(HELSINKI) Helsingin kaupunginvaltuuston tuore jäsen Jörn Donner ei muista, että olisi ollut ehdolla koko vaaleissa. Eniten Donner kertoo ihmettelevänsä sitä, että hänet valittiin valtuustoon SDP:n listalta.
”Sunnuntai-illalla alkoi puhelin soida ja ihmiset onnittelivat, että vielä mies jaksaa. Niitä soittoja tuli useita ja minä olin ihan ymmälläni että pherrrkele! Joku tuttu sitten kertoi, että minut oli äänestetty valtuustoon.”
Kirjailija, esseisti, elokuvaohjaaja, tuottaja Donner on tehnyt pitkän uran politiikassa. Hän oli ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana vuodesta 1987 vuoteen 1995. Sitä ennen hän politikoi SKDL:n riveissä. Euroopan parlamentin jäsen Donner oli vuodet 1996-1999, puolueenaan SDP. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa hän oli jälleen RKP:n ehdokkaana, mutta äänet eivät riittäneet läpimenoon.
”Vai olen minä demari? Kävin kyllä sunnuntaina äänestämässä, mutta äänestin RKP:tä, vastahan minä eduskuntavaaleissa olin niiden ehdokkaanakin. En muistaakseni päässyt läpi. Enkä yhtään muista, että minua olisi näihin vaaleihin ehdolle kysytty ja että kysyjät olisivat olleet demareita. Saati että olisin suostunut”, 71-vuotias tuuliviiri pähkäilee.
Tekijä: Heimo Näätä
SOPIVAA DEMARIYLIOPPILASTA ETSITÄÄN
(HELSINKI) Johtajaongelmista kärsineet Yleisradio, Suojelupoliisi ja Suomen Pankki saavat tulevaisuudessa yhden, yhteisen johtajan. Asiasta tehtiin kaikessa hiljaisuudessa periaatepäätös valtioneuvoston kokouksessa viime viikolla.
Näillä näkymin uusi johtaja aloittaa työssään vuoden 2009 alussa. Hallituksen asettama työryhmä etsii parhaillaan sopivaa henkilöä johtajaksi.
”Ja kun sanon että sopivaa henkilöä, niin tarkoitan että sopivaa demaria. Ylioppilastutkinto hakijalla saisi mielellään olla, mutta se ei todellakaan ole mikään välttämättömyys. Jäsenkirja tässä on kaiken a ja o. Demari on demari on demari”, Lehden haastattelema valtioneuvoston Harmaa Eminenssi selvittää.
Kolmikosta Wessberg-Nevala-Liikanen ei uutta johtajaa valita. Eminenssin mukaan he ovat ”kaikki hyviä demareita, mutta tässä haetaan nyt jotain muuta”.
Lehden saamien tietojen mukaan tällä hetkellä hetkellä vahvin ehdokas on valtiosihteeri Raimo Sailas. Harmaa Eminenssi myöntää, että tosipaikan tullen katseet on – jälleen kerran – käännetty valtiovarainministeriön suuntaan.
”Siellähän kaikki päätökset nykyään tehdään”, Eminenssi perustelee. ”Ja onhan Raimo hyvä ehdokas. Se on demari ja kova jätkä. Se vaara tässä tietysti on, että ensi töikseen Raimo kyllä lakkauttaisi ainakin Yleisradion”, Eminenssi hymyilee.
(HELSINKI) Johtajaongelmista kärsineet Yleisradio, Suojelupoliisi ja Suomen Pankki saavat tulevaisuudessa yhden, yhteisen johtajan. Asiasta tehtiin kaikessa hiljaisuudessa periaatepäätös valtioneuvoston kokouksessa viime viikolla.
Näillä näkymin uusi johtaja aloittaa työssään vuoden 2009 alussa. Hallituksen asettama työryhmä etsii parhaillaan sopivaa henkilöä johtajaksi.
”Ja kun sanon että sopivaa henkilöä, niin tarkoitan että sopivaa demaria. Ylioppilastutkinto hakijalla saisi mielellään olla, mutta se ei todellakaan ole mikään välttämättömyys. Jäsenkirja tässä on kaiken a ja o. Demari on demari on demari”, Lehden haastattelema valtioneuvoston Harmaa Eminenssi selvittää.
Kolmikosta Wessberg-Nevala-Liikanen ei uutta johtajaa valita. Eminenssin mukaan he ovat ”kaikki hyviä demareita, mutta tässä haetaan nyt jotain muuta”.
Lehden saamien tietojen mukaan tällä hetkellä hetkellä vahvin ehdokas on valtiosihteeri Raimo Sailas. Harmaa Eminenssi myöntää, että tosipaikan tullen katseet on – jälleen kerran – käännetty valtiovarainministeriön suuntaan.
”Siellähän kaikki päätökset nykyään tehdään”, Eminenssi perustelee. ”Ja onhan Raimo hyvä ehdokas. Se on demari ja kova jätkä. Se vaara tässä tietysti on, että ensi töikseen Raimo kyllä lakkauttaisi ainakin Yleisradion”, Eminenssi hymyilee.
(HELSINKI) Ylen vaalistudiosta tutut toimittaja Tarmo Ropponen, dosentti Sami Borg ja professori Pertti Pesonen jäivät sunnuntaisen vaalilähetyksen jälkeen reilun vuoden mittaiselle vapaalle. Kolmikon seuraava työpäivä on vuoden 2006 tammikuussa, jolloin järjestetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
”Siitä tuleekin rankka kevät. Vaalikierroksia on kaksi, eikä niiden välissä ehdi juurikaan latautua. Työtä, työtä, työtä! Toisaalta me olemme jo tottuneet siihen, että työpäiviä osuu samalle vuodelle useampia. Eurovaalithan pidettiin kesäkuun alussa”, Ropponen muistuttaa ja haalii hikisiä vaatteitaan studion lattialta.
”Varmaan tuossa ensi vuoden marraskuussa poikien kanssa taas kokoonnutaan ja katsellaan, että ketäs siellä on presidentiksi pyrkimässä. Siihen asti vedellään lonkkaa”, hyväntuulinen Ropponen myhäilee.
”Jaa mutta, Perttihän [Pesonen] taitaakin olla vielä verkkovirrassa kiinni. Sille pitää pistää kotimatkaksi patterit.”
”Siitä tuleekin rankka kevät. Vaalikierroksia on kaksi, eikä niiden välissä ehdi juurikaan latautua. Työtä, työtä, työtä! Toisaalta me olemme jo tottuneet siihen, että työpäiviä osuu samalle vuodelle useampia. Eurovaalithan pidettiin kesäkuun alussa”, Ropponen muistuttaa ja haalii hikisiä vaatteitaan studion lattialta.
”Varmaan tuossa ensi vuoden marraskuussa poikien kanssa taas kokoonnutaan ja katsellaan, että ketäs siellä on presidentiksi pyrkimässä. Siihen asti vedellään lonkkaa”, hyväntuulinen Ropponen myhäilee.
”Jaa mutta, Perttihän [Pesonen] taitaakin olla vielä verkkovirrassa kiinni. Sille pitää pistää kotimatkaksi patterit.”
(ISO PAJA) Laarikammo yllätti kokoomuksen noin 160-senttisen puheenjohtajan Jyrki Kataisen Ylen Isossa Pajassa. Kello kymmenen aikaan Katainen oli lähdössä Pasilasta kokoomuksen vaalivalvojaisiin Helsingin keskustaan, mutta ennen lähtöään hän päätti piipahtaa tarpeillaan Ison Pajan käymälässä.
Täpötäydessä käymälässä ainoa virtsaamismahdollisuus löytyi väliseinättömältä virtsaamiskourulta kaksimetristen kilpakumppaneiden, pääministeri Matti Vanhasen ja puoluejohtaja Paavo Lipposen välistä.
Kataiseen iski välittömästi laarikammona tunnettu ilmiö, eli kykenemättömyys virtsaamiseen jonkun katsellessa, Ison Pajan lähteet kertovat.
”Hetken se siinä puristi, mutta kun mitään ei tullut niin lähti sitten pois. Vanhanen ja Lipponen pistivät ylävitosta ja Lipponen mökelsi sitä nauruntapaistaan”, lähteet kertovat.
