(UTÖ) Saksalainen tv-tuottaja ja toimittaja Jutta Rabe suunnittelee shokeeraavia paljastuksia sisältävää kohuelokuvaa Suomenlahdella sattuneesta helikopterionnettomuudesta.
Raben mukaan se luulo, että onnettomuuden syy on toistaiseksi tuntematon, ei pidä paikkaansa. Kyseessä ei ollutkaan tuntematon syy, vaan pommiattentaatti, Rabe sanoo.
”Hirvittävä totuus on, että Copterlinen helikopteri piti upottaa, sillä sen kyydissä kuljetettiin venäläistä sotilasmateriaalia”, Rabe väittää.
Uudessa elokuvassa ulkoministeriön sankarillista osastopäällikköä Yrjö Länsipuroa esittää Donald Sutherland. Suomen rapeaksi paahdetun ja vähänajetun ulkoministerin Erkki Tuomiojan roolin tulkitsee Yrjö Länsipuro.
”Lisäksi sivuroolissa suuronnettomuustutkija Kari Lehtolana nähdään kaikkien lasten tuttu, vekkuli Herbie-volkkari”, Rabe jatkaa.
Sean Connery puolestaan esittää venäläisen ydinsukellusveneen Punaisen lokakuun latvialaista kapteenia Marko Ramiusta. Ramius, harmaaviiksinen vanha kettu upseereineen on laatinut uhkarohkean suunnitelman ja päättänyt loikata länteen. Talvisen Atlantin mittaamattomilla vesilakeuksilla käynnistyy hermojarepivä metsästys. Äänettömästi liikkuva alus on kuin vedenalainen aave, jota Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen nopeimmat sukellusveneet yrittävät tavoittaa. Kahdeksantoista päivää jatkuva hurja takaa-ajo huipentuu mittelöön, joka kirjallisenakin suorituksena päihittää maineikkaimmat meritaistelukuvaukset.
Kategoria: Kulttuuri
Kulttuuriartikkelit
(KLIPPABACKE) Julkisuuteen päässeet tiedot uusimman budjetin tapahtumista ovat suututtaneet ihmisiä, jotka eivät ole vielä saaneet omaa kappalettaan hittikirjasta. ”Saatana pakkoko se oli mennä sanomaan, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistetaan kotitalous-, hoito- ja hoivatöiden osalta 1 150 eurosta 2 300 euroon?” kyselee tuohtunut nimimerkki Michaëlle Jean valtiovarainministeriön keskustelupalstalla.
Konkreettisten juonipaljastusten lisäksi myös yleisemmällä tasolla liikkuvat kuvailut ovat synnyttäneet närää. ”Joo-o, tosi paljonpa halusin kuulla, että loppua kohti budjetti menee synkempään suuntaan ja että asuntomarkkinoiden kehitys antaa aihetta huoleen talouskehityksen vakaudesta. Miksei nykyään osata tehdä kirja-arvioita ilman spoilereita?” ihmettelee puolestaan lapsena ilmiselvästi liian vähän huomiota osakseen saanut nimimerkki György Ligeti.
Kirjailija Antti Kalliomäki puolustautui syytöksiä vastaan sanomalla, ettei hänellä ole mitään tekemistä sellaisten vitsien kanssa, joissa sotketaan esitys Suomen valtion talousarvioksi ja J. R. R. Rowlingin Harry Potter -kirjasarja keskenään helppojen naurujen synnyttämiseksi. ”Tämä pikku possu meni markkinoille, tämä jäi kotimieheksi. Tämä pikku possu popsi porkkanoita, tällä ei ollut niitä, ei noita. Tämä pikku possu itki oi,oi,oi, kun kotia kohti se patikoi”, harvinaisen pirteän näköinen ministeri sanaili.
Konkreettisten juonipaljastusten lisäksi myös yleisemmällä tasolla liikkuvat kuvailut ovat synnyttäneet närää. ”Joo-o, tosi paljonpa halusin kuulla, että loppua kohti budjetti menee synkempään suuntaan ja että asuntomarkkinoiden kehitys antaa aihetta huoleen talouskehityksen vakaudesta. Miksei nykyään osata tehdä kirja-arvioita ilman spoilereita?” ihmettelee puolestaan lapsena ilmiselvästi liian vähän huomiota osakseen saanut nimimerkki György Ligeti.
