Kategoria: Kulttuuri

(JAKOMÄKI) Kansanedustaja Tony Halme julkaisee heinäkuussa ensimmäisen kirjansa uskoontulonsa jälkeen. Jumala rankaisee — minä en on lyyrinen, herkillä väreillä tunnelmoiva sovitustyö, jossa eduskuntavaalien ääniharava tutkiskelee ehdottoman anteeksiannon ja kaikkialle yltävän rakkauden sanomaa omassa elämässään.
”Syytökset ja epäluulo eivät johda mihinkään. Jokaiselle on annettava mahdollisuus tämän ihonväristä, kulttuurista ja taustasta riippumatta”, johdattelee teoksen takakansiteksti lukijaa Halmeen maailmankatsomukseen.

Tyynen miehen tyynet sanat

Kirjan julkaisijan, Suomen evankelisluterilaisen kirkon tiedottaja Mustanaamio Koposen mukaan teos on ”helvetin tylsä. Tällaista lässyn-lässyn-anteeksi-kaikille-anteeksi-kaikilta -puuroa, mitä ei Jeesuskaan jaksa. Kyllä se on niin, että välillä puukkoo painuu ja läski tummuu tässä maailmassa, jumalauta! Jesus tämmöstä jaksa katella!”
Halme itse suhtautuu syytöksiin tylsyydestä ja terättömyydestä stoalaisen tyynesti vaieten. ”Omm. Omm”, toteaa hän ensimmäisessä tiedotteessaan zen-buddistiksi ryhtymisensä jälkeen.

(LOS ANGELES) Viime kevään ja kesän aikana vellonut kohu Presidentin neuvonantaja Martti Mannisen Anneli Jäätteenmäelle luovuttamista salaisista Irak-asiakirjoista muuttuu elokuvaksi ensi vuoden aikana. Ohjaaja Oliver Stone, joka aiemmin on kuvannut poliittisia kähmintöjä muun muassa elokuvassa JFK — avoin tapaus, kuvailee pääministerin eroon johtanutta jännitysnäytelmää ”helvetin typeräksi mitättömäksi sotkuksi, josta ei kenenkään pitäisi olla kiinnostunut ja josta en saatanan varmasti tee elokuvaa ikinä.” Niinpä elokuvan ohjaakin Ridley Scott, joka osoitti jo aiemmin kyvyttämyytensä valita kunnollisia aiheita elokuvalle ohjatessaan elokuvan Black Hawk Down — Isku Mogadishuun.

”Saatanasti räjähdyksiä”

Ohjaaja Scottin mukaan pääministerin via dolorosa oli ”helvetin typerä mitätön sotku, josta kenenkään ei pitäisi olla kiinnostunut, mutta ohjaanhan minä sen kun maksetaan, saatana.” Scottin mukaan tarina pidetään mahdollisimman todenmukaisena ja siihen lisätään ainoastaan ”Vitusti pyrotekniikkaa. Palavia tyyppejä tippumassa katoilta ja saatanasti räjähdyksiä. Vitun isoja räjähdyksiä!”
Scott ei halua vielä paljastaa lopullisia näyttelijävalintoja, mutta lehden tietojen mukaan Anneli Jäätteenmäkeä näyttelee Paavo Väyrynen ja tasavallan presidentti Tarja Halosta Peter Franzen. Silloisen pääministerin Paavo Lipposen hahmo luodaan kokonaan tietokoneella, ääninäyttelemisestä vastaa miekkavalas Keiky, joka on Free Willy -elokuvista tutun edesmenneen Keikon lahjaton velipuoli.

(HELSINKI) Suomen evankelisluterilainen kirkko aikoo juhannusaattona haastaa taiteilijan oikeuteen jumalanpilkasta. Tällä leikkimielisellä tempauksella se kunnioittaa Hannu Salaman neljäkymmentä vuotta sitten, vuonna 1964 Juhannustansseista saamaa kolmen kuukauden vankilatuomiota ja ”pitää väkeä varpaillaan”, todetaan kirkon tiedotteessa.
Oikeuteen haastettavaa taiteilijaa ei haluttu vielä paljastaa, mutta kirkolliset lähteet tietävät kertoa, että ainakin muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä ja runoilija Arto Melleri ovat vahvoja ehdokkaita. Ei ole myöskään mahdotonta, että Hannu Salama haastettaisiin uudelleen.

Perinnettä luomassa

Kirkkohallituksen vt. tiedotuspäällikkö Juhani Kettusen mukaan vastaava tempaus tullaan järjestämään myös seuraavana vuonna. ”Kyllä tästä vähän niin kuin perinnettä ajateltiin aloitettavaksi”, hän kuvailee. ”Etenkin jos saataisiin jo näin ensimmäisenä vuonna kunnon tuomio. Raippoja ja jalkapuuta lähdetään ainakin hakemaan.”
Haasteen jättämisen jälkeen kirkko järjestää suuren koko perheen kirjarovion Seurasaaressa. Pienempiä pahan sanan polttajaisia vietetään samaan aikaan ainakin Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Osanotto on ilmainen ja halutessaan mukana voi tuoda omia, naapurin tai kirjaston kirjoja.