Täpötäydessä käymälässä ainoa virtsaamismahdollisuus löytyi väliseinättömältä virtsaamiskourulta kaksimetristen kilpakumppaneiden, pääministeri Matti Vanhasen ja puoluejohtaja Paavo Lipposen välistä.
Kataiseen iski välittömästi laarikammona tunnettu ilmiö, eli kykenemättömyys virtsaamiseen jonkun katsellessa, Ison Pajan lähteet kertovat.
”Hetken se siinä puristi, mutta kun mitään ei tullut niin lähti sitten pois. Vanhanen ja Lipponen pistivät ylävitosta ja Lipponen mökelsi sitä nauruntapaistaan”, lähteet kertovat.
”Toinen, kolmas ja neljäs kerta olivat kyllä liikaa”
(ANTTOLA) Anttolalainen työtön Untamo Kaakko, 25, häpeää, että masturboi eilispäivän aikana neljästi.
”Ei siihen mitään syytä ollut eikä ole. Jotenkin siinä vain kävi niin”, Kaakko sanoo kysyjän katsetta vältellen.
Ensimmäisen kerran Kaakko masturboi aamupäivällä vuoteessaan. Seuraavaksi hän tyydytti itsensä suihkussa vain seitsemän minuuttia ensimmäisestä laukeamisesta, koska ”rupesi ottamaan eteen”.
”En minä yleensä tällä tavalla… tosi harvoin käy niin, että kaksikaan kertaa päivässä tulee… Jotenkin vaan teki mieli ja ajattelin, että antaa mennä.”
Keskipäivän Kaakko vietti omien sanojensa mukaan ”muissa puuhissa”. Iltapäivä ja alkuilta kuluivat televisiota katsellen ja satunnaisesti lehtiä lueskellen, kunnes rupesi taas tuntumaan ”siltä”.
Kolmannen kerran Kaakko laukesikin nopeasti kotitietokoneensa edessä seksikuvia katsellen.
”Jos jotain hyvää haluaa etsiä, niin onneksi kolmannella kerralla oli heti sitä talouspaperia siinä… Mutta vakavasti jos puhutaan, niin kolmannen kerran jälkeen suoraan sanottuna hävetti, tuntui ettei tämä ole enää normaalia. Tuumasin, että nyt saa [runkkaaminen] vähäksi aikaa riittää. Yritin olla ajattelematta koko asiaa.”
Kaakon päätös ei kuitenkaan pitänyt kuin muutaman tunnin ajan, tarkemmin sanottuna siihen asti kun vanhalta videokasetilta löytyi sattumalta kolmen minuutin mittainen pätkä Buffy, vampyyrintappaja -televisiosarjaa.
”Se oli menoa.”
”Mutta on se kummaa. Vaikka homma siinä vaiheessa tuntui tosi pahalta, sattuikin melko lailla, niin ei sitä vaan lopeta. Kun kerran aloittaa niin ei sitä vaan tule lopettaneeksi”, viriili itsesaastuttaja jankkaa.
Haastattelun aikana Kaakko vakuuttaa kysymättä ja useaan otteeseen, että kyseinen päivä on hänen elämässään ainutlaatuinen.
”Se vaan karkasi käsistä”, runkkari muistelee.
(ANTTOLA) Anttolalainen työtön Untamo Kaakko, 25, häpeää, että masturboi eilispäivän aikana neljästi.
”Ei siihen mitään syytä ollut eikä ole. Jotenkin siinä vain kävi niin”, Kaakko sanoo kysyjän katsetta vältellen.
Ensimmäisen kerran Kaakko masturboi aamupäivällä vuoteessaan. Seuraavaksi hän tyydytti itsensä suihkussa vain seitsemän minuuttia ensimmäisestä laukeamisesta, koska ”rupesi ottamaan eteen”.
”En minä yleensä tällä tavalla… tosi harvoin käy niin, että kaksikaan kertaa päivässä tulee… Jotenkin vaan teki mieli ja ajattelin, että antaa mennä.”
Keskipäivän Kaakko vietti omien sanojensa mukaan ”muissa puuhissa”. Iltapäivä ja alkuilta kuluivat televisiota katsellen ja satunnaisesti lehtiä lueskellen, kunnes rupesi taas tuntumaan ”siltä”.