Kirjailija Antti Kalliomäki puolustautui syytöksiä vastaan sanomalla, ettei hänellä ole mitään tekemistä sellaisten vitsien kanssa, joissa sotketaan esitys Suomen valtion talousarvioksi ja J. R. R. Rowlingin Harry Potter -kirjasarja keskenään helppojen naurujen synnyttämiseksi. ”Tämä pikku possu meni markkinoille, tämä jäi kotimieheksi. Tämä pikku possu popsi porkkanoita, tällä ei ollut niitä, ei noita. Tämä pikku possu itki oi,oi,oi, kun kotia kohti se patikoi”, harvinaisen pirteän näköinen ministeri sanaili.
Kategoriat
Budjetti sekoittaa fanien päät
(HELSINKI) Valtiovarainministeriö julkaisee huomenna ehdotuksen valtion budjetiksi ensi vuodelle. Kaikkein innokkaimmat ”budjetistit” jonottavat kuitenkin jo nyt omaa kappalettaan ministeriön kirjaamon ovella. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Se ja Se listaa uuden budjetin suosion syiksi tutut hahmot, kuten alijäämä ja leikkaukset.
”Suuri osa Faneista on kulkenut jo pitkän tien näiden hahmojen kanssa, ne ovat jo tulleet ikäänkuin ystäviksi. Kyllä monille uuden budjetin ilmestyminen on koko vuoden kohokohta” myhäilee Se ja Se.
”Suuri osa Faneista on kulkenut jo pitkän tien näiden hahmojen kanssa, ne ovat jo tulleet ikäänkuin ystäviksi. Kyllä monille uuden budjetin ilmestyminen on koko vuoden kohokohta” myhäilee Se ja Se.
Juhlan aihetta
”Oma suosikkihahmoni on ehdottomasti veronkevennys. Se on hyvin kirjoitettu, sillälailla näyttää hyvältä, mutta oikeasti hankkii pirusti hankaluuksia kaikille” kertoo makuupussilla yön yli jatkuvaan odotukseen varustautunut Turo. Turo ystävineen aikoo ensin lukea uuden budjetin huolella ja sitten kenties järjestää pienet juhlat.
”Pukeudumme ehkä valtiovarainministeriksi ja tärkeimmiksi ministeriön virkamiehiksi ja ihan vaan juttelemme eri hallinnontasojen kehittämismäärärahoista” summaa Turo tulevia päiviä.
Valtiovarainministeriö ei toistaiseksi ole ilmoittanut, milloin budjetista ilmestyy suomenkielinen laitos. Suomentajalle kuitenkin halutaan antaa riittävästi aikaa työhön, jotta alkuteoksen lentävä mielikuvitus ja rikas kieli voidaan säilyttää.
Kategoriat
Vuoden hauskimmat vitsit valittiin
(NEW YORK) Vuoden hauskimmat vitsit valittiin jälleen eilisiltana New Yorkissa. Koko kauden 2004-2005 ylivoimaisesti hauskimmaksi vitsiksi valittiin valtavalla äänivyöryllä Amerikkalais-Israelilaisen kollektiivin yhteinen tuotos ”Israel vetäytyy Gazan alueelta”. Kilpailun raati kiitteli vitsin kykyä irtautua täysin todellisuudesta ja kuitenkin näyttää sinällään järkeenkäyvältä.
Ennakkosuosikki ”Paavi Johannes Paavali II voi paremmin” joutui tyytymään toiseen sijaan, joskin se voitti yleisöäänestyksen selkein numeroin. Vitsin suunnitellut ja toteuttanut roomalaisryhmä ilmaisi kuitenkin pettymyksensä julistamalla raadin pannaan.
Suomalaisvitseistä parhaalle sijalle sijoittui ”On tämä tärkeä asia, on, on! Sananvapautta tässä suojellaan!” Vitsi sijoittui sijalle seitsemän ja sen olivat suunnitelleet Eeva-Helena Jokitaipale, sekä Petri Hakala ja Antti-Pekka Pietilä.