Viime vuoden aikana käytyä keskustelua Suomen kansallishymnin vaihtamisesta lämmitellään uudelleen. Jean Sibeliuksen sävellys Finlandia on edelleen vahva ehdokas, mutta sen rinnalle on noussut myös uusia vaihtoehtoja.
Useat voimakkaat kansalaisjärjestöt haluaisivat uudeksi kansallishymniksi Ismo Alangon kappaleen Vittu kun vituttaa, mutta myös Irwin Goodmanin Haistakaa paska koko valtiovalta nauttii vahvaa kannatusta. Kisasta tuntuu sen sijaan tippuneen tyystin aiemmin tänä vuonna ehdotettu Esa Pakarisen koko tuotanto soitettuna puolinopeudella.

Vastikään säännöllisluonteisen ilmestymisensä aloittaneen Lehti-lehden tekijöistä on paljastunut alhaisia vaikuttimia. Lehden tekemän selvityksen mukaan julkaisun toimituskuntaan kuuluu surullisia yksineläviä nörttejä, jotka yrittävät saada naisia esittäytymällä johtavan huumorilehden toimittajiksi.
”Ajattelin, että Lehden myötä naiset havaitsisivat oikean luonteeni ja unohtaisivat, että todellisuudessa olen tyhmä ja ruma”, mainitsi nimettömänä pysyttelevä toimittaja luottamuksellisessa haastattelussa. Kyseinen toimittaja kirjoittaa Lehteen salanimen ”toimitus” turvin.
Lehden johto on asian suhteen niukkasanainen. ”Luulimme kyllä, että ihmisten viihdyttäminen olisi riittävä motiivi”, kommentoitiin toimituksesta lyhyesti. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä valheellisin perustein toimituskuntaan liittyneiden rankaisemiseksi päätettäneen myöhemmin.

Viime viikolla jo selviämässä ollut taidekriisi on syventynyt. Palkittu Onko tässä jälkiä -niminen tilataideteos on todettu jäljitelmäksi Ala-asikkalassa. Tapaus paljastui, kun ryhmä taideopiskelijoita vertaili edellisellä viikolla tekemiään luonnoksia taideteoksesta, ja he huomasivat siinä huomattavia muutoksia.
Paikalle hälytetty henkilökunta havaitsi myös muutoksen lyhyen tutkimuksen jälkeen. Nyt Ala-Asikkalan taidemuseossa pohditaan kuumeisesti, mitä yhdelle Suomen kuuluisimmasta taideteoksista on käynyt.
Alkuperäisen teoksen pelätään joutuneen kadoksiin. Tällä hetkellä syylliseksi epäillään äskettäin virkansa aloittanutta 59-vuotiasta laitossiivoojaa, jonka uskotaan tuhonneen taideteos osittain vahingossa.
Ala-Asikkalan Tekotaiteelliset ry onkin jälleen kriisin edessä. ”Minusta tässä on konstituentit runsaaseen kulttuuriseen menetykseen”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, Enji Suikkaperälä. ”Tällainen negatiivinen publisiteetti luo identiteetillemme epäsuotuisan kalskahduksen.”
Suuren keskustelun yhdistyksen ja tekotaiteellisen taiteen puolella aloitti yhdistyksen rahastonhoitajan pöydälle sattumalta jättämä käytetty nenäliina, joka pitkien vaiheiden jälkeen palkittiin kulttuurimaailmassa arvossa pidetyllä Vuoden Luomistuska -tunnustuksella viime helmikuussa.
Tämän jälkeen Onko tässä jälkiä -teoksen puolesta ja vastaan on käyty lukuisia keskusteluja niin mediassa kuin kansojen syvissä riveissä. ”Me saatamme ainoastaan vartoa ja janota, että soluutio lopulta tulee tähänkin probleemaan”, Suikkaperälä huokaisee.
Ala-Asikkalan Tekotaiteelliset ry. perustettiin vuonna 1992 ylläpitämään perustelemattoman taiteen ja sattumanvaraisen töherryksen välistä rajaa.

(SEINÄJOKI) Jokavuotinen rockrypemä Provinssirock juhlittiin tänä viikonloppuna Seinäjoella. Muuramelainen Sini Liane Rannaste (16) ei ole festareihin tyytyväinen. ”Tämähän ei mennyt alkuunkaan niin kuin olin suunnitellut”, Rannaste harmittelee. Syynä epäonnistuneisiin rockfestivaaleihin Rannaste näkee viileän sään. ”Mä olin siis askarrellut nämä ihan itse”, Rannaste esittelee kyynelsilmin punaisesta tarramuovista askartelemiaan tähtiä. ”Nämä oli tarkoitus liimata nänneihin”, Rannaste demonstroi.
Rannaste aikookin tehdä valituksen Seinäjoen kaupungille huonoista festivaalijärjestelyistä. ”Mielestäni tämän kaltaisista ohjelmanmuutoksista tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin. Olisin voinut hyvissä ajoin virkata vastaavat nännitähdet vaikka angoralangasta”, Rannaste miettii.
Järjestäjät eivät kommentoi tapahtunutta.