(CUBA LIBRE) Kuuban johtajapeli revähti täysin avoimeksi tiistaina Fidel Castron ilmoitettua luopuvansa presidentin tehtävästä. Asiantuntijoiden mukaan kandidaatteja pallille on useita, mutta ennakkosuosikkina pidetään Fidel Castroa.
”Fidel Castro edustaisi jatkuvuutta mutta toisi silti mukanaan tarvittavia uudistuksia, jotka pitävät voimistuvan opposition tyytyväisenä”, arvioi Kuuba-asiantuntija Fidel Castro.
Muita julkisuudessa esiintyneitä nimiä presidentin tehtävään ovat olleet lähinnä vanhan kaartin puoluejyriin lukeutuva Fidel Castro, puolueen nuorisoliikkeen nouseviin kykyihin kuuluva Fidel Castro sekä eräänlaisena mustana hevosena ulkopuolelta peliin nostettu Fidel Castro.
Väistyvän presidentin ei uskota kokonaan luopuvan politiikasta, vaan asiantuntijat arvelevat hänen jäävän kulisseihin tavallaan harmaaksi Fidel Castroksi.
Muinainen hullu jumalolento Suuri Cthulhu ei ole toistaiseksi ilmoittanut halukkuudestaan tuhota Kuubaa ja koko Pohjois-Amerikkaa ja orjuuttaa niiden väestöä.
Tekijä: August Elokuu
Kategoriat
Lehden toimittajakoulu: Vaikeat asiat
HUUDA OMASTA, VAIKENE MUISTA.
Tervetuloa taas Lehden toimittajakoulun pariin! Sitten viime oppitunnin meiltä on tiedusteltu, millä pätevyydellä me opetamme uusia kansalaisjournalisteja, joita leikkisästi ”walttereiksi” kutsumme. Vastaamme, että Lehti-koulun opetushenkilökunta on valittu käyttämällä pienempienkin mediakonsernien suosimia rekrytointiyrityksiä. Niiden tiukan seulan ansiosta rannalle on pudotettu kaikki korkeakoulutetut vuoteenkastelijat. Minä esimerkiksi erotan rouskun rauskusta vähintään kaksi kertaa kolmesta, myös alle 50 metrin matkalta.
Tällä kolmannella oppitunnilla siirrymme perusasioista vaativampiin, syvällistä osaamista vaativiin tehtäviin: Mitä tehdä, kun juttu pitäisi tehdä ns. vaikeasta ja arasta asiasta, jonka voi olettaa herättävän laajaa keskustelua ja tunteenpurkauksiakin?
Tervetuloa taas Lehden toimittajakoulun pariin! Sitten viime oppitunnin meiltä on tiedusteltu, millä pätevyydellä me opetamme uusia kansalaisjournalisteja, joita leikkisästi ”walttereiksi” kutsumme. Vastaamme, että Lehti-koulun opetushenkilökunta on valittu käyttämällä pienempienkin mediakonsernien suosimia rekrytointiyrityksiä. Niiden tiukan seulan ansiosta rannalle on pudotettu kaikki korkeakoulutetut vuoteenkastelijat. Minä esimerkiksi erotan rouskun rauskusta vähintään kaksi kertaa kolmesta, myös alle 50 metrin matkalta.
Tällä kolmannella oppitunnilla siirrymme perusasioista vaativampiin, syvällistä osaamista vaativiin tehtäviin: Mitä tehdä, kun juttu pitäisi tehdä ns. vaikeasta ja arasta asiasta, jonka voi olettaa herättävän laajaa keskustelua ja tunteenpurkauksiakin?
