Kategoriat
Arkisto

Lehti 60 vuotta sitten: Pariisi antautui taas

RANSKALAISTEN URHEA TAISTELU KESTI TÄLLÄ KERTAA PUOLEENPÄIVÄÄN
(PARIISI, Lehden kirj.vaiht.) Ranskan ahdinko toisen maailmansodan tiimellyksessä sai jatkoa tällä viikolla, kun liittoutuneiden panssarit jyräsivät Pariisiin natsien jalanjäljillä. Ranskan vastarintaliike ja armeijan rippeet tekivät urheaa vastarintaa liki puoleenpäivään asti, mutta taipuivat sitten brittisotilaiden heltymättömän tulituksen edessä.
Iltapäivän aikana Pariisin julkisten rakennusten katoille nostettiin mm. Britannian ja Yhdysvaltain lippuja. Vangeiksi jääneet ranskalaiset suljettiin Montmartrelle saksalaisten hylkäämään leiriin. Kenraali Charles de Gaulle sopi alustavista rauhanehdoista liittoutuneiden sodanjohdon kanssa myöhään illalla.
Saamiemme tietojen mukaan Ranska aiotaan jakaa liittoutuneiden kesken kolmeen miehitysalueeseen. Poikkeuksena on Pariisi, joka jaetaan niinikään voittajavaltojen kesken.

Ei enää vaaraa

Yhdysvaltalaiskenraali Dwight Eisenhower oli Pariisin valtauksesta mielissään. Sikaria pössyttelevä sotapäällikkö ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että Ranskan aiheuttama uhka Euroopan tasapainolle on näin saatu eliminoitua.
”Arrogantit possut. Vaan eipä niistä enää vaaraa ole. Internoidaan, kaikki internoidaan”, kommentoi Eisenhower.
Vielä innokkaampi oli Britannian pääministeri Winston Churchill, joka muistutti, miten vuosisatojen takaiset vääryydet saatiin näin kerralla oikaistuksi.
”Chateauneuf-de-Randon 1380, Orleans 1429, Rouen 1449, Castillon 1453…vihdoinkin, rakkaat esi-isät, olemme kostaneet puolestanne! Voi vainolaisen hurmehella peittää maan!” riemuitsee Churchill koko ison päänsä voimalla.
”De Gaulle puolestaan naulataan korvistaan seinälle”, pohtii Churchill vihollisjohdon kohtelua.