David Mulder
(TAMPERE) Lounastajille, herkkusuille tai muuten vain nälkäisille on tänään Tampereella tarjolla epätavallista apetta. Keskustan kupeessa lähellä Näsinneulaa avataan pop-up-ravintola ’Pärskeet’, joka tarjoaa harvinaista vastapyydetyllä tonnikalalla täytettyä pizzaa. Valittavana on neljä erilaista vaihtoehtoa, kertovat ravintolakokit.
”Veera-pizza sisältää tonnikalaa, verta ja silakkaa. Delfi-pizzassa yhdistyvät tonnikalan, veren, veren ja hulavanteen maut. Leevi-pizza on erityisesti kasvissyöjien mieleen tonnikalan, veren, veren, veren, rantapallon ja veren yhdistelmällä. Ehkä oma suosikkini on silti Eevertti, jossa tonnikalan sävyjä korostavat trooliverkko ja ennenaikaisesti kuolleen poikasen sikiö”, selostaa kokki Berit Okso-Vidare.
Ravintola on auki niin kauan kuin tavaraa riittää. Okso-Vidaren mukaan ensimmäiset asiakkaat ovat olleet erittäin onnellisia annoksiinsa.
”Kyllä pystyn arvioimaan tunnetilan ihan sillä perusteella, että katson niin paljon luonto-ohjelmia”, hän vahvistaa.
Tekijä: August Elokuu
Keoni Cabral
(HAMINA) Länsi-Euroopassa jo vuosien ajan suosiotaan kasvattanut setätyö tekee hidasta läpimurtoaan myös suomalaisille työpaikoille, selviää tuoreista tilastoista. Setätyön kovimpia kasvualoja ovat viime aikoina olleet erityisesti urheilualan järjestöt ja mediatalojen pääkirjoitus- ja aluetoimitukset.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi Suomen urheiluliiton viestintäaliupseeri Reino Vanha-Pieru.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan setätyön lisäämisellä voidaan yrityksissä saavuttaa suuria tuottavuusmenetyksiä jo hyvin lyhyessä ajassa. Digimurroksen parissa painivalla media-alalla onkin ilolla pantu merkille, miten setätöitä tekevät päällikkötoimittajat ovat onnistuneet ripeästi karkottamaan loputkin nuoret lukijat.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi toimituspäällikkö Reino Vanha-Pieru.
Myös hallitusohjelmassa asia on nostettu kärkihankkeiden joukkoon, koska harvemmin on nimittäin ämmät Pohjois-Pohjanmaalla töissä käyneet.
(HAMINA) Länsi-Euroopassa jo vuosien ajan suosiotaan kasvattanut setätyö tekee hidasta läpimurtoaan myös suomalaisille työpaikoille, selviää tuoreista tilastoista. Setätyön kovimpia kasvualoja ovat viime aikoina olleet erityisesti urheilualan järjestöt ja mediatalojen pääkirjoitus- ja aluetoimitukset.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi Suomen urheiluliiton viestintäaliupseeri Reino Vanha-Pieru.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan setätyön lisäämisellä voidaan yrityksissä saavuttaa suuria tuottavuusmenetyksiä jo hyvin lyhyessä ajassa. Digimurroksen parissa painivalla media-alalla onkin ilolla pantu merkille, miten setätöitä tekevät päällikkötoimittajat ovat onnistuneet ripeästi karkottamaan loputkin nuoret lukijat.
”Mitäs tyttö höhöhöö tissit”, kommentoi toimituspäällikkö Reino Vanha-Pieru.
Myös hallitusohjelmassa asia on nostettu kärkihankkeiden joukkoon, koska harvemmin on nimittäin ämmät Pohjois-Pohjanmaalla töissä käyneet.
Poot The dutch
(KEMPELE) Hallitus esittää uutta innovatiivista ratkaisua Suomen kilpailukyky- ja kestävyysvajeongelmiin. Pääministeri Juha Sipilä (ek.) ehdottaa säädettäväksi pakottavaa lainsäädäntöä, joka takaa kaikille palkansaajille miljoonan euron suuruisen vuosittaisen megabonuslomarahan. Sama lainsäädäntö määräisi kyseisen rahan välittömästi leikattavaksi.
”Kun tämä raha otetaan pois säästötoimena, syntyy valtava kilpailukykyloikka, joka ylittää reilusti hallituksen viiden prosentin tavoitteen”, Sipilä iloitsee.
Hallitus pohtii vielä vaihtoehtoa, jossa bonusrahan suuruus olisi kymmenkertainen. Näin syntyvillä säästöillä voitaisiin Boston-askiin kirjatun hallituksen valmistelumuistion mukaan muun muassa ”ostaa koko vitun Venäjä”.
Sipilä myöntää, että näin merkittävä etuusleikkaus voi herättää närkästystä työmarkkinoilla. Hän odottaa etujärjestöjen vastausta ehdotukseen viimeistään perjantaina. Jos vastausta ei tule perjantaina, aikoo hallitus edetä asiassa itse, mikä tarkoittaa uuden viimeisen takarajan asettamista viikkoa myöhemmäksi.
”Jos vastausta työmarkkinakentältä ei sittenkään tule, hallitus tekee päätöksensä itse ja odottaa uutta vastausta tuonnempana. Joka tapauksessa toivomme, että neuvotteluja jatketaan. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat”, Sipilä jatkaa.
Uutta kilpailukykytoimea on Lehden tietojen mukaan valmisteltu kaikkien johtavien talous- ja perustuslakiasiantuntijoiden kanssa. Heihin kuuluvat muun muassa Pelle Svanslös, Bull Mentula ja Putkosen muija.
(KEMPELE) Hallitus esittää uutta innovatiivista ratkaisua Suomen kilpailukyky- ja kestävyysvajeongelmiin. Pääministeri Juha Sipilä (ek.) ehdottaa säädettäväksi pakottavaa lainsäädäntöä, joka takaa kaikille palkansaajille miljoonan euron suuruisen vuosittaisen megabonuslomarahan. Sama lainsäädäntö määräisi kyseisen rahan välittömästi leikattavaksi.
”Kun tämä raha otetaan pois säästötoimena, syntyy valtava kilpailukykyloikka, joka ylittää reilusti hallituksen viiden prosentin tavoitteen”, Sipilä iloitsee.
Hallitus pohtii vielä vaihtoehtoa, jossa bonusrahan suuruus olisi kymmenkertainen. Näin syntyvillä säästöillä voitaisiin Boston-askiin kirjatun hallituksen valmistelumuistion mukaan muun muassa ”ostaa koko vitun Venäjä”.
Sipilä myöntää, että näin merkittävä etuusleikkaus voi herättää närkästystä työmarkkinoilla. Hän odottaa etujärjestöjen vastausta ehdotukseen viimeistään perjantaina. Jos vastausta ei tule perjantaina, aikoo hallitus edetä asiassa itse, mikä tarkoittaa uuden viimeisen takarajan asettamista viikkoa myöhemmäksi.
”Jos vastausta työmarkkinakentältä ei sittenkään tule, hallitus tekee päätöksensä itse ja odottaa uutta vastausta tuonnempana. Joka tapauksessa toivomme, että neuvotteluja jatketaan. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat”, Sipilä jatkaa.
Uutta kilpailukykytoimea on Lehden tietojen mukaan valmisteltu kaikkien johtavien talous- ja perustuslakiasiantuntijoiden kanssa. Heihin kuuluvat muun muassa Pelle Svanslös, Bull Mentula ja Putkosen muija.
Pete Bellis
(SANOMATALO) Lehden haltuunsa saaman luonnoksen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kaihda kovaakaan kieltä tämäniltaisessa poikkeuksellisessa tv-puheessaan. Erona Sipilän aiempiin julkisiin esiintymisiin on kuitenkin se, että puhe sisältää paljon vertauksia ja anekdootteja, joiden avulla hallitus pyrkii selventämään päätöstensä perusteita kansalle.
”Kuten hyvin tiedetään, oli kansantarustomme sankari susikoira Roi uurastuksensa ja väsymättömän työnsä turvin saanut rakennettua menestyvän yrityksen, joka tuotti hyvinvointia ja työpaikkoja ympärilleen. Roi uskoi pitkään idyllinsä kestävän, kunnes salavihkaisesti liian raskaiksi paisuneet yksikkötyökustannukset eräänä päivänä hajottivat hänen alaselkänsä pahoin, ja hän joutui pitkäksi aikaa sivuun. Miettiessään yrityksensä vaikeuksia Tyynenmeren paratiisisaarelta, jonne hän oli vetäytynyt, Roi muisti vihdoin vanhan ninja-senseinsä miekankäyttöohjeet – kerrasta poikki sanon suoraan sen, eli vain ankarat toimet tepsivät hädässä. Samaa neuvoa aikoo nyt hallituskin noudattaa, koska vain harva sai leikkuroi niin kuin leisaikku-Roi”, Sipilä perustelee.
Sipilä ottaa myös kantaa perjantaiksi suunniteltuihin laajoihin työnseisauksiin, jotka pysäyttävät muun muassa julkisen liikenteen.
”Kuten hyvin tiedetään, oli vanha tuttumme susikoira Roi piskuisesta olemuksestaan huolimatta vahva, työteliäs ja uuttera ammattilainen, joka oli myös ylpeä osaamisestaan ja kustannuskilpailukyvystään. Hänelle tärkeää oli antaa joka päivä täysimääräinen panoksensa bkt:n, osakkeenomistajan edun ja kulloisenkin hallitusohjelman hyväksi, kuten pyhäkoulussa oli jo vannotettu. Lakkoilu ja vastakkainasettelu oli hänelle kauhistus, ja Roin ahkeruus meille kaikille ihanteellinen esimerkki, ja siksi toivonkin jokaisen muistavan perjantaina sen, mitä hänestä ylistäen sanottiin, eli harva piski rikkuroi kuten riski pikku-Roi”, pääministeri jatkaa.
Sipilä myöntää, että hallituksen toimet eivät miellytä kaikkia, ja päätökset ovat olleet ministereillekin kipeitä. Hän kuitenkin muistuttaa, että pahoistakin paikoista on selviydytty.
”Kuten hyvin tiedetään, oli susikoira Roi, tuo kaikille tuttu ystävämme, myös aikanaan hankalassa tilanteessa. Elämä oli koetellut, tuttavapiiri huventunut ja lopulta oli käynyt niinkin ikävästi, että koiramme oli ajautunut muuntohuumeiden pariin. Toikkaroi, raukkaparka, vintti pimeänä pitkin katuja epätoivossaan. Siltikään, tästä kaikesta huolimatta, hän ei luovuttanut, vaan muisti, että avain nousuun löytyy ainoastaan luovuuden ja huuman välimaastosta. Sattumalta se on sama resepti, jota keskusta on esittänyt organisaatioiden menestyksen avaimeksi tässä kireässä taloustilanteessa. Eipä siis ihme, että moni on tämän kuultuaan ihmetellen myöntänyt, että harva lamassa kakkaroi niin kuin kamassa lakka-Roi”, Sipilä paljastaa.
Synkkien aikojen vuoksi moni suomalainen huippuosaaja on jo alkanut harkita jopa maastamuuttoa, mutta Sipilä varoittaa lähtemästä vihreämpää ruohoa edemmäs kalaan.
”Kuten hyvin tiedetään, myös susikoira Roi aikanaan päätti jättää kauniin kotimaansa taakseen ja hakea menestystä maailman turuilta. Mehän tiedämme miten siinä lopulta kävi. Pappiskoulut käynyt Roi päätyi seikkailujensa lopuksi eteläiseen Afrikkaan, jossa hän teologisen taituruutensa ansiosta kohosi nopeasti ensimmäiseksi vertaistensa joukossa ja aivan arkkipiispaksi saakka. Osoittaakseen kunnioitusta kuuluisaa edeltäjäänsä kohtaan Roi otti vieläpä hänen sukunimensä. Pian kuitenkin etuoikeutettu asema ja maailmallisuus ottivat Roista vallan. Hän antautui mässäilyyn ja paheisiin ja lihoi pian tyyten muodottomaksi. Virantoimitukset jäivät taka-alalle ja pahat kielet alkoivatkin pilkata Roin suoriutuvan tehtävistään lähes yhtä ansiokkaasti kuin keisari Caligulan Incitatus-orhi. Meidän kaikkien onkin siis syytä pitää huoli, ettei meistäkin vielä joskus puuskahdeta, että harva turta hepo vituroi niin kuin virtahepo-Tutu-Roi”, päättää Sipilä.
(SANOMATALO) Lehden haltuunsa saaman luonnoksen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kaihda kovaakaan kieltä tämäniltaisessa poikkeuksellisessa tv-puheessaan. Erona Sipilän aiempiin julkisiin esiintymisiin on kuitenkin se, että puhe sisältää paljon vertauksia ja anekdootteja, joiden avulla hallitus pyrkii selventämään päätöstensä perusteita kansalle.
”Kuten hyvin tiedetään, oli kansantarustomme sankari susikoira Roi uurastuksensa ja väsymättömän työnsä turvin saanut rakennettua menestyvän yrityksen, joka tuotti hyvinvointia ja työpaikkoja ympärilleen. Roi uskoi pitkään idyllinsä kestävän, kunnes salavihkaisesti liian raskaiksi paisuneet yksikkötyökustannukset eräänä päivänä hajottivat hänen alaselkänsä pahoin, ja hän joutui pitkäksi aikaa sivuun. Miettiessään yrityksensä vaikeuksia Tyynenmeren paratiisisaarelta, jonne hän oli vetäytynyt, Roi muisti vihdoin vanhan ninja-senseinsä miekankäyttöohjeet – kerrasta poikki sanon suoraan sen, eli vain ankarat toimet tepsivät hädässä. Samaa neuvoa aikoo nyt hallituskin noudattaa, koska vain harva sai leikkuroi niin kuin leisaikku-Roi”, Sipilä perustelee.