Artikkelitoimittaja, elävä legenda
Tietysti useimmiten tällaisten kysymysten käsittely uskotaan toimituksissa meritoitunempaa kaartia edustaville henkilöille, joita usein nimitetään artikkelitoimittajiksi. Heidän työhönsä, silloin kun he työpaikallaan sattuvat käymään, kuuluu useimmiten pääkirjoitusten ja korkeatasoisten kolumnien kirjoittaminen. Niissä he tavallisimmin muistelevat 1950-lukua ja miten kaikki oli silloin paremmin. Näin voidaan samalla varmistaa, etteivät he pääse aiheuttamaan suuria katastrofeja päivittäisessä uutistyössä. Artikkelitoimittajaksi pääsee, kun pysyttelee saman työnantajan palveluksessa kolmisenkymmentä vuotta, ei hajota kovin arvokkaita esineitä, on kirjoittanut 15 vuotta sitten yhden lievää huomiota herättäneen jutun ja on mies.
Saattaa kuitenkin käydä niin, että vaikean aiheen tullessa ajankohtaiseksi on menossa yksi niistä 20 työpäivästä kuussa, kun artikkelitoimittaja ei olekaan paikalla, ja sinä saat sen käsittelyysi. Älä huoli, sillä ammattitaitosi turvin selviät kunnialla. Todennäköisesti et onnistu keräämään valtakunnallista huomiota, paitsi jos nimesi on Ilkka Malmberg, mutta ainakin selviät seuraavan päivän uutispalaverista hengissä.
Vaikene muiden aiheista
Ajatusleikin helpottamiseksi keksitäänpä jokin juttuaihe, esimerkiksi ”seksuaalinen häirintä eduskunnassa”. Tietenkään siitä ei oikeasti mediassa kirjoitettaisi, mutta käytetään sitä nyt vain mielikuvitusesimerkkinä.
Ensiksi ota selvää, onko kyseessä oman tiedotusvälineesi skuuppi vai jatkatko jonkun toisen median esiin nostamaa aihetta. Jos aihe ei ole oma, älä tee juttua ollenkaan, mikäli suinkin mahdollista. Muuten päädyt vain kohottamaan toisen välineen prestiisiä tai mikä pahinta, synnyttämään aiheestasi julkista keskustelua. Tämä ei ole toivottavaa, sillä sinun välineesi ei saisi siitä kunniaa itselleen. Jos aihetta on kuitenkin pakko käsitellä, turvaudu johonkin seuraavista keinoista:
- Moiti tämän toisen median toimintaa. Huomauta, että aihetta oli käsitelty väärin, huonosti tai päin persettä. Mielikuvitusesimerkin tapauksessa voit myös sympatisoida toisen median syyttämiä ihmisiä. Luennoi suureen ääneen etiikasta ja journalistin ohjeista, löydät ne kätevästi netistä jos ne ovat päässeet unohtumaan. Jos netti ei toimi, soita Pekka Ervastille.
- Puhu itsestäsi. Näin saat käännettyä huomion pois toisesta mediasta ja parhaassa tapauksessa myös itse aiheesta. Mielikuvitusesimerkkimme tapauksessa voit ihan hyvin kertoa, miten sinä kyllä kestät ronskia huumoria ja vastaat härskeihin puheisiin samalla mitalla, ja kehua oman työpaikkasi ilmapiiriä. Älä välitä, vaikka juttusi yhteys alkuperäiseen aiheeseen on ajatuksenvarainen tai sitä ei ole ollenkaan, ei lukija tajua.
- Tee vertailuja. Useimmat uutisaiheet tuntuvat suurilta, paitsi jos niitä alkaa verrata muihin maailman ongelmiin. Näin voit osoittaa, että toisen median esiin nostama aihe onkin lopulta aika mitätön. Sillä mitä on seksuaalinen häirintä verrattuna vaikkapa Darfurin kriisiin? Lasten kuolemaan? Maailman nälkään? Muista jeesustella.
Muista myös, että jos arassa aiheessa jutun syyllisenä onkin sattumalta joku omista/politiikan toimituksen esimiehen/uutispäällikön/päätoimittajan/kustantajan hyvistä kavereista, on toimittava talvisodan hengen mukaisesti. Kaveria ei jätetä. Toimivaksi havaittu keino on ottaa käyttöön poliitikkojenkin usein hyödyntämä ns. Lahtinen ja konekivääri -argumentti: korosta, että näin vaikeassa tilanteessa ei pidä etsiä syyllisiä vaan pyrkiä korjaamaan vahingot. Älä välitä, vaikka tämäkin argumentti näyttää ensi silmäykseltä järjenvastaiselta, se uppoaa aina.