Kolmattakymmenettä juhlavuottaan viettävä Naurattaa Taas Ihan Vitusti -gaala kokosi tavalliseen tapaan silmäätekeviä ympäri korttelia ottamaan selvää, mikä arvovaltaista raatia tänä vuonna oli naurattanut. Muun muassa arvostettu näyttelijä ja stand-up -koomikko Robin Williams ei saapunut tilaisuuteen.
Ennakkosuosikki ”Paavi Johannes Paavali II voi paremmin” joutui tyytymään toiseen sijaan, joskin se voitti yleisöäänestyksen selkein numeroin. Vitsin suunnitellut ja toteuttanut roomalaisryhmä ilmaisi kuitenkin pettymyksensä julistamalla raadin pannaan.
Suomalaisvitseistä parhaalle sijalle sijoittui ”On tämä tärkeä asia, on, on! Sananvapautta tässä suojellaan!” Vitsi sijoittui sijalle seitsemän ja sen olivat suunnitelleet Eeva-Helena Jokitaipale, sekä Petri Hakala ja Antti-Pekka Pietilä.
Kolmattakymmenettä juhlavuottaan viettävä Naurattaa Taas Ihan Vitusti -gaala kokosi tavalliseen tapaan silmäätekeviä ympäri korttelia ottamaan selvää, mikä arvovaltaista raatia tänä vuonna oli naurattanut. Muun muassa arvostettu näyttelijä ja stand-up -koomikko Robin Williams ei saapunut tilaisuuteen.
(KAUNAS) Kielitoimisto aikoo uudistaa Suomen kielen perussanakirjaa. Toimiston mukaan kirjaa päivitetään ajantasaisemmaksi lisäämällä sinne joukko uusia sanoja sekä muuttamalla joidenkin vanhojen tuttujen sanojen selityksiä paremmin nykyaikaa vastaavaksi. Kielitoimiston varasaniteettivastaavan Touho Ankan mukaan etenkin monet musiikin termit kaipasivat kipeästi remonttia.
”Nykykielessä monet sanat näyttävät muuttaneen merkitystään likimain täydellisesti, ja haluamme pysytellä ajan tasalla”, Ankka vaakkuu.
Kirjan uudistetun laitoksen on määrä ilmestyä ensi vuonna, mutta Lehden väkivaltaisesta painostuksesta kielitoimisto suostui paljastamaan muutamia korjattuja kohtia:
Klassikko – Tav. musiikissa; sävellys, jota on soitettu radiossa liki tauotta vähintään kolmen kuukauden ajan, ja jonka kaikki ovat kuulleet aivan liian usein. Ei kymmentä vuotta vanhempi. Useimmiten kyseinen kappale kuuluu nk. suomirock-genreen eikä sisällä mitään musiikillisia avuja. Ks. myös radiohitti, Radio Nova, suomirock.
Radiohitti – Tav. musiikissa; kausaalisuuden periaatteita venyttävä paradoksaalinen käsite; tarkoittaa musiikkikappaletta, jota soitetaan liki tauotta radiossa siksi, koska sitä soitetaan liki tauotta radiossa. Useimmiten tähän jatkuvaan soittamiseen ei ole mitään musiikillisia perusteita, ks. lisäksi Kardia, Happoradio, Tero Vaara ym.
Radiojuontaja – Nykypäivän vastine Neiti Ajalle. Kutsuu jokaista soittamistaan kaikkiaan neljästä eri kappaleesta klassikoksi. Osaa lukea iltapäivälehtiä, esiintyy yleensä vähintään kolmen ryhmissä. Kikattaa.
Suomirock – Musiikin alalaji, jolle tyypillistä tasapaksut ja mitäänsanomattomat melodiat , mollisävellaji sekä loppusointuisuus (esim. muistelen/puistelen/luistelen etc. ad. inf.). Sanoitukset kertovat useimmiten alkoholista, onnettomasta rakkaudesta, tuskasta, tuskasta ja tuskasta. Useimmat tyylilajin kappaleista ovat myös klassikoita, huolimatta niiden musiikillisesta annista. Ks. myös radiohitti, Tero Vaara, Martti Syrjä, Olli Lindholm.
Tero Vaara, Martti Syrjä, Olli Lindholm – Suomalaisia muusikoita, jotka ovat tehneet saman sävellyksen ilman minkäänlaisia uudistuksia noin 200 kertaa kukin. Useimmat näistä kappaleista ovat myös klassikoita ja radiohittejä ilman mitään järjellistä syytä. Ks. myös omaperäisyys ja sen puute , uudistumiskyky ja sen puute sekä oivaltavuus ja sen puute.
”Nykykielessä monet sanat näyttävät muuttaneen merkitystään likimain täydellisesti, ja haluamme pysytellä ajan tasalla”, Ankka vaakkuu.
Kirjan uudistetun laitoksen on määrä ilmestyä ensi vuonna, mutta Lehden väkivaltaisesta painostuksesta kielitoimisto suostui paljastamaan muutamia korjattuja kohtia:
Klassikko – Tav. musiikissa; sävellys, jota on soitettu radiossa liki tauotta vähintään kolmen kuukauden ajan, ja jonka kaikki ovat kuulleet aivan liian usein. Ei kymmentä vuotta vanhempi. Useimmiten kyseinen kappale kuuluu nk. suomirock-genreen eikä sisällä mitään musiikillisia avuja. Ks. myös radiohitti, Radio Nova, suomirock.
Radiohitti – Tav. musiikissa; kausaalisuuden periaatteita venyttävä paradoksaalinen käsite; tarkoittaa musiikkikappaletta, jota soitetaan liki tauotta radiossa siksi, koska sitä soitetaan liki tauotta radiossa. Useimmiten tähän jatkuvaan soittamiseen ei ole mitään musiikillisia perusteita, ks. lisäksi Kardia, Happoradio, Tero Vaara ym.
Radiojuontaja – Nykypäivän vastine Neiti Ajalle. Kutsuu jokaista soittamistaan kaikkiaan neljästä eri kappaleesta klassikoksi. Osaa lukea iltapäivälehtiä, esiintyy yleensä vähintään kolmen ryhmissä. Kikattaa.
Suomirock – Musiikin alalaji, jolle tyypillistä tasapaksut ja mitäänsanomattomat melodiat , mollisävellaji sekä loppusointuisuus (esim. muistelen/puistelen/luistelen etc. ad. inf.). Sanoitukset kertovat useimmiten alkoholista, onnettomasta rakkaudesta, tuskasta, tuskasta ja tuskasta. Useimmat tyylilajin kappaleista ovat myös klassikoita, huolimatta niiden musiikillisesta annista. Ks. myös radiohitti, Tero Vaara, Martti Syrjä, Olli Lindholm.
Tero Vaara, Martti Syrjä, Olli Lindholm – Suomalaisia muusikoita, jotka ovat tehneet saman sävellyksen ilman minkäänlaisia uudistuksia noin 200 kertaa kukin. Useimmat näistä kappaleista ovat myös klassikoita ja radiohittejä ilman mitään järjellistä syytä. Ks. myös omaperäisyys ja sen puute , uudistumiskyky ja sen puute sekä oivaltavuus ja sen puute.
(JERUSALEM) Kansainvälinen profeettainyhdistys kärsii jäsenkadosta. Nimettöminä pysyttelevien lähteiden mukaan yhdistyksen toiminnassa ei tällä hetkellä ole mukana yhtäkään jäsentä. Tilanne on sama kaikkien suurten suurten uskontojen piirissä.
”Alamäki alkoi siinä keskiajan korvilla. Ennen keskiaikaa: ihmeitä, kansoja pois ikeen alta, koko hoito. Keskiajalla: itsensäruoskijoita; kuitenkin vielä tyhjää paree. Keskiajan jälkeen: Uri vitun Geller ja Jari saatanan Sarasvuo”, summaa profeettainyhdityksen tukijärjestön Profeettain Ystäväin puheenjohtaja David Koresh.
Samaan aikaan toisaalla Taika-Jim tekee muutaman hypnoottisen eleen.
”Alamäki alkoi siinä keskiajan korvilla. Ennen keskiaikaa: ihmeitä, kansoja pois ikeen alta, koko hoito. Keskiajalla: itsensäruoskijoita; kuitenkin vielä tyhjää paree. Keskiajan jälkeen: Uri vitun Geller ja Jari saatanan Sarasvuo”, summaa profeettainyhdityksen tukijärjestön Profeettain Ystäväin puheenjohtaja David Koresh.