Kolmannen kerran Kaakko laukesikin nopeasti kotitietokoneensa edessä seksikuvia katsellen.
”Jos jotain hyvää haluaa etsiä, niin onneksi kolmannella kerralla oli heti sitä talouspaperia siinä… Mutta vakavasti jos puhutaan, niin kolmannen kerran jälkeen suoraan sanottuna hävetti, tuntui ettei tämä ole enää normaalia. Tuumasin, että nyt saa [runkkaaminen] vähäksi aikaa riittää. Yritin olla ajattelematta koko asiaa.”
Kaakon päätös ei kuitenkaan pitänyt kuin muutaman tunnin ajan, tarkemmin sanottuna siihen asti kun vanhalta videokasetilta löytyi sattumalta kolmen minuutin mittainen pätkä Buffy, vampyyrintappaja -televisiosarjaa.
”Se oli menoa.”
”Mutta on se kummaa. Vaikka homma siinä vaiheessa tuntui tosi pahalta, sattuikin melko lailla, niin ei sitä vaan lopeta. Kun kerran aloittaa niin ei sitä vaan tule lopettaneeksi”, viriili itsesaastuttaja jankkaa.
Haastattelun aikana Kaakko vakuuttaa kysymättä ja useaan otteeseen, että kyseinen päivä on hänen elämässään ainutlaatuinen.
”Se vaan karkasi käsistä”, runkkari muistelee.
(HAKANIEMENRANTA) Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Lauri Ihalainen unohti torstaiaamuna hetkeksi sen tosiseikan, että hän on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen.
”Se oli ihmeellistä, en muistanut että tällaista vapautta voi ihminen kokea. Tunne kesti varmasti puoli minuuttia, ehkä pidempäänkin. Join siinä kahvia kaikessa rauhassa, en miettinyt oikein mitään. Taisi pieni vihellyskin huulilta päästä. Olisivatpa tutut nähneet minut semmoisena”, Ihalainen muistelee.
Pudotus arkeen oli ay-pomon mukaan musertava.
”Asiat palautuivat mieleeni yhtenä valtavana aaltona. Verokiila, työmarkkina, ansiovähennys, Seppo Riski, pääoma, työmarkkinoiden verokiila, tupo, liittokierros, kiina-ilmiö, verokiila, matalapalkkakysymys, tupotupotupo… kyllä te tiedätte mistä on kyse.”
Ihalainen sanoo, että viimeistään minuutin harhailun jälkeen hän oli jälleen ”valitettavan tietoinen” kantamastaan yli-inhimillisestä vastuusta.
”Tiedän, tiedän, jäsenjärjestöissämme on noin miljoona jäsentä, ei tarvi muistuttaa. Miljoona ihmistä. Ja minä vähän niin kuin päätän niitten asioista. Ja niitten perheitten asioista. Vähän koko Suomen asioista”, Ihalainen huokaa ja katsoo ikkunasta kaukaisuuteen selkeästi tietoisena siitä, että on hän on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen.
”Se oli ihmeellistä, en muistanut että tällaista vapautta voi ihminen kokea. Tunne kesti varmasti puoli minuuttia, ehkä pidempäänkin. Join siinä kahvia kaikessa rauhassa, en miettinyt oikein mitään. Taisi pieni vihellyskin huulilta päästä. Olisivatpa tutut nähneet minut semmoisena”, Ihalainen muistelee.
Pudotus arkeen oli ay-pomon mukaan musertava.
”Asiat palautuivat mieleeni yhtenä valtavana aaltona. Verokiila, työmarkkina, ansiovähennys, Seppo Riski, pääoma, työmarkkinoiden verokiila, tupo, liittokierros, kiina-ilmiö, verokiila, matalapalkkakysymys, tupotupotupo… kyllä te tiedätte mistä on kyse.”
Ihalainen sanoo, että viimeistään minuutin harhailun jälkeen hän oli jälleen ”valitettavan tietoinen” kantamastaan yli-inhimillisestä vastuusta.