Oma aihe mansikka
Jos kyseessä on oman välineesi skuuppi, pidä niin paljon ääntä kuin mahdollista. Tässä tapauksessa ei ole käytännön väliä sillä, mitä kirjoitat, kunhan tekstiä on ainakin kahden aukeman verran, jotta kokonaisuudelle voidaan antaa oma kiva erikoisvinjettinsä. Korosta vähintään joka kappaleessa, että kyseessä on oman välineesi tieto, että asiaa kommentoidaan juuri sinulle ja että muilla ei tätä tietoa vielä ole. Soita vähintään kahdeksalle julkkikselle.
Jatka ylläolevaan tapaan vähintään kahden viikon ajan, jos mahdollista vielä pidempään. Ehdota itseäsi suuren journalistipalkinnon saajaksi. Odota nimitystä artikkelitoimittajaksi.
Ensi kerralla pohdimme skuupin olemusta. Kotitehtävänä on kirjoittaa sadan sanan aine ruotsiksi otsikolla ”Miksi uutisen lähde ei ole toimittaja vaikka sillä saisikin huomiota”. Toinen otsikkovaihtoehto on ”Mitt sommarlov”.
August Elokuu (amk)
Kategoriat
Kosovo-sähkeitä sunnuntaiksi
Kosovo luottaa itseensä – Itsenäiseksi julistautunut Kosovo vakuuttaa seisovansa tukevasti omilla jaloillaan, mutta toivoo EU:n, YK:n, Maailmanpankin, IMF:n, Yhdysvaltain, Kiinan ja Lions Clubin apua, jotta maa selviäisi taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti edes ensi viikkoon asti. Kosovon pääministeri Hashim Thaci sanoi, että vittu rahaa heti ja paljon ja poliiseja miljoona.
Serbia nieli tappionsa arvokkaasti – Serbian valtiojohto suhtautui Kosovon itsenäistymiseen stoalaisen tyynesti. Valtiomiesmäisesti esiintynyt presidentti Boris Tadic sai itkuraivarit parlamentin käytävällä, polki jalkaa ja sanoi kosovolaisten olevan ihan tyhmiä ja uhkasi kertoa äidille ja isoveljelle. Pääministeri Vojislav Kostunica pidättää edelleen hengitystään.
Muurame huolestui – Keskisuomalainen Muuramen kunta ei aio ainakaan toistaiseksi tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä. Kunnan johto pelkää, että tapaus aikaansaa dominoefektin ja yllyttää muutkin vähemmistöt hamuamaan itsenäisyyttä. Muuramessa asuu merkittävä korpilahtelaisvähemmistö.
Serbia nieli tappionsa arvokkaasti – Serbian valtiojohto suhtautui Kosovon itsenäistymiseen stoalaisen tyynesti. Valtiomiesmäisesti esiintynyt presidentti Boris Tadic sai itkuraivarit parlamentin käytävällä, polki jalkaa ja sanoi kosovolaisten olevan ihan tyhmiä ja uhkasi kertoa äidille ja isoveljelle. Pääministeri Vojislav Kostunica pidättää edelleen hengitystään.
Muurame huolestui – Keskisuomalainen Muuramen kunta ei aio ainakaan toistaiseksi tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä. Kunnan johto pelkää, että tapaus aikaansaa dominoefektin ja yllyttää muutkin vähemmistöt hamuamaan itsenäisyyttä. Muuramessa asuu merkittävä korpilahtelaisvähemmistö.
Kategoriat
Fakta: Itsenäinen Kosovo
- Kosovo on noin kärpäsenpaskan kokoinen valtio keskellä Balkania, jossa asuu jonkin verran albaaneja ja pari serbiä, jotka eivät tahdo lähteä pois.
