisen sadon kysyntä sen sijaan ylittää reilusti tuottajien kapasiteetin. Marokkolaisen hashiksen myyntiä haittaavat ennen kuluttajien kaikkea epäilyt tuotteen laadusta.
”Sen vähän mitä meidänkin perheessä pilveä poltetaan voi kyllä aivan hyvin ostaa kotimaasta. On se parempaa ja tuntuu hyvältä kun tietää, millaisissa olosuhteissa se on tuotettu. Kotimaisesta kukasta kuitenkin näkee, mitä polttaa toisin kuin jostain peruslätkästä”, sanoo nuorikkonsa kanssa ostoksille tullut Seppo Passaajo.
Monet kauppiaat ovatkin jo menettäneet suuria summia sekä niveliä virheellisten laskelmien vuoksi.
”Täytyy myöntää, että kauppa ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Onneksi päätimme kokeilla markkinatilannetta aluksi pienellä koe-erällä. Imagokysymyksillä on tällä alalla niin suuri vaikutus, että mikäli olisimme tuijottaneet pelkkiä numeroita ja ottaneet heti ison erän, voisi nyt olla aika tukalat paikat, huh huh”, taivastelee kauppias Piri-Jore.
Vähittäiskaupan tuloksia on viimeisellä kahdella vuosineljänneksellä syönyt selkeästi myös etenkin opiskelijoiden suosimien luomupiirien yleistyminen. Yhä useammat ihmiset ostavat hamppunsa suoraan tuottajalta vaikka parin kuukauden tarpeiksi kerralla. Kun yhteen tilaukseen saadaan kerättyä tarpeeksi paljon tarpeeksi isoja tilauksia, voidaan hinnasta tinkiä leikkaamalla yksi välikäsi pois.
”Kavereiden kanssa joskus juteltiin, että kun tätä kuitenkin tulee ostettua vuositasolla melkoiset määrät, olisi viisaampaa ostaa suoraan kasvattajalta, jolloin tuotteen laadusta voidaan varmistua paremmin ja rahaa säästyy paljon verrattuna siihen, että ostaisi aina pari grammaa viikonloppuisin jostain baarin pihasta”, sanoo taidekasvatuksen opiskelija Irja Gallén-Rautawuori, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Lähihamppu-piirin pääarkkitehti.
(JYVÄSKYLÄ) Halvasta hinnasta huolimatta suomalaiskuluttajat eivät ole innokkaita ostamaan pohjoisafrikkalaista hashista. Kotimaisen sadon kysyntä sen sijaan ylittää reilusti tuottajien kapasiteetin. Marokkolaisen hashiksen myyntiä haittaavat ennen kuluttajien kaikkea epäilyt tuotteen laadusta.
”Sen vähän mitä meidänkin perheessä pilveä poltetaan voi kyllä aivan hyvin ostaa kotimaasta. On se parempaa ja tuntuu hyvältä kun tietää, millaisissa olosuhteissa se on tuotettu. Kotimaisesta kukasta kuitenkin näkee, mitä polttaa toisin kuin jostain peruslätkästä”, sanoo nuorikkonsa kanssa ostoksille tullut Seppo Passaajo.
Monet kauppiaat ovatkin jo menettäneet suuria summia sekä niveliä virheellisten laskelmien vuoksi.
”Täytyy myöntää, että kauppa ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Onneksi päätimme kokeilla markkinatilannetta aluksi pienellä koe-erällä. Imagokysymyksillä on tällä alalla niin suuri vaikutus, että mikäli olisimme tuijottaneet pelkkiä numeroita ja ottaneet heti ison erän, voisi nyt olla aika tukalat paikat, huh huh”, taivastelee kauppias Piri-Jore.
Vähittäiskaupan tuloksia on viimeisellä kahdella vuosineljänneksellä syönyt selkeästi myös etenkin opiskelijoiden suosimien luomupiirien yleistyminen. Yhä useammat ihmiset ostavat hamppunsa suoraan tuottajalta vaikka parin kuukauden tarpeiksi kerralla. Kun yhteen tilaukseen saadaan kerättyä tarpeeksi paljon tarpeeksi isoja tilauksia, voidaan hinnasta tinkiä leikkaamalla yksi välikäsi pois.
”Kavereiden kanssa joskus juteltiin, että kun tätä kuitenkin tulee ostettua vuositasolla melkoiset määrät, olisi viisaampaa ostaa suoraan kasvattajalta, jolloin tuotteen laadusta voidaan varmistua paremmin ja rahaa säästyy paljon verrattuna siihen, että ostaisi aina pari grammaa viikonloppuisin jostain baarin pihasta”, sanoo taidekasvatuksen opiskelija Irja Gallén-Rautawuori, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Lähihamppu-piirin pääarkkitehti.
(IHRA) Pulskaa tulosta sekä Suomessa että kansainvälisesti viime vuosina takonut Metabolinen oireyhtymä pohtii listautumista Helsingin pörssiin. Oireyhtymän hallitus päätti maanantain kokouksessaan aloittaa asian valmistelut, ja tiettävästi markkinoilla odotetaan listautumisantia vesi kielellä.