Samaan aikaan toisaalla Taika-Jim tekee muutaman hypnoottisen eleen.
(HELSINKI) Maailman tunnettujen johtajien elämäkertojen sesonki alkaa taas keskikesän korvilla. Tämä kesän hittikirjaksi on nousemassa Korean Rakastetun Johtajan Kim Jong Ilin kohuteos ”Vittu mä olen sekaisin”.
”Siis wu-huu. Mä olen niin sekaisin. Eilen vasta mietin, että saatana mä olen hullu. Ydinase, jumalauta!” muistelee Jong seesteisesti kotimaassaan erinomaiset arvostelut saaneen teoksensa esipuheessa.
Toinen koko maailman huomion saanut teos on tuoreen paavin Benedictus XVI:n tulevaisuuden suunnitelmiakin listaava ”Vittu mä olen sekaisin”.
”Siis WU. Wuhuu. Mä olen niin sekaisin. Eilen vasta mietin, että saatana mä olen meshuggah. Kristuksen sijainen maan päällä, jumalauta!” summaa Bene tunnelmiaan uuteen virkaan tutustumaan ehdittyään.
Kiinnostavimmat kotimaiset tuotokset ovat ehdottomasti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen ”Vittu mä olen sekaisin”, presidentti Tarja Halosen ”Vittu mä olen sekaisin”, sekä perussuomalaisten Raimo Vistbackan uudestaan ja uudestaan pyydetty ”Paranoid”.
”Siis wu-huu. Mä olen niin sekaisin. Eilen vasta mietin, että saatana mä olen hullu. Ydinase, jumalauta!” muistelee Jong seesteisesti kotimaassaan erinomaiset arvostelut saaneen teoksensa esipuheessa.
Toinen koko maailman huomion saanut teos on tuoreen paavin Benedictus XVI:n tulevaisuuden suunnitelmiakin listaava ”Vittu mä olen sekaisin”.
”Siis WU. Wuhuu. Mä olen niin sekaisin. Eilen vasta mietin, että saatana mä olen meshuggah. Kristuksen sijainen maan päällä, jumalauta!” summaa Bene tunnelmiaan uuteen virkaan tutustumaan ehdittyään.
Kiinnostavimmat kotimaiset tuotokset ovat ehdottomasti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen ”Vittu mä olen sekaisin”, presidentti Tarja Halosen ”Vittu mä olen sekaisin”, sekä perussuomalaisten Raimo Vistbackan uudestaan ja uudestaan pyydetty ”Paranoid”.
Tutkijat luonnehtivat löytöä arkeologiseksi aarreaitaksi
(KUUSANKOSKI) Näin jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden taaperruksen aikana kuulee usein esitettävän kysymyksen: onko Suomessa ollenkaan voittamisen kulttuuria? Nyt tähän retoriseen pulmaan on annettu konkreettinen vastaus, kun suomalais-ruotsalainen arkeologiryhmä on löytänyt Itä-Suomesta Suomussalmen liepeiltä muinaisjäänteitä, jotka osoittavat voittamisen kulttuurin kiistattomasti vaikuttaneen seudulla, tosin kauan, kauan sitten.
”Nämä löydökset osoittavat kiistattomasti, että Suomen alueella on aikanaan vallinnut hyvin voimakas ja laajalle levittäytynyt voittamisen kulttuuri. Radiohiilimenetelmän avulla kulttuurin kukoistuskaudeksi on määritelty noin 1000-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua”, kertoo arkeologiryhmän johtaja Pentti Matikainen takatukka väristen.
Tähän tutkijoiden ”arkeologiseksi aarreaitaksi” nimittämään muinaislöytöön törmättiin, kuinkas muuten, sattumalta, kun paikallinen maanviljelijä peltoa kääntäessään huomasi kynnöksen pohjalla outoja luun- ja kivenkappaleita. Ne ovat voittamisen kulttuurin viimeiset jäännökset suomenniemellä.