- Tärkeimmät vientituotteet ovat nationalistiset aatteet, rauhanturvaajien verovapaat Mersut ja serbit. Tuonti koostuu pääasiassa ulkomaisesta talousavusta ja rauhanturvaajista.
- Enemmistö asukkaista on muslimeja, mutta kalja maistuu silti.
Kategoriat
Bush kannattaa vallanjakoa Keniassa
(N’DJAMENA TARZAN BUNDOLO) Yhdysvaltain presidentti George W. Bush painostaa Kenian poliittisen kriisin osapuolia nopeaan sovuntekoon. Bushin mielestä vallanjako olisi toimiva tie ulos kriisistä.
Lainsäädäntövallan Bush jakaisi Yhdysvaltain asettamalle väliaikaishallinnolle, josta tulee myöhemmin pysyvä, ja jonka johtoon nostettaisiin Paul Bremer. Toimeenpanovallan saisi Yhdysvaltain merijalkaväki ja tuomiovallan Yhdysvaltain sotaoikeuden alaisena toimivat sotilaslautakunnat. Myöhemmin olisi mahdollista siirtää osa valtaoikeuksista Itä-Intian kauppakomppanialle.
”Menkää kotiinne kinuskit, tää on meidän manner!” muistutti Bush ystäviämme kaukoidässä.
Lainsäädäntövallan Bush jakaisi Yhdysvaltain asettamalle väliaikaishallinnolle, josta tulee myöhemmin pysyvä, ja jonka johtoon nostettaisiin Paul Bremer. Toimeenpanovallan saisi Yhdysvaltain merijalkaväki ja tuomiovallan Yhdysvaltain sotaoikeuden alaisena toimivat sotilaslautakunnat. Myöhemmin olisi mahdollista siirtää osa valtaoikeuksista Itä-Intian kauppakomppanialle.
”Menkää kotiinne kinuskit, tää on meidän manner!” muistutti Bush ystäviämme kaukoidässä.
(ANNAPERHO) Jokainen varttuva valtio joutuu jossain vaiheessa samaan, uuteen ja outoon tilanteeseen: suihkussa muiden valtioiden kanssa tuntuu siltä, että on jotenkin erilainen kuin muut. Kummastuttaa, ehkä nolottaakin. Omat rajat tuntuvat erilaisilta kuin ennen, ja lähialueilla on hämmentävää kutinaa. Jopa ennen niin vierailta vaikuttaneet kansainväliset sopimuksetkin alkavat jännittävällä tavalla kutkuttaa.
Valtion voi olla kuitenkin vaikea saada neuvoja ja opastusta uudessa elämänvaiheessa toimimiseen, vaikka tarve olisi suuri. Tämän on huomannut myös Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors (moderator). Häneltä kaikuukin lohdutuksen sana epävarmuudessa painiville valtioille.
”Nato-jäsenyys on ihan luonnollinen asia”, Tolgfors kirjoittaa Svenska Dagbladetin Bees & Honey -palstalle.
Tolgforsin mielestä Nato-jäsenyyttä on vuosikymmenet turhaan hyssytelty ja tästä valtion terveen kehityksen kannalta normaalista asiasta vaiettu, vaikka seuraukset saattavat olla vakavia: valtion minäkuva voi säröillä, uskottava itsenäinen puolustuskyky haurastua ja liittoutumisesta tulla mörkö, joka voi haitata tärkeiden kansainvälisten diplomaattisuhteiden solmimista. Yksinjääminen voi altistaa maan eristäytymispolitiikkaan ja euroskeptisyyteen.
Tolgforsin mielestä Natoon liitetään myös lähes naurettavia pelkoja. ”Käsiin ei ala kasvaa karvaa ja sokeutuminenkin on pelkkä myytti”, hän lohduttaa.
Puolustusministerin mukaan itsestään epävarma valtio voi Nato-jäsenyyden ajan lähestyessä ensin kokeilla rauhankumppanuutta ja osallistumista nopean toiminnan joukkoihin. Näin tasoitetaan tietä varsinaiselle jäsenyydelle, joka oikein toteutuessaan on kaunis hetki valtion elämässä.
”Yääh, tyttöbakteereja, siitäs sait hihihi!” huudahtaa Tolgfors lopuksi, läiskäyttää toimittajaa olalle ja juoksee pakoon.
Valtion voi olla kuitenkin vaikea saada neuvoja ja opastusta uudessa elämänvaiheessa toimimiseen, vaikka tarve olisi suuri. Tämän on huomannut myös Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors (moderator). Häneltä kaikuukin lohdutuksen sana epävarmuudessa painiville valtioille.
”Nato-jäsenyys on ihan luonnollinen asia”, Tolgfors kirjoittaa Svenska Dagbladetin Bees & Honey -palstalle.
Tolgforsin mielestä Nato-jäsenyyttä on vuosikymmenet turhaan hyssytelty ja tästä valtion terveen kehityksen kannalta normaalista asiasta vaiettu, vaikka seuraukset saattavat olla vakavia: valtion minäkuva voi säröillä, uskottava itsenäinen puolustuskyky haurastua ja liittoutumisesta tulla mörkö, joka voi haitata tärkeiden kansainvälisten diplomaattisuhteiden solmimista. Yksinjääminen voi altistaa maan eristäytymispolitiikkaan ja euroskeptisyyteen.
Tolgforsin mielestä Natoon liitetään myös lähes naurettavia pelkoja. ”Käsiin ei ala kasvaa karvaa ja sokeutuminenkin on pelkkä myytti”, hän lohduttaa.
Puolustusministerin mukaan itsestään epävarma valtio voi Nato-jäsenyyden ajan lähestyessä ensin kokeilla rauhankumppanuutta ja osallistumista nopean toiminnan joukkoihin. Näin tasoitetaan tietä varsinaiselle jäsenyydelle, joka oikein toteutuessaan on kaunis hetki valtion elämässä.
”Yääh, tyttöbakteereja, siitäs sait hihihi!” huudahtaa Tolgfors lopuksi, läiskäyttää toimittajaa olalle ja juoksee pakoon.
(WAL-MART) Multialainen Pasi Toivakka-Reikäleipä hehkuu tyytyväisyyttä uudenkarhean teräväpiirtosoittimensa äärellä. Pohdittuaan viikkokaupalla kahden kilpailevan levyformaatin plussia ja miinuksia, hän päätti viimein valita kahdesta vaihtoehdosta Toshiban HD DVD -laitteen.
Nyt upouusi soitin on olohuoneen kunniapaikalla vanhojen Jallujen ja viinapullon välissä.
”Ajattelin katsella sillä äidin vanhoja betamax-kasetteja”, Toivakka-Reikäleipä sanoo sovitellen köyttä kaulaansa.
Nyt upouusi soitin on olohuoneen kunniapaikalla vanhojen Jallujen ja viinapullon välissä.
”Ajattelin katsella sillä äidin vanhoja betamax-kasetteja”, Toivakka-Reikäleipä sanoo sovitellen köyttä kaulaansa.
(KASVI VEDESSÄ) Suomalaisen rockmusiikin veteraani Kari Peitsamo aikoo kirjoittaa muistelmansa. Muistelmateoksia ilmestyy Lehden saamien tietojen mukaan ainakin kahdeksan, julkaisupäiväksi on arvioitu ensi viikkoa tai mahdollisesti jo tulevaa sunnuntaita.
Seuraavat muistelmansa Peitsamo aikoo julkaista ensi kuussa.
Seuraavat muistelmansa Peitsamo aikoo julkaista ensi kuussa.
VITUN KYLMÄ TÄÄLLÄ TOKOINRANNASSA SAATANA
(ASUNTOLA) Poikkeuksellisen lämmin talvi, joka on ilman muuta, väistämättä ja totta kautta kiven ja kannon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, on sekoittanut pahasti luonnon normaalin kiertokulun. Satunnainen kulkija voi huomata leskenlehtien yrittävän pinnistellä maasta, krookusten kukkivan, ruohon vihertävän.