”Tiedän, tiedän, jäsenjärjestöissämme on noin miljoona jäsentä, ei tarvi muistuttaa. Miljoona ihmistä. Ja minä vähän niin kuin päätän niitten asioista. Ja niitten perheitten asioista. Vähän koko Suomen asioista”, Ihalainen huokaa ja katsoo ikkunasta kaukaisuuteen selkeästi tietoisena siitä, että on hän on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen.
”Kristus kärsii vähäverisyydestä”
(AUGSBURG) Evankelis-luterilainen kirkko etsii kiireisesti uusia raaka-aineita ehtoollisleivän ja -viinin valmistamiseen. Jumalanpalveluksesta tuttu pyhän ehtoollisen käytäntö vaarantui eilen, kun Jumalan ainoa poika ja kristittyjen vapahtaja Jeesus Kristus ilmoitti, ettei hän enää pysty uhraamaan ruumistaan eikä vertaan ehtoollistoimituksen edellyttämällä tavalla.
Taivaasta kerrotaan Lehdelle, että päätös oli ”vaikea mutta harkittu”. Parantamisen, runsauden, luovuuden, totuuden ja näkemyksen enkelin, arkkienkeli Rafaelin mukaan muuta ei ollut tehtävissä.
”Parituhatvuotinen ruumiin ja veren luovuttaminen on yksinkertaisesti heikentänyt Jeesusta liikaa. Kristus kärsii niin sanotusti vähäverisyydestä ja hän on jo pitkään tuntenut olonsa heikoksi. Tiedämme kokemuksesta, että kaveri kestää kaikenlaista, mutta emme halunneet ottaa asiassa mitään riskejä.”
Rafaelin mukaan viimeinen luovutuskerta on näillä näkymin ensi perjantaina, sen jälkeen luovuttaminen loppuu toistaiseksi. Verenluovutus tapahtuu normaalisti, ruumisosat irrotetaan Kristuksen selkäpaloista.
(AUGSBURG) Evankelis-luterilainen kirkko etsii kiireisesti uusia raaka-aineita ehtoollisleivän ja -viinin valmistamiseen. Jumalanpalveluksesta tuttu pyhän ehtoollisen käytäntö vaarantui eilen, kun Jumalan ainoa poika ja kristittyjen vapahtaja Jeesus Kristus ilmoitti, ettei hän enää pysty uhraamaan ruumistaan eikä vertaan ehtoollistoimituksen edellyttämällä tavalla.
Taivaasta kerrotaan Lehdelle, että päätös oli ”vaikea mutta harkittu”. Parantamisen, runsauden, luovuuden, totuuden ja näkemyksen enkelin, arkkienkeli Rafaelin mukaan muuta ei ollut tehtävissä.
”Parituhatvuotinen ruumiin ja veren luovuttaminen on yksinkertaisesti heikentänyt Jeesusta liikaa. Kristus kärsii niin sanotusti vähäverisyydestä ja hän on jo pitkään tuntenut olonsa heikoksi. Tiedämme kokemuksesta, että kaveri kestää kaikenlaista, mutta emme halunneet ottaa asiassa mitään riskejä.”
Rafaelin mukaan viimeinen luovutuskerta on näillä näkymin ensi perjantaina, sen jälkeen luovuttaminen loppuu toistaiseksi. Verenluovutus tapahtuu normaalisti, ruumisosat irrotetaan Kristuksen selkäpaloista.
Kaste ja ehtoollinen
Evankelis-luterilaisella kirkolla on kaksi Jeesuksen määräämää pyhää toimitusta eli niin sanottua sakramenttia, ne ovat kaste ja ehtoollinen. Kristus – molempien sakramenttien asettaja – on harmissaan.
”Silloin kiirastorstainahan minä sen ehtoollisen keksin ja kaverit kirjoittivat jutun evankeliumeihinsa. Minusta tämä on ollut hieno rituaali ja sillä on jo pitkät perinteet. Mutta lääkäreiden mukaan nyt on pidettävä taukoa”, silminnähden hoikka Kristus kertoo.
”Eeli eeli lama sabaktani”, Hän huokaa.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tilanteeseen suhtaudutaan ainakin toistaiseksi rauhallisesti.
”Kristuksen osuus esimerkiksi leivän taikinassa on ollut tähänkin asti hyvin pieni, lähinnä muodollisuus. Ehtoollisen makuhan saattaa jopa parantua”, sanoo riuska suntio Markus ja hämmentää öylättitaikinaa Tuomiokirkon kryptassa.
