(ATEENA) Kreikan kansalliseepoksen ensimmäinen puolikas, Ilias, oli alkujaan kokoelma pikkutuhmia riimirunoja eli limerikkejä. Tähän tulokseen tuli suomalainen arkeologiryhmä löydettyään Kreikan saaristosta mittavan määrän
Homeroksen alkuperäiskirjoituksia. Löytö on sikäli merkittävä, että länsimaisen kirjallisuuden katsotaan alkaneen Iliaasta ja Odysseiasta.
Samassa yhteydessä löydettiin myös mittava määrä aikalaisten kirjailija Homeroksesta poliisille tekemistä valituksista. Ilmeisesti länsimaisen kirjallisuuden perustaja vietti paljon aikaa pelottelemalla naisia ja huutelemalla räävittömyyksiä kaduilla. Sama henki näkyy myös hänen alkuperäiskirjoituksissaan.
Tekstejä muutettiin luostarien kirjastoissa
Ilmeisesti Homeroksen tekstejä siivottiin 1000-luvun mittaan nykyisin tunnettuun muotoon munkkien toimesta. Suomennostyö alkuperäisteksteistä on vielä kesken, mutta muutamia kohtia on jo ehdotty vertaamaan sittemmin omaksuttuun versioon. Yksi näistä on Troijan sotapäällikkö Hektorin puhe, jossa hän lohduttelee vaimoaan:
”Armas vaimoni, noin ei saa murhe mieltäsi murtaa!
Kenp´ yli salliman vaivuttais minut valtahan Hadeen?
Kohtaloaan ei taas ole välttänyt ihminen kenkään,
ei alin, korkeinkaan, ken tänne on syntynyt kerran.”
Otto Mannisen suomennos siistitystä versiosta poikkeaa melkoisesti alkuperäisestä, joka kuului vapaasti suomennettuna
”Elä sie ala itkemään eukonmölli!
Tiiä, et on mulla lahkeessa semmoinen pölli,
et se kun heilahtaa
siinä keikahtaa
emäntä ja isäntä ja vielä kisölli!”
Paljon muutoksia
Toden näköisesti tekstejä käytiin muuttamaan apottien määräyksestä siveyslupauksen antaneiden munkkien kulutettua puhki monia Homeroksen niteitä. Kaikki alkuperäismuotoiset tekstit hävitettiin järjestelmällisesti. Tekstit muutettiin liki kauttaaltaan vastaamaan kristillisen kirkon sotaisia ihanteita. Esimerkiksi kohtaus, jossa Hektor sortuu Akhilleen miekkaan kuului muutosten jälkeen
Kuollen virkkoi vielä nyt Hektor heiluvaharja:
”Niin, sinut tunnen kyllä ja nään jo, en taivutetuksi
saa sua, sillä on rautainen sydän sulla ja rinta”,
kun taas alkuperäinen muoto oli jotakuinkin
”Niin siinä häipyi Ateenan sotahalu
kun kerran heilahti Hektorin kalu.”
Muutoinkin alkuperäistekstin teemat tuntuvat palaavan toistuvasti Hektorin peniksen ympärille. Suomalaisen arkeologiryhmän johtaja Anders Koppo onkin ilmoittanut aikovansa polttaa kaikki nyt löydetyt tekstit.