Myös eläinkunta on pahasti päästään pyörällä. Laululinnut ovat ymmällään, saimaannorppien lumipesät uhan alla, eivätkä edes kaikkien hyvin tuntemat spurgut ole pystyneet vetäytymään talviunille, vaan niihinkin voi kulkija suureksi hämmästyksekseen törmätä. Tavallisesti spurgut uinailevat pahimpien paukkupakkasten ajan sosiaalikeskuksen vuokra-asunnoissa tai asuntoloissa Pohjois- tai Itä-Helsingissä, mutta leuto keli on saanut monet vaeltelemaan jopa kantakaupunkiin saakka.
”Metsän ja rantojen kuningas, spurgu, spuge, pulsu, pultsari. Muinaisten suomalaisten myyteissä spurgulla on monta nimeä, mikä kertoo sen tärkeästä asemasta kansanperinteessä”, sanoo kirjallisuustieteen professori Daiga Daiga-Duu.Onnettomuudet harvinaisia
(ASUNTOLA) Poikkeuksellisen lämmin talvi, joka on ilman muuta, väistämättä ja totta kautta kiven ja kannon ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, on sekoittanut pahasti luonnon normaalin kiertokulun. Satunnainen kulkija voi huomata leskenlehtien yrittävän pinnistellä maasta, krookusten kukkivan, ruohon vihertävän.
Myös eläinkunta on pahasti päästään pyörällä. Laululinnut ovat ymmällään, saimaannorppien lumipesät uhan alla, eivätkä edes kaikkien hyvin tuntemat spurgut ole pystyneet vetäytymään talviunille, vaan niihinkin voi kulkija suureksi hämmästyksekseen törmätä. Tavallisesti spurgut uinailevat pahimpien paukkupakkasten ajan sosiaalikeskuksen vuokra-asunnoissa tai asuntoloissa Pohjois- tai Itä-Helsingissä, mutta leuto keli on saanut monet vaeltelemaan jopa kantakaupunkiin saakka.
”Metsän ja rantojen kuningas, spurgu, spuge, pulsu, pultsari. Muinaisten suomalaisten myyteissä spurgulla on monta nimeä, mikä kertoo sen tärkeästä asemasta kansanperinteessä”, sanoo kirjallisuustieteen professori Daiga Daiga-Duu.
Cityspurgut uusi ilmiö
Tutkijoiden mukaan lämpimän talven mukanaantuomaa tilannetta pahentaa entisestään se, että ihmisasutuksen levittäytyessä yhä laajemmalle, aivan spurgujen reviirien tuntumaan, ne voivat häiriytyä ja unohtaa tavanomaisen pelkonsa ihmistä kohtaan ja muuttua ns. cityspurguiksi.
”Nykyään ei ole poikkeuksellista nähdä cityspurgu tonkimassa roskiksia talojen pihoilla ja jätekatoksissa. Normaalisti spurgu ei tällaiseen uskaltautuisi”, kertoo petoeläintutkija T. Armo Helsingin yliopistosta.
Siinä missä normaali, luonnontilainen spurgu pakenee ihmistä ja säntää pikaisesti takaisin pahvilaatikkoonsa, voi cityspurgu äityä aggressiiviseksi. Varsinkin näin talviaikaan, kun ravinto on lämmöstä huolimatta vähissä. Armo neuvoo spurgun kohdannutta pysymään rauhallisena.
”Ei kannata panikoida, sillä se hermostuttaa spurgua. Selkää ei myöskään pidä kääntää, koska se voi yllyttää spurgun hyökkäämään. Parasta on perääntyä hiljalleen takaisin tulosuuntaan. Spurgulle kannattaa myös jutella rauhallisesti, silloin se rauhoittuu. Jos spurgu nousee takajaloilleen, se ei ole aina merkki hyökkäämisestä, vaan lähinnä uteliaisuudesta”, Armo kertoo.
