Tekijä: August Elokuu

(SUODENNIEMI) Todellinen tasa-arvo on Suomesta vielä kaukana, ainakin jos neanderthalilaisten keskusliiton URG:in kantaan on uskominen. URG:n torstaina antaman julkilausuman mukaan neanderthalilaiset joutuvat kohtaamaan jokapäiväisessä elämässään toistuvasti rotusyrjintää homo sapiens -lajin suunnalta. Tavallisimmin tämä ilmenee palveluhaluttomuutena tai kylmäkiskoisuutena, ja pahimmillaan ”luiskaotsaksi” tai ”luolamieheksi” nimittelynä, jopa väkivaltana.
”Kaikki tämä vain siksi, että aivokapasiteettimme on selvästi homo sapiens -lajia alhaisempi, emmekä kykene esimerkiksi muodostamaan pitkiä lauseita, laskemaan yhteenlaskuja tai kulkemaan pystysuorassa”, lausumassa valiteltiin. URG harmittelee, että rasismista heitä kohtaan on tullut vuosituhantinen perinne, jonka alkujuuret yltävät aina cro-magnoneihin saakka.
”Homo sapiensilta odottaisi enemmän”, URG toteaa.
Monin paikoin neanderthalilaisia on estetty pääsemästä ravintoloihin, baareihin tai julkisiin tiloihin. Rotujenvälisiin avioliittoihin suhtaudutaan myös erittäin karsaasti. Myös virkavallan suunnalta neanderthalit saavat osakseen epäsuotuisaa kohtelua.
”Poliisin pieksämiset, selittämättömät vangitsemiset ynnä muut ovat arkipäivää monelle neanderthalille. Jos taas homo sapiens -jengi hakkaa neanderthalia, on poliisia turha pyytää apuun”, URG jatkaa.
URG toivoo, että vaikka neanderthalit ovat evoluution portailla alemmalla tasanteella eivätkä heidän rodulliset ominaisuutensa yllä homo sapiensin tasolle, heille taