Kategoriat
Arkisto

Lehti 63 vuotta sitten: Venäläiskenraali povaa Leningradin piirityksestä lyhyttä

(MURMANSK) Saksalaisjoukkojen keskiviikkona aloittama Leningradin neuvostokaupungin piiritys jäänee lyhytaikaiseksi, arvioi kaupungin puolustusta johtava kenraali Aleksei Zinovjev. Lehden kirjeenvaihtajalle antamansa lausunnon mukaan Zinovjev arvelee, että saksalaisten saartorengas lyödään jo parin viikon kuluessa.
”Sodanjohtomme on laskenut, että maksimissaan piiritys voisi kestää pari kuukautta. Sen jälkeen saksalaisten resurssit on käytetty ja voimme aloittaa vastahyökkäyksen”, uskoo Zinovjev.
Kenraalin mukaan kaupunki voisi tietenkin teoriassa kestää piiritystä huomattavasti pidempäänkin. Hänen mukaansa venäläisten taistelutahto on horjumaton, ja ruoka- ja tarvikevarastot riittävät pitkälle.
”Mutta hyvä Jumala sentään, jos piiritys jatkuisikin jostain käsittämättömästä syystä vaikkapa puoli vuottakin. Sitten jouduttaisiin jo syömään kenkiä ja lapsia. Mutta sellainenhan ei ole edes mahdollista”, heittää Zinovjev lievässä epähuomiossa.
Venäläisten laskelmat saattavat tosin vielä muuttua, ja jopa koko kaupungin puolustus romahtaa, mikäli Suomen armeija aloittaa oman offensiivinsa Saksan pyyntöjen mukaisesti ja katkaisee Leningradin kannalta tärkeän pohjoiseen johtavan Murmanskin radan liikenteen.
”Ihan varmasti näin tapahtuu”, lupaa Pääesikunta.

Kategoriat
Arkisto

Lehti 60 vuotta sitten: Suomalaiset saapuivat Uralille

(JEKATERINBURG) Jatkosota Neuvostoliittoa vastaan on päättynyt ja ensimmäiset suomalaisjoukot ovat saapuneet onnistuneesti Uralille, tiedotti sotavoimien pääesikunta päiväkäskyssään tiistaina. Päiväkäskyn mukaan ensimmäisenä Uralin kupeeseen ylsivät kolmannen armeijakunnan jääkäripataljoonalaiset Rokka ja Susi.
”Saamiemme tietojen mukaan jääkäreitä kuljettanut vankikuljetus saapui Arzamasin leirille n:o 16 Uralin läheisyyteen maanantaina illansuussa, ja miehet on jo kuljetettu omaan parakkiinsa, ja heille on talven varalta jaettu sandaalit”, kertoi kapteeni Lammio Lehden sotakirjeenvaihtajalle.
Lammion saamien epävirallisten tietojen mukaan suomalaisten pääosasto saapuu asemiinsa Uralille lähipäivien kuluessa. Jotkut ryhmät jatkavat tästä eteenpäin aina Siperian itäosiin saakka. Valitettavasti suomalaisten mukana edenneet saksalaiset aseveljet on ilmeisesti likvidoitu.
”On vähän kiire tästä Berliiniin”, kommentoi saksalaiskomentaja Horst Wessel juostessaan länteenpäin.