”Mutta tottahan tämä on tunteisiin vetoava asia. Ihmiset ovat tottuneet kuulemaan ehtoollisella tietyt sanat, ’meidän herramma jeesukserristuksen… miten se nyt meni… jeesukserristuksen… eeh.. perkele, miten se oli?”
(KREML) Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari Vjatseslav Molotov ei näe ongelmia Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Molotov painottaa, että maiden suhteet ovat ystävälliset ja lämpimät.
”Antakaa meille Karjalan kannas sekä Suomenlahdelta Hanko, Suursaari, Seiskari, Lavansaari, Tytärsaari ja Koivisto tai liiskaamme teidät ja kuskaamme eloonjääneet Siperiaan”, Molotov tokaisee leppoisasti ja ojentaa valtioneuvos Paasikivelle lammasta neuvottelujen ruokatauolla.
”Neuvostoliitto jatkaa rauhan rakentamista naapurivaltioiden kanssa”, Molotov sanoo ja piirtelee kartalle rukseja Mainilan kylän kohdille.
”Antakaa meille Karjalan kannas sekä Suomenlahdelta Hanko, Suursaari, Seiskari, Lavansaari, Tytärsaari ja Koivisto tai liiskaamme teidät ja kuskaamme eloonjääneet Siperiaan”, Molotov tokaisee leppoisasti ja ojentaa valtioneuvos Paasikivelle lammasta neuvottelujen ruokatauolla.
”Neuvostoliitto jatkaa rauhan rakentamista naapurivaltioiden kanssa”, Molotov sanoo ja piirtelee kartalle rukseja Mainilan kylän kohdille.
(BRYSSEL) EU:n kilpailuvirasto haastaa Suomen oikeuteen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kilpailuviraston selvityksen mukaan valtioneuvoston olisi elokuussa pitänyt hyväksyä amerikkalaisyhtiö General Electricin Suomen valtiosta tekemä ostotarjous.
EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Mario Monti myönsi myöhään sunnuntaina Lehdelle, että ”näinhän se saattaa olla”. Monti kuitenkin painotti, ettei kyseinen asia kiinnosta häntä ”millään tavalla nyt eikä tulevaisuudessa”.
”Che sillaba qui telefonare?”, tulistunut komissaari parkaisi ja ojensi puhelimen tulevalle komissaarille Rocco Buttiglionelle. Buttiglione sanoi pitävänsä huolen, etteivät ”protestanttihomot hänen kaudellaan tässä maanosassa juhli”.
”Pugnalare, pugnalare natiche!”, Buttiglione mussutti ja painotti ettei hän itse ole vanha nahkahomo ”paitsi vähän”.
GE teki ostotarjouksensa elokuun lopussa. Valtioneuvosto harkitsi tarjousta, muttei päättänyt asian suhteen mitään.
”Tai ei oikeastaan senkään vertaa”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo. Sunnuntaina hän ei halunnut kommentoida uutta käännettä.
”En minä tiedä, mutta on se vaan veikeä tuo urospaviaanin hymy.”
”Äänestäkää Cthulhua niin loppuu tämä koohotus”, hän vielä lisäsi.
EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Mario Monti myönsi myöhään sunnuntaina Lehdelle, että ”näinhän se saattaa olla”. Monti kuitenkin painotti, ettei kyseinen asia kiinnosta häntä ”millään tavalla nyt eikä tulevaisuudessa”.
”Che sillaba qui telefonare?”, tulistunut komissaari parkaisi ja ojensi puhelimen tulevalle komissaarille Rocco Buttiglionelle. Buttiglione sanoi pitävänsä huolen, etteivät ”protestanttihomot hänen kaudellaan tässä maanosassa juhli”.
”Pugnalare, pugnalare natiche!”, Buttiglione mussutti ja painotti ettei hän itse ole vanha nahkahomo ”paitsi vähän”.
GE teki ostotarjouksensa elokuun lopussa. Valtioneuvosto harkitsi tarjousta, muttei päättänyt asian suhteen mitään.