Sipilä ottaa myös kantaa perjantaiksi suunniteltuihin laajoihin työnseisauksiin, jotka pysäyttävät muun muassa julkisen liikenteen.
”Kuten hyvin tiedetään, oli vanha tuttumme susikoira Roi piskuisesta olemuksestaan huolimatta vahva, työteliäs ja uuttera ammattilainen, joka oli myös ylpeä osaamisestaan ja kustannuskilpailukyvystään. Hänelle tärkeää oli antaa joka päivä täysimääräinen panoksensa bkt:n, osakkeenomistajan edun ja kulloisenkin hallitusohjelman hyväksi, kuten pyhäkoulussa oli jo vannotettu. Lakkoilu ja vastakkainasettelu oli hänelle kauhistus, ja Roin ahkeruus meille kaikille ihanteellinen esimerkki, ja siksi toivonkin jokaisen muistavan perjantaina sen, mitä hänestä ylistäen sanottiin, eli harva piski rikkuroi kuten riski pikku-Roi”, pääministeri jatkaa.
Sipilä myöntää, että hallituksen toimet eivät miellytä kaikkia, ja päätökset ovat olleet ministereillekin kipeitä. Hän kuitenkin muistuttaa, että pahoistakin paikoista on selviydytty.
”Kuten hyvin tiedetään, oli susikoira Roi, tuo kaikille tuttu ystävämme, myös aikanaan hankalassa tilanteessa. Elämä oli koetellut, tuttavapiiri huventunut ja lopulta oli käynyt niinkin ikävästi, että koiramme oli ajautunut muuntohuumeiden pariin. Toikkaroi, raukkaparka, vintti pimeänä pitkin katuja epätoivossaan. Siltikään, tästä kaikesta huolimatta, hän ei luovuttanut, vaan muisti, että avain nousuun löytyy ainoastaan luovuuden ja huuman välimaastosta. Sattumalta se on sama resepti, jota keskusta on esittänyt organisaatioiden menestyksen avaimeksi tässä kireässä taloustilanteessa. Eipä siis ihme, että moni on tämän kuultuaan ihmetellen myöntänyt, että harva lamassa kakkaroi niin kuin kamassa lakka-Roi”, Sipilä paljastaa.
Synkkien aikojen vuoksi moni suomalainen huippuosaaja on jo alkanut harkita jopa maastamuuttoa, mutta Sipilä varoittaa lähtemästä vihreämpää ruohoa edemmäs kalaan.
”Kuten hyvin tiedetään, myös susikoira Roi aikanaan päätti jättää kauniin kotimaansa taakseen ja hakea menestystä maailman turuilta. Mehän tiedämme miten siinä lopulta kävi. Pappiskoulut käynyt Roi päätyi seikkailujensa lopuksi eteläiseen Afrikkaan, jossa hän teologisen taituruutensa ansiosta kohosi nopeasti ensimmäiseksi vertaistensa joukossa ja aivan arkkipiispaksi saakka. Osoittaakseen kunnioitusta kuuluisaa edeltäjäänsä kohtaan Roi otti vieläpä hänen sukunimensä. Pian kuitenkin etuoikeutettu asema ja maailmallisuus ottivat Roista vallan. Hän antautui mässäilyyn ja paheisiin ja lihoi pian tyyten muodottomaksi. Virantoimitukset jäivät taka-alalle ja pahat kielet alkoivatkin pilkata Roin suoriutuvan tehtävistään lähes yhtä ansiokkaasti kuin keisari Caligulan Incitatus-orhi. Meidän kaikkien onkin siis syytä pitää huoli, ettei meistäkin vielä joskus puuskahdeta, että harva turta hepo vituroi niin kuin virtahepo-Tutu-Roi”, päättää Sipilä.
Julia Mariani
(KESÄRANTA) Suomen hallituksen rajut säästöesitykset ovat saaneet palkansaajajärjestöt harkitsemaan uudelleen ns. yhteiskuntasopimukseksi kutsuttuja rajuja säästöesityksiä.
Lehden tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilän (milj.) valmistelemassa uudessa sopimusluonnoksessa esitetään joidenkin säästöesitysten lievennyksiä, jos vastaavasti liitot sitoutuvat palkkamalttiin tulevalla sopimuskierroksella.
”Hallitus vie pesässä olevista tuhkista enintään 50 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Palkkamaltin jäädessä toteutumatta viedään pesän luukutkin”, Sipilä ehdottaa.
Lisäkannustimena hallitus uhkaa järjestää uuden infon kärkihankkeistaan joka arkipäivä, jos sopimus jää taas toteutumatta.
Hallitus esitteli poikkeuksellisen kovan säästöohjelmansa tiistaina. Esitys herätti tyrmistystä myös monissa kansalaisissa, kun leikkaukset eivät kohdistuneetkaan vain naapuriin.
(KESÄRANTA) Suomen hallituksen rajut säästöesitykset ovat saaneet palkansaajajärjestöt harkitsemaan uudelleen ns. yhteiskuntasopimukseksi kutsuttuja rajuja säästöesityksiä.
Lehden tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilän (milj.) valmistelemassa uudessa sopimusluonnoksessa esitetään joidenkin säästöesitysten lievennyksiä, jos vastaavasti liitot sitoutuvat palkkamalttiin tulevalla sopimuskierroksella.
”Hallitus vie pesässä olevista tuhkista enintään 50 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Palkkamaltin jäädessä toteutumatta viedään pesän luukutkin”, Sipilä ehdottaa.
Lisäkannustimena hallitus uhkaa järjestää uuden infon kärkihankkeistaan joka arkipäivä, jos sopimus jää taas toteutumatta.
Hallitus esitteli poikkeuksellisen kovan säästöohjelmansa tiistaina. Esitys herätti tyrmistystä myös monissa kansalaisissa, kun leikkaukset eivät kohdistuneetkaan vain naapuriin.
Playing Futures: Applied Nomadology
(ETELÄRANTA) Neuvottelut niinsanotusta yhteiskuntasopimuksesta ovat päättyneet tuloksettomina. Lopputuloksesta hämmästyneitä olivat torstaina illansuussa lähinnä pääministeri.
”Iterointi vatulointi jappasta jappasta prosessikaavio jappasta”, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Viime metreillä hallitus oli esittänyt kompromissia, jossa työntekijäpuoli taipuisi työajan pidennykseen ja siitä seuraavaan palkanalennukseen, mutta vastaavasti myönnytyksenä työttömyysturvaa heikennettäisiin. Työnantajien EK:ta hallitus oli kovistellut muun muassa uhkaamalla lisätä Finnfundin rahoitusta vielä nykyistäkin päättömämmin.
Sopimuksen kariutumisen takia Sipilän mukaan hallituksen on nyt ”aivan pakko” varoitustensa mukaisesti toteuttaa esikoislasten lahtaaminen.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myöntää, että esikoislasten lahtaussuunnitelma on herättänyt paljon kysymyksiä ja sitä on pidetty myös kansainvälisissä talousjärjestöissä kuten OECD:ssä riskialttiina ja mahdollisesti haitallisena toimena. Stubbin mukaan operaatio on kuitenkin välttämätöntä toteuttaa, jotta luottamus säilyisi.
”Sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden on tärkeää nähdä, että Suomen hallitus toteuttaa lupaustensa mukaisesti myös vitun perseääliömäiset ideansa”, Stubb korostaa.
Muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen (nyk. kok.) on useaan otteeseen todennut, että Suomen työmarkkinoita vaivaa krooninen tarjontapula paskoista korjausehdotuksista, ja tätä hallitus pyrkii parhaansa mukaan paikkaamaan.
Hallituksen näkemykset ovat saaneet paljon kiitosta pankkiekonomisteilta, joiden persettä mahdollinen laman syveneminen ei muutenkaan paljon kaivelisi.
”Imekää köyhät mun sykkivää makromallia”, pohti Suomen talouden ongelmatilannetta twiitissään talousasiantuntija Aimo Lucre.
Perussuomalaisten Timo Soini (ps.) ei kommentoinut sopimusasiaa torstaina, vaan totesi, että tällaiset hallituspolitiikkaa koskevat kysymykset eivät kuulu puolueen puheenjohtajalle vaan eduskuntaryhmälle tai puoluetoimiston talkkarille.
(ETELÄRANTA) Neuvottelut niinsanotusta yhteiskuntasopimuksesta ovat päättyneet tuloksettomina. Lopputuloksesta hämmästyneitä olivat torstaina illansuussa lähinnä pääministeri.
”Iterointi vatulointi jappasta jappasta prosessikaavio jappasta”, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Viime metreillä hallitus oli esittänyt kompromissia, jossa työntekijäpuoli taipuisi työajan pidennykseen ja siitä seuraavaan palkanalennukseen, mutta vastaavasti myönnytyksenä työttömyysturvaa heikennettäisiin. Työnantajien EK:ta hallitus oli kovistellut muun muassa uhkaamalla lisätä Finnfundin rahoitusta vielä nykyistäkin päättömämmin.
Sopimuksen kariutumisen takia Sipilän mukaan hallituksen on nyt ”aivan pakko” varoitustensa mukaisesti toteuttaa esikoislasten lahtaaminen.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myöntää, että esikoislasten lahtaussuunnitelma on herättänyt paljon kysymyksiä ja sitä on pidetty myös kansainvälisissä talousjärjestöissä kuten OECD:ssä riskialttiina ja mahdollisesti haitallisena toimena. Stubbin mukaan operaatio on kuitenkin välttämätöntä toteuttaa, jotta luottamus säilyisi.
”Sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden on tärkeää nähdä, että Suomen hallitus toteuttaa lupaustensa mukaisesti myös vitun perseääliömäiset ideansa”, Stubb korostaa.
Muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen (nyk. kok.) on useaan otteeseen todennut, että Suomen työmarkkinoita vaivaa krooninen tarjontapula paskoista korjausehdotuksista, ja tätä hallitus pyrkii parhaansa mukaan paikkaamaan.
Hallituksen näkemykset ovat saaneet paljon kiitosta pankkiekonomisteilta, joiden persettä mahdollinen laman syveneminen ei muutenkaan paljon kaivelisi.
”Imekää köyhät mun sykkivää makromallia”, pohti Suomen talouden ongelmatilannetta twiitissään talousasiantuntija Aimo Lucre.
Perussuomalaisten Timo Soini (ps.) ei kommentoinut sopimusasiaa torstaina, vaan totesi, että tällaiset hallituspolitiikkaa koskevat kysymykset eivät kuulu puolueen puheenjohtajalle vaan eduskuntaryhmälle tai puoluetoimiston talkkarille.
Paul Loubet
(KANNAS) Kaikkien suomalaisten rakastama Tuntematon Sotilas -elokuvasarja saa odotetun toisen jatko-osansa vuonna 2017. Työnimeä ”Tuntematon Sotilas – uusintaottelu” kantavan filmin rahoitus varmistui vastikään. Muina vaihtoehtoina olivat tiettävästi olleet ”Tuntematon Sotilas – tehtävä Moskovassa” ja ”Tuntematon Sotilas – Freddyn kosto”.
Uudesta elokuvasta tiedetään toistaiseksi varsin vähän, mutta kulisseista on tihkunut jo huhuja roolituksista. Lehden saamien tietojen mukaan elokuvassa Vesa-Matti Loiri esittää Raatteen tietä, motitetun venäläispataljoonan roolissa nähdään työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvotteludelegaatio ja Vanhalana velmuilee Johannes Virolaista imitoiva Jukka Puotila. Riku Nieminen on Munamies.
Filmi on tarina nuorten aikuisten tunne-elämästä, ystävyydestä, rakkaudesta, pettämisestä ja panemisesta. Miten päähenkilöiden käy, kun mikään ei tunnu enää miltään?
”Lähteideni perusteella Talvisodan henkeä esittää Sakari Kuosmanen, menneen Talvisodan henkeä Jasper Pääkkönen ja tulevan Talvisodan henkeä Olli Immonen”, kertoo Lehden elokuvatoimittaja Herkko-mäyrä.
Elokuvanystävien helpotukseksi uudessa Tuntemattomassa kuullaan edelleen Suvivirsi.
(KANNAS) Kaikkien suomalaisten rakastama Tuntematon Sotilas -elokuvasarja saa odotetun toisen jatko-osansa vuonna 2017. Työnimeä ”Tuntematon Sotilas – uusintaottelu” kantavan filmin rahoitus varmistui vastikään. Muina vaihtoehtoina olivat tiettävästi olleet ”Tuntematon Sotilas – tehtävä Moskovassa” ja ”Tuntematon Sotilas – Freddyn kosto”.
Uudesta elokuvasta tiedetään toistaiseksi varsin vähän, mutta kulisseista on tihkunut jo huhuja roolituksista. Lehden saamien tietojen mukaan elokuvassa Vesa-Matti Loiri esittää Raatteen tietä, motitetun venäläispataljoonan roolissa nähdään työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvotteludelegaatio ja Vanhalana velmuilee Johannes Virolaista imitoiva Jukka Puotila. Riku Nieminen on Munamies.
Filmi on tarina nuorten aikuisten tunne-elämästä, ystävyydestä, rakkaudesta, pettämisestä ja panemisesta. Miten päähenkilöiden käy, kun mikään ei tunnu enää miltään?
”Lähteideni perusteella Talvisodan henkeä esittää Sakari Kuosmanen, menneen Talvisodan henkeä Jasper Pääkkönen ja tulevan Talvisodan henkeä Olli Immonen”, kertoo Lehden elokuvatoimittaja Herkko-mäyrä.
Elokuvanystävien helpotukseksi uudessa Tuntemattomassa kuullaan edelleen Suvivirsi.
Brady Tulk
(TYRNÄVÄ JA NE KAIKKI MUUTKIN) Pikku-Ossilla, seitsemän vuotta, oli tänään edessään jännittävä päivä. Tuhansien ikätovereidensa tavoin hän lähti aamulla ensi kertaa kohti koulutietä tullakseen vihdoin isompien poikien hakkaamaksi ja säälimättömästi pilkatuksi. Uuteen elämänvaiheeseen oli Ossin perheessä valmistauduttu huolella.
”Tässä on Ossin uusi Turtles-reppu, jonka Niko ceellä sitten viimeistään lokakuussa viiltää rikki linkkarilla, tässä upouusi penaali, jonka Markus ceellä varastaa itselleen välkällä”, kertoo Ossin isä innoissaan.
Itse Ossia taisi ennen ensimmäistä koulupäivää hiukan jännittää sekin, tulisiko ensimmäinen isku hampaisiin juoma-automaatilla rinnakkaisluokan Marikalta ceellä vai viekkupulpetissa istuvalta Hannulta ceellä.
”Eilen minulla oli vielä polkupyörä”, Ossi kertoo suuren päivänsä tapahtumista.
Ossi toivoo oppivansa ensimmäisenä kouluvuotena paljon uutta, kuten miten hän on kusihousuinen paskanaama, joka saa turpaansa jos ei anna viikkorahojaan nyt heti, ja erityisesti Ossia kiinnostaa, etteivät ehkä vielä huomenna kutosluokan pojat Niko ceellä, Niko ceellä ja Niko ceellä tule uudestaan painamaan päätä vessanpönttöön.
Lähikoulun väki neuvookin autoilijoita olemaan tarkkana lähipäivinä, ettei mikään pääsisi pilaamaan uusien eppuluokkalaisten uutta jännittävää elämänvaihetta!
(TYRNÄVÄ JA NE KAIKKI MUUTKIN) Pikku-Ossilla, seitsemän vuotta, oli tänään edessään jännittävä päivä. Tuhansien ikätovereidensa tavoin hän lähti aamulla ensi kertaa kohti koulutietä tullakseen vihdoin isompien poikien hakkaamaksi ja säälimättömästi pilkatuksi. Uuteen elämänvaiheeseen oli Ossin perheessä valmistauduttu huolella.
”Tässä on Ossin uusi Turtles-reppu, jonka Niko ceellä sitten viimeistään lokakuussa viiltää rikki linkkarilla, tässä upouusi penaali, jonka Markus ceellä varastaa itselleen välkällä”, kertoo Ossin isä innoissaan.
Itse Ossia taisi ennen ensimmäistä koulupäivää hiukan jännittää sekin, tulisiko ensimmäinen isku hampaisiin juoma-automaatilla rinnakkaisluokan Marikalta ceellä vai viekkupulpetissa istuvalta Hannulta ceellä.
”Eilen minulla oli vielä polkupyörä”, Ossi kertoo suuren päivänsä tapahtumista.
Ossi toivoo oppivansa ensimmäisenä kouluvuotena paljon uutta, kuten miten hän on kusihousuinen paskanaama, joka saa turpaansa jos ei anna viikkorahojaan nyt heti, ja erityisesti Ossia kiinnostaa, etteivät ehkä vielä huomenna kutosluokan pojat Niko ceellä, Niko ceellä ja Niko ceellä tule uudestaan painamaan päätä vessanpönttöön.
Lähikoulun väki neuvookin autoilijoita olemaan tarkkana lähipäivinä, ettei mikään pääsisi pilaamaan uusien eppuluokkalaisten uutta jännittävää elämänvaihetta!
Trace Meek
(CHYDENIUS) Kreikan ja Kiinan talousongelmat ovat syösseet kansainväliset markkinat poikkeustilaan. Lehden haastattelemien pankkiekonomistien mukaan on mahdollista, että finanssimaailma on ajautumassa tilanteeseen, jossa markkinoiden näkymätön käsi ei enää tiedä mitä vasen käsi tekee.
”Ääni on EKP:n ääni, mutta kädet ovat näkymättömät kädet”, pohtii Aasian tilanteeseen erikoistunut korealaisanalyytikko Ban Krotti.
Hälyttävä tilanne on saanut monet sijoitusyhtiöt ja hedge-rahastot varautumaan pahimpaan varsinkin Kreikka-saataviensa suhteen.
”Ei soo ihmises, soon korkeemmas näkymättömäs käres”, totesi tuntemattomana pysyttelevän yhtiön rahoituspäällikkö Mäkilä.
Euroalueen maat Saksa etunenässä ovat uhanneet antaa Kreikalle oikein isän näkymättömästä kädestä, ellei talouden sekasortoa saada kahlittua, mutta toistaiseksi kreikkalaisten vastaus on ollut nuiva. Heidän mukaansa iso osa kansaa elää jo nyt näkymättömästä kädestä suuhun.
”Vedä näkymättömään käteen”, kommentoi Ateenan keskusaukiolta tavoitettu mielenosoittaja.
(CHYDENIUS) Kreikan ja Kiinan talousongelmat ovat syösseet kansainväliset markkinat poikkeustilaan. Lehden haastattelemien pankkiekonomistien mukaan on mahdollista, että finanssimaailma on ajautumassa tilanteeseen, jossa markkinoiden näkymätön käsi ei enää tiedä mitä vasen käsi tekee.
”Ääni on EKP:n ääni, mutta kädet ovat näkymättömät kädet”, pohtii Aasian tilanteeseen erikoistunut korealaisanalyytikko Ban Krotti.
Hälyttävä tilanne on saanut monet sijoitusyhtiöt ja hedge-rahastot varautumaan pahimpaan varsinkin Kreikka-saataviensa suhteen.
”Ei soo ihmises, soon korkeemmas näkymättömäs käres”, totesi tuntemattomana pysyttelevän yhtiön rahoituspäällikkö Mäkilä.
Euroalueen maat Saksa etunenässä ovat uhanneet antaa Kreikalle oikein isän näkymättömästä kädestä, ellei talouden sekasortoa saada kahlittua, mutta toistaiseksi kreikkalaisten vastaus on ollut nuiva. Heidän mukaansa iso osa kansaa elää jo nyt näkymättömästä kädestä suuhun.
”Vedä näkymättömään käteen”, kommentoi Ateenan keskusaukiolta tavoitettu mielenosoittaja.
NASA Goddard Space Flight Center
(TEHERAN) Jo vuosia käydyt kansainväliset keskustelut kiistellystä Suomen ydinohjelmasta uhkaavat edelleen venyä, kertovat uutistoimistot. Neuvottelujen takarajaa on kuitenkin mahdollista siirtää, uskoo muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry (sd.).
Suomen ydinohjelma on useita vuosia ollut maailmanpolitiikan kuumia kiistakysymyksiä. Suomi vakuuttaa ydinohjelmansa olevan rauhanomainen, mutta varsinkin lännessä epäillään sen olevan vain savuverho hillittömälle perseilylle ja härskille aluepoliittiselle vedätykselle. Tämän puolestaan arvioidaan aiheuttavan epätasapainoa pohjoispohjalaisiin kunnanvaltuustoihin, jolla taas voi olla vakavia seurauksia geopoliittisestikin.
Suomen edustajat ovat moittineet lännen kritiikin olevan yksipuolista ja että pahimmillaan vastakkainasettelusta voi seurata monelle tosi paha mieli.
Tilannetta ovat entisestään kiristäneet julkisuuteen vuotaneet tuoreet satelliittikuvat, joiden mukaan Kroatia ei sijaitsekaan Suomessa, toisin kuin aiemmin on väitetty. Fennovoima-yhtiön tuoreen toimitusjohtajan Mohammed Said al-Sahafin mukaan kaikki on kuitenkin aivan kunnossa, eikä täällä ole mitään nähtävää kun nuo puutkin hupsista kaatuivat tuosta ihan itsekseen.
(TEHERAN) Jo vuosia käydyt kansainväliset keskustelut kiistellystä Suomen ydinohjelmasta uhkaavat edelleen venyä, kertovat uutistoimistot. Neuvottelujen takarajaa on kuitenkin mahdollista siirtää, uskoo muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry (sd.).
Suomen ydinohjelma on useita vuosia ollut maailmanpolitiikan kuumia kiistakysymyksiä. Suomi vakuuttaa ydinohjelmansa olevan rauhanomainen, mutta varsinkin lännessä epäillään sen olevan vain savuverho hillittömälle perseilylle ja härskille aluepoliittiselle vedätykselle. Tämän puolestaan arvioidaan aiheuttavan epätasapainoa pohjoispohjalaisiin kunnanvaltuustoihin, jolla taas voi olla vakavia seurauksia geopoliittisestikin.
Suomen edustajat ovat moittineet lännen kritiikin olevan yksipuolista ja että pahimmillaan vastakkainasettelusta voi seurata monelle tosi paha mieli.
Tilannetta ovat entisestään kiristäneet julkisuuteen vuotaneet tuoreet satelliittikuvat, joiden mukaan Kroatia ei sijaitsekaan Suomessa, toisin kuin aiemmin on väitetty. Fennovoima-yhtiön tuoreen toimitusjohtajan Mohammed Said al-Sahafin mukaan kaikki on kuitenkin aivan kunnossa, eikä täällä ole mitään nähtävää kun nuo puutkin hupsista kaatuivat tuosta ihan itsekseen.