(KUUSANKOSKI) Näin jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden taaperruksen aikana kuulee usein esitettävän kysymyksen: onko Suomessa ollenkaan voittamisen kulttuuria? Nyt tähän retoriseen pulmaan on annettu konkreettinen vastaus, kun suomalais-ruotsalainen arkeologiryhmä on löytänyt Itä-Suomesta Suomussalmen liepeiltä muinaisjäänteitä, jotka osoittavat voittamisen kulttuurin kiistattomasti vaikuttaneen seudulla, tosin kauan, kauan sitten.
”Nämä löydökset osoittavat kiistattomasti, että Suomen alueella on aikanaan vallinnut hyvin voimakas ja laajalle levittäytynyt voittamisen kulttuuri. Radiohiilimenetelmän avulla kulttuurin kukoistuskaudeksi on määritelty noin 1000-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua”, kertoo arkeologiryhmän johtaja Pentti Matikainen takatukka väristen.
Tähän tutkijoiden ”arkeologiseksi aarreaitaksi” nimittämään muinaislöytöön törmättiin, kuinkas muuten, sattumalta, kun paikallinen maanviljelijä peltoa kääntäessään huomasi kynnöksen pohjalla outoja luun- ja kivenkappaleita. Ne ovat voittamisen kulttuurin viimeiset jäännökset suomenniemellä.
Vaikutteita myös kielessä
Matikaisen mukaan voittamisen kulttuuri on omana aikakautenaan hallinnut liki koko nykyistä Suomen aluetta, muutamia eristyneitä osia lukuun ottamatta. Hän arvioi, että kulttuurin teknologinen taso oli selvästi ympäröiviä kansoja korkeammalla, mikä takasi sen menestyksen – mutta vain lyhyeksi aikaa.
”Lähes kiistatta voidaan osoittaa, että voittamisen kulttuuri katosi Suomesta viimeistään 800-luvulla eaa. ja sen viimeiset edustajat sulautuivat valtaväestöön muutamien satojen vuosien kuluessa”, teoretisoi Matikainen.
Kulttuurin tuhoksi koituivat ilmeisesti tutut seikat; lukuisat tilastotappiot, heikot vieraspelit, taktinen taitamattomuus ja johdon eripuraisuus pelisysteemistä. Täysin kulttuurin vaikutteet eivät kuitenkaan ole kadonneet.
”Esimerkiksi Suomen kielessä elää edelleen muutamia tälle kulttuurille tyypillisiä ilmaisuja kuten ’hattutemppu’, ’vierasvoitto’, ’lopputurnauspaikka’ ja ’venyminen’, jotka eivät olisi voineet syntyä nykykulttuurin oloissa”, huomauttaa Matikainen.
Monet muut voittamisen kulttuurin käsitteistä ovat kuitenkin saaneet väistyä sen valloittaneiden kansojen termistön tieltä. Tämän prosessin myötä Suomi tuntee mm. sellaiset sanonnat kuten ’tavoitteemme on nolla-nolla-tasapeli’, ’hyvä taistelu’, ’joka jätkä teki parhaansa’ sekä ’miksi meille käy aina näin.’
(LOS ANGELES) Kesällä rumimmaksi suomalaiseksi yleisöäänestyksellä valittu Carl Mannerheim saa oman nimikkoelokuvansa. Tarinan tuottaa Disney ja sen työnimenä on ”Mannerheimin oma elokuva.” Ohjaajaksi on kiinnitetty aiemmin useilla suuren tuotannon flopeilla mainetta niittänyt Renny Harlin.
Harlin myöntää, että aihe on myös poliittisesti jossain määrin arka. Hänen mukaansa Mannerheimin elämä ja teot kuitenkin tullaan käsittelemään tasapuolisesti. Erityistä huomiota Harlin haluaa kiinnittää vuoden 1918 Vapaussodan kuvaukseen.
”Haluan antaa mahdollisimman puolueettoman kuvan siitä, kuinka itsenäisen Suomen uljas valkoinen armeija löi punaryssät, murhaajat, valapatot takaisin Uralille. Toisaalta haluan niin todenmukaisesti kuin vain mahdollista näyttää myös, kuinka tämä mahtava, upea, hienostunut ja fantastinen mies, marsalkka Mannerheim omin käsin tappoi myöhemmin talvisodassa tuhat ryssää pelkällä puukolla” huuteli Harlin toimittajan asunnon ulkopuolella myöhään lauantai-iltana.