”Tai ei oikeastaan senkään vertaa”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo. Sunnuntaina hän ei halunnut kommentoida uutta käännettä.
”En minä tiedä, mutta on se vaan veikeä tuo urospaviaanin hymy.”
”Äänestäkää Cthulhua niin loppuu tämä koohotus”, hän vielä lisäsi.
(HELSINKI/LAUSANNE) Mannerheimin lasten suojeluliiton (MANNE) jokavuotinen syyskeräys onnistui tänä syksynä yli odotusten.
”Syyskeräyksemme onnistui yli odotusten”, kertoo Mannen tiedottaja, Carl Gustaf Emil Mannerheimin pojanpojanpojantytär Benjamin Ratsupiiska.
Ratsupiiskan mukaan rahoja tarvitaan kipeästi, sillä Mannerheimin jälkeläisiä on maailmassa runsaasti ja ongelmia riittää.
”Me Mannerheimit olemme iloista mutta komealuontoista väkeä. Aina joskus tulee otettua yksi Marskin ryyppy liikaa ja siitä seuraa sitten sellaista uhoamista. Tulee puhuttua mitä sattuu, se on sukuvika. Se isoisoisoisän miekantuppipäiväkäskykin… ei se selvin päin sitä kirjoittanut. Mutta toista käskyä ei tästä suvusta enää anneta”, Benjamin Ratsupiiska napauttaa ja poistuttaa sveitsiläistä rakuunarykmenttiä pitkin ja poikin.
”Syyskeräyksemme onnistui yli odotusten”, kertoo Mannen tiedottaja, Carl Gustaf Emil Mannerheimin pojanpojanpojantytär Benjamin Ratsupiiska.
Ratsupiiskan mukaan rahoja tarvitaan kipeästi, sillä Mannerheimin jälkeläisiä on maailmassa runsaasti ja ongelmia riittää.
”Me Mannerheimit olemme iloista mutta komealuontoista väkeä. Aina joskus tulee otettua yksi Marskin ryyppy liikaa ja siitä seuraa sitten sellaista uhoamista. Tulee puhuttua mitä sattuu, se on sukuvika. Se isoisoisoisän miekantuppipäiväkäskykin… ei se selvin päin sitä kirjoittanut. Mutta toista käskyä ei tästä suvusta enää anneta”, Benjamin Ratsupiiska napauttaa ja poistuttaa sveitsiläistä rakuunarykmenttiä pitkin ja poikin.
”Mitä erikoista se teki?”
Neuvostoliiton valvontakomissio perusti Mannen heti toisen maailmansodan jälkeen. Yhdistyksen velvollisuus oli tuolloin raportoida Mannerheimin lapsien tekemisistä Kremliin säännöllisin väliajoin. Sittemmin suojeluliiton tehtävät ovat muuttuneet. Viime aikoina Manne on esimerkiksi auttanut Mannerheimin lapsia kuuntelemaan marsalkkaan kohdistuvaa henkilöpalvontaa nolostumatta.
”Ihmiset aina ylistävät, kuinka suuri ja hieno mies CGE oli. Silloin aina nolottaa. Sukulaisilta on kuullut, että se oli tavan ukko vaan. Ja mitä erikoista se teki? Kuka tahansa olisi tajunnut talvisodan jälkeen pyytää aseita Saksasta ja ryskätä niillä sitten niin kauan kuin virtaa riittää.”
Callen reissut
Tulevaisuuden tavoitteena Mannella on selvittää, paljonko Mannerheimilla on jälkeläisiä ja ketkä heistä tarvitsevat apua eniten.
”Niin, tämä on ollut meille vähän kiusallista. Calle oli aatelisherra ja komea mies. Kyllä sillä varmasti on vientiä ollut, juunou. Ja se Kiinan-reissukin… kuka sen tietää mitä siellä on tehty?”, Ratsupiiska kysyy ja kysymys tulee yllätyksenä kuin Hitlerin vierailu Immolaan kesällä -42.
Ratsupiiska herkistyy ajatellessaan esi-isänsä tekemisiä.
”Kaukana Kiinan soilla saattaa joku pikkulapsi tänäkin päivänä hokea: ’pärkkele, pärkkele’. Niin kuin isoisoisoisä aikanaan.”