”Yhtymä on voinut paksusti, mutta kaipaamme edelleen lisää lihaa luiden päälle. Pörssi tarjoaa myös tukevan jalansijan pyrkimyksissämme levitä maailmalle”, kertoi konsernijohtaja Jarkko Läski.
Lehden keräämien tietojen mukaan Metabolinen oireyhtymä aikoo mahdollisesti myös ahmaista muutamia kilpailevia yhtiöitä ja panna lihoiksi kannattamattomia liiketoimintayksiköitään. Läskin mukaan yhtymää ei kuitenkaan olla solakoittamassa myyntikuntoon.
”Fat chance”, vitsaili Läski.
”Yhtymä on voinut paksusti, mutta kaipaamme edelleen lisää lihaa luiden päälle. Pörssi tarjoaa myös tukevan jalansijan pyrkimyksissämme levitä maailmalle”, kertoi konsernijohtaja Jarkko Läski.
Lehden keräämien tietojen mukaan Metabolinen oireyhtymä aikoo mahdollisesti myös ahmaista muutamia kilpailevia yhtiöitä ja panna lihoiksi kannattamattomia liiketoimintayksiköitään. Läskin mukaan yhtymää ei kuitenkaan olla solakoittamassa myyntikuntoon.
”Fat chance”, vitsaili Läski.
(WAL-MART) Multialainen Pasi Toivakka-Reikäleipä hehkuu tyytyväisyyttä uudenkarhean teräväpiirtosoittimensa äärellä. Pohdittuaan viikkokaupalla kahden kilpailevan levyformaatin plussia ja miinuksia, hän päätti viimein valita kahdesta vaihtoehdosta Toshiban HD DVD -laitteen.
Nyt upouusi soitin on olohuoneen kunniapaikalla vanhojen Jallujen ja viinapullon välissä.
”Ajattelin katsella sillä äidin vanhoja betamax-kasetteja”, Toivakka-Reikäleipä sanoo sovitellen köyttä kaulaansa.
Nyt upouusi soitin on olohuoneen kunniapaikalla vanhojen Jallujen ja viinapullon välissä.
”Ajattelin katsella sillä äidin vanhoja betamax-kasetteja”, Toivakka-Reikäleipä sanoo sovitellen köyttä kaulaansa.
(KEMIJÄRVI) Ministeri Jyri Häkämies kannattaa ehdotusta valtio-omisteisten yritysten muuttamisesta kommandiittiyhtiöiksi. Muutos koskisi kaikkia sellaisia yhtiöitä, joissa valtiolla on merkittävä äänivalta. Häkämiehen mukaan järjestely selkiyttäisi valtio-omistajan roolia.
”Tavoitteena tässä on se, että valtio-omistaja olisi aivan virallisestikin se ky-sääntöjen mukainen hiljainen yhtiömies, joka ei ota millään tavalla osaa yhtään mihinkään yhtiön toimintaan liittyvään asiaan tai paljon muuhunkaan. Tähän asti systeemiä on toki jo sovellettu käytännön tasolla”, Häkämies kertoi.
Ministerin mielestä muutos kuitenkin toisi myös suuren yleisön tietoisuuteen sen peruslähtökohdan, ettei hallitus tai valtiovalta aio, halua eikä osaa käyttää äänivaltaansa, koska siitä voisi olla seurauksia. Valtioneuvostossa on pohdittu myös nk. laajennettua hiljaisen yhtiömiehen mallia, jossa valtio ei ottaisi muutenkaan kantaa yhtään mihinkään yhteiskunnassa tapahtuvaan asiaan, paitsi jälkeenpäin ja nurkan takana hiljaiseen ääneen sanottuna.
”On nimittäin selvää, että pörssisääntöjä on aina ja kaikkialla noudatettava, koska, öö, tota, koska siis, Mooses kantoi ne Siinailta”, päätti Häkämies.
”Tavoitteena tässä on se, että valtio-omistaja olisi aivan virallisestikin se ky-sääntöjen mukainen hiljainen yhtiömies, joka ei ota millään tavalla osaa yhtään mihinkään yhtiön toimintaan liittyvään asiaan tai paljon muuhunkaan. Tähän asti systeemiä on toki jo sovellettu käytännön tasolla”, Häkämies kertoi.
Ministerin mielestä muutos kuitenkin toisi myös suuren yleisön tietoisuuteen sen peruslähtökohdan, ettei hallitus tai valtiovalta aio, halua eikä osaa käyttää äänivaltaansa, koska siitä voisi olla seurauksia. Valtioneuvostossa on pohdittu myös nk. laajennettua hiljaisen yhtiömiehen mallia, jossa valtio ei ottaisi muutenkaan kantaa yhtään mihinkään yhteiskunnassa tapahtuvaan asiaan, paitsi jälkeenpäin ja nurkan takana hiljaiseen ääneen sanottuna.
”On nimittäin selvää, että pörssisääntöjä on aina ja kaikkialla noudatettava, koska, öö, tota, koska siis, Mooses kantoi ne Siinailta”, päätti Häkämies.