Mannerheimin esittäjiä ei vielä ole valittu, mutta vahvimpina ehdokkaina nuoreksi Mannerheimiksi ovat luotettavien lähteiden mukaan Tony Halme ja simpanssi Koko. Ikääntynyttä Mannerheimiä esittänee edesmennyt Adolf Ehrnrooth ja naiseksi pukeutunutta, keski-ikäistä Mannerheimiä Tanja Karpela.
”Poijjaat kansan urhokkaan” tapaili ohjaaja Harlin säveliä vielä aamuyöstä.
Harlin myöntää, että aihe on myös poliittisesti jossain määrin arka. Hänen mukaansa Mannerheimin elämä ja teot kuitenkin tullaan käsittelemään tasapuolisesti. Erityistä huomiota Harlin haluaa kiinnittää vuoden 1918 Vapaussodan kuvaukseen.
”Haluan antaa mahdollisimman puolueettoman kuvan siitä, kuinka itsenäisen Suomen uljas valkoinen armeija löi punaryssät, murhaajat, valapatot takaisin Uralille. Toisaalta haluan niin todenmukaisesti kuin vain mahdollista näyttää myös, kuinka tämä mahtava, upea, hienostunut ja fantastinen mies, marsalkka Mannerheim omin käsin tappoi myöhemmin talvisodassa tuhat ryssää pelkällä puukolla” huuteli Harlin toimittajan asunnon ulkopuolella myöhään lauantai-iltana.
Mannerheimin esittäjiä ei vielä ole valittu, mutta vahvimpina ehdokkaina nuoreksi Mannerheimiksi ovat luotettavien lähteiden mukaan Tony Halme ja simpanssi Koko. Ikääntynyttä Mannerheimiä esittänee edesmennyt Adolf Ehrnrooth ja naiseksi pukeutunutta, keski-ikäistä Mannerheimiä Tanja Karpela.
”Poijjaat kansan urhokkaan” tapaili ohjaaja Harlin säveliä vielä aamuyöstä.
Kategoriat
Ammattiarmeija lopettaisi inttijutut
(KARKIALAMPI) Kulttuuriministeri Tanja Karpela ilmaisi eilisiltaisessa puheessaan huolen nykyisellään voimakkaan inttijuttuperinteemme kuihtumisesta, mikäli suomi siirtyisi ammattiarmeijaan. Mikäli yleisestä asevelvollisuudesta luovuttaisiin, vähenisi sotilaselämää viettävien määrä niin radikaalisti, että inttijuttujen kertominen saattaisi jopa loppua kokonaan.
”Ja se olis harmi se. Voi että se olis harmi”, kommentoi koko Karpelan puheen kuulijakunta.
Karpela muistutti, että ilman yleistä asevelvollisuutta olisivat jääneet syntymättä sellaiset modernit klassikot, kuin ”vittu sillon metässä”, ”vittu sillon kassulla” ja ”vittu sillon vittu.” Myös vuosikymmenien takaiset hitit ”perääntymisvaiheessa saatana” ja ”Eldankajärven jää” olisivat olleet kovin erimuotoisia.
”Ja se olis harmi se. Voi että se olis harmi”, kommentoi koko Karpelan puheen kuulijakunta.
Karpela muistutti, että ilman yleistä asevelvollisuutta olisivat jääneet syntymättä sellaiset modernit klassikot, kuin ”vittu sillon metässä”, ”vittu sillon kassulla” ja ”vittu sillon vittu.” Myös vuosikymmenien takaiset hitit ”perääntymisvaiheessa saatana” ja ”Eldankajärven jää” olisivat olleet kovin erimuotoisia.
Uutta lainsäädäntöä
Nykyisellään inttijutut elävät muutoinkin voimakasta murroskautta. Sisäministeriössä käsitellään parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan inttijutut tulisi jatkossa kertoa korkeassa polviasennossa. Lain tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi ravintoloissa sellaisten pöytien kiertäminen, joissa inttijuttuja kerrotaan.
”Jumalauta meillä oli niin mulkku komppanianpäällikkö, että vitutti niin paljon istua metässä”, kommentoi lakialoitetta tuoreeltaan amiraali Juhani Kaskeala.