Kategoriat
Arkisto

Lehti 60 vuotta sitten: Brasilia saksalaisten ykköslomakohde ensi kesänä

PALUULENNOILLA VIELÄ REILUSTI TILAA
(LEIPZIG) Ensi kesänä saksalaiset matkustavat innolla Brasiliaan ja muihin Etelä-Amerikan maihin, mikäli maan matkatoimistojen varauskirjoihin on uskominen. Toimistot kertovat, että lähes kaikki matkat Brasiliaan on jo loppuunmyyty, ja sama pätee myös Argentiinaan, Uruguayhin ja Paraguayhin suuntautuvilla lennoilla.
”Varsinkin moni Puolueen ykköskaartiin kuuluva hakee ensi kesänä rusketusta arjalaiseen hipiäänsä latinalaisesta auringosta”, maalailee KdF-matkatoimiston esimies Wolfgang Judenraus asennossa jäpittäen.
Judenrausin mukaan mattimyöhäisille joudutaan myymään mitä ilmeisimmin pelkkää ei-oota, tosin pieni erikoisuus varauskirjoissa on:
”Paluulennoille Brasiliasta näyttäisi vielä olevan reilusti tilaa. Näyttää siltä, etteivät kaikki johtajat halua niin tarkasti päättää paluunsa ajankohtaa, vaan tahtovat viettää rauhallisen ja pitkänkin loman menestyksekkään sodan jälkeen”, vakuuttelee Judenraus pöydän alta, jonne piilouduimme liittoutuneiden pommituksia.

Peruutuksen mahdollisuuksia

Liian myöhään heränneille tarjolla on vielä pieni oljenkorsi, nimittäin peruutukset. Alati lisääntyvien pommitusten myötä on nimittäin mahdollista, että peruutuksia sattuu ”luonnollisista syistä”, kuten kultahampaita laskeskeleva Judenraus asian ilmaisee.
”Esimerkiksi kirjoissamme on aika paljon dresdeniläisiä”, hän vinkkaa putsaten sotilaspukuaan kivipölystä.
Hän kuitenkin huomauttaa, ettei 12-78-vuotiaiden miesten kannata haaveilla ulkomaanmatkasta, sillä heille valtakunnan johto suunnittelee tärkeämpiä tehtäviä.
”Johtajan tahto on, että kaikki tuohon ikäryhmään kuuluvat miehet marssivat ensi kesänä riemusaatossa Moskovaan ja Lontooseen”, sanoo Judenraus vaikkei usko itsekään.

Kategoriat
Arkisto

Lehti 60 vuotta sitten: Pariisi antautui taas

RANSKALAISTEN URHEA TAISTELU KESTI TÄLLÄ KERTAA PUOLEENPÄIVÄÄN
(PARIISI, Lehden kirj.vaiht.) Ranskan ahdinko toisen maailmansodan tiimellyksessä sai jatkoa tällä viikolla, kun liittoutuneiden panssarit jyräsivät Pariisiin natsien jalanjäljillä. Ranskan vastarintaliike ja armeijan rippeet tekivät urheaa vastarintaa liki puoleenpäivään asti, mutta taipuivat sitten brittisotilaiden heltymättömän tulituksen edessä.
Iltapäivän aikana Pariisin julkisten rakennusten katoille nostettiin mm. Britannian ja Yhdysvaltain lippuja. Vangeiksi jääneet ranskalaiset suljettiin Montmartrelle saksalaisten hylkäämään leiriin. Kenraali Charles de Gaulle sopi alustavista rauhanehdoista liittoutuneiden sodanjohdon kanssa myöhään illalla.
Saamiemme tietojen mukaan Ranska aiotaan jakaa liittoutuneiden kesken kolmeen miehitysalueeseen. Poikkeuksena on Pariisi, joka jaetaan niinikään voittajavaltojen kesken.

Ei enää vaaraa

Yhdysvaltalaiskenraali Dwight Eisenhower oli Pariisin valtauksesta mielissään. Sikaria pössyttelevä sotapäällikkö ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että Ranskan aiheuttama uhka Euroopan tasapainolle on näin saatu eliminoitua.
”Arrogantit possut. Vaan eipä niistä enää vaaraa ole. Internoidaan, kaikki internoidaan”, kommentoi Eisenhower.
Vielä innokkaampi oli Britannian pääministeri Winston Churchill, joka muistutti, miten vuosisatojen takaiset vääryydet saatiin näin kerralla oikaistuksi.
”Chateauneuf-de-Randon 1380, Orleans 1429, Rouen 1449, Castillon 1453…vihdoinkin, rakkaat esi-isät, olemme kostaneet puolestanne! Voi vainolaisen hurmehella peittää maan!” riemuitsee Churchill koko ison päänsä voimalla.
”De Gaulle puolestaan naulataan korvistaan seinälle”, pohtii Churchill vihollisjohdon kohtelua.

Kategoriat
Arkisto

Lehti 59 vuotta sitten: Saksan rauhanehdot julki

(PARIISI) Liittoutuneiden yhteinen valmistelukomitea on esittänyt rauhanehtonsa hävinneelle aseveljellemme Saksalle. Neuvottelulähteiden mukaan tällä kertaa ei haluta toistaa Versailles’n ”häpeärauhan” aikaisia virheitä, mutta tarkoituksena on joka tapauksessa ”sotkea Saksa syvälle suohon ja visusti”. Lehden kirjeenvaihtaja (KV) sai erikoishaastattelun komitean jäseneltä, joka halusi pysyä nimettömänä.
KV: Onko rauhanehdoista syntynyt sopimus liittoutuneiden kesken?
Lordi Chamberlain: On. Tai siis, että on, niiden liittoutuneiden kesken, jotka puhuvat ihmisten kielellä ja käyttävät oikeita aakkosia. Slaavikommareilta ei ole mitään kysytty, eikä kysytä.
KV: Miten kuvailisitte rauhanehtoja? Ovatko ne ankarat?
LC: Ai että ovatko ne ankarat? Jos maa teurastaa muutaman miljoona siviiliä, sytyttää maailmanpalon, jossa kuolee kymmeniä miljoonia lisää ja toimeenpanee holokaustin, niin olisikohan siitä syytä vähän rangaista, hä? Hä? Hä?
KV: Voitteko kertoa joitain esimerkkejä rauhanehdoista?
LC: No, ensinnäkin läntinen Saksa jaetaan noin 80:een ruhtinaskuntaan, joissa vallitsee cuius regio, eius religio -periaate ja jokaisella alueella on täysi suvereniteetti. Ruhtinaspaikat jaetaan Britannian ylähuoneen lordeille. Itäosa, no, siitä ei kukaan välitä helvettiäkään, joten sen annetaan kurjistua ja kuolla. Tosin sen johtajien on pakko jokaisessa julkisessa puheessaan ensimmäiseksi pyytää anteeksi sitä, että he olivat niin ilkeitä aikanaan. Tämä ehto on voimassa tuhat vuotta.
Lisäksi Saksan armeija supistetaan seitsemään tirolilaishattuiseen mieheen, joiden aseistuksena sallitaan vain haitarit. Sotakorvauksena Saksan on maksettava vähintään niin paljon rahaa kuin Roope Ankalla on plus 10 prosenttia.
KV: Entä miten liittoutuneet aikovat kohdella Suomea?
LC: Annetaan venäläisten jatkaa miehitystään. Ketä se muka kiinnostaa?

Kategoriat
Arkisto

Lehti 59 vuotta sitten: Suomi tahtoo pommin

(HIROSHIMA) Yhdysvallat on tiputtanut atomipommin Hiroshiman kaupunkiin, kertoivat kansainväliset uutistoimistot hetki sitten. Tietojen mukaan ainakin 80 000 japanilaista kuoli välittömästi pommin pudottua. Lisäksi erilaiset infektiot ja säteilysairaudet tullevat surmamaan tuhansia lisää.
Puolustusministeri Mauno Pekkalan mukaan Suomi pyrkii mahdollisimman pian jonotuslistalle oman ydinaseen hankkimiseksi. ”Jumaliste ukot, kuulitteko millaisen pommin olivat pamauttaneet? Ai saateri sentäns!” Pekkala intoili uutisen kuultuaan.
”Kyllä ryssä olisi saanut huutia Tali-Ihantalassakin ihan eri tavalla, jos olisi parit Little Boyt ollu jemmassa”, ministeri uhosi. ”PUMM! PUMM! Saa-ta-nans!” vaahtosi Pekkala hullun kiilto silmissään.
Lehden saamien tietojen mukaan ministeriössä on jo aloitettu selvitykset siitä, voisiko Suomi ostaa ydinaseen rikkomatta sille rauhansopimuksessa asetettuja rajoitteita. Apua hankinnoissa on pyydetty muun muassa amerikkalaisilta Rosenbergeiltä.