Onnettomuudet harvinaisia
Spurgua ei kuitenkaan ole syytä ärsyttää, sillä ahdistettuna sen luonnolliset aseet – sorbuspullo, Kaken vanhat maiharit ja kynsisieni – voivat tehdä pahaa jälkeä. Tilastojen mukaan spurgun uhriksi joutuminen on kuitenkin harvinaista, paitsi mitä nyt joskus Hesarilla tai Tokoinrannassa.
Viranomaiset eivät toistaiseksi tiedä, mitä cityspurguille pitäisi tehdä, sillä selvää toimintaohjetta ei ole. Joissain tapauksissa spurgu on otettu kiinni ja palautettu takaisin reviirilleen Pasilan poliisiputkaan. Erityisen aggressiivisten spurgujen kohdalla on turvauduttu eksperttien, lähinnä Securitaksen apuun, ja kyseinen yksilö on potkittu tuhannen paskaksi.
Vuosittain maassamme myönnetään myös alun toistatuhatta spurgujen kaatolupaa, sillä ne aiheuttavat vaaratilanteita maanteillä ja tuppaavat samaan ratikkaan.
Kategoriat
Maailman paras vitsi valittu
(SEVERIN KORJAAN SERETIN) Maailman kaikkien aikojen hauskin vitsi on suomalainen. Merkkiteko paljastettiin keskiviikkona Helsingissä, ja se herätti välittömästi valtavan naurunremakan kaikkialla, aina valtamerten pohjia myöten.
Vitsi on rakenteeltaan harvinaisen yksinkertainen. Se perustuu lähinnä surkuhupaisuuteen ja hipoo jopa surullisen rajoja, mutta on lopulta kuitenkin kaikessa yhteiskunnallisessa satiirisuudessaan ylittämätön. Vitsi kuuluu näin:
”Ilta-Sanomien tekemä paljastus venäläisen ”sukelluskuvan” todellisesta alkuperästä on ehdolla vuoden 2008 journalistipalkinnon saajaksi.”
Kakkoseksi tiukassa kisassa parhaasta vitsistä ylsi itseironinen aforismi ”Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2000. Palkinnolla tuetaan ja edistetään hyvää journalismia.” Kolmatta sijaa ei pystytty kaiken nauramisen keskellä enää jakamaan.
Maailman kaikkien aikojen vitsi on poikkeuksellisesti ryhmätyön tulos. Sen laatijoina toimivat vitsinikkarit Virpi Suutari, Pekka Seppänen, Vesa-Pekka Koljonen, Tuomo Mörä, Marjaana Toiminen, Erik Månsson, Merja Ylä-Anttila, Yrjö Rautio, Matti Apunen, Atte Jääskeläinen ja Jari Tourunen.
Vitsi on rakenteeltaan harvinaisen yksinkertainen. Se perustuu lähinnä surkuhupaisuuteen ja hipoo jopa surullisen rajoja, mutta on lopulta kuitenkin kaikessa yhteiskunnallisessa satiirisuudessaan ylittämätön. Vitsi kuuluu näin:
”Ilta-Sanomien tekemä paljastus venäläisen ”sukelluskuvan” todellisesta alkuperästä on ehdolla vuoden 2008 journalistipalkinnon saajaksi.”
Kakkoseksi tiukassa kisassa parhaasta vitsistä ylsi itseironinen aforismi ”Suuri Journalistipalkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2000. Palkinnolla tuetaan ja edistetään hyvää journalismia.” Kolmatta sijaa ei pystytty kaiken nauramisen keskellä enää jakamaan.
Maailman kaikkien aikojen vitsi on poikkeuksellisesti ryhmätyön tulos. Sen laatijoina toimivat vitsinikkarit Virpi Suutari, Pekka Seppänen, Vesa-Pekka Koljonen, Tuomo Mörä, Marjaana Toiminen, Erik Månsson, Merja Ylä-Anttila, Yrjö Rautio, Matti Apunen, Atte Jääskeläinen ja Jari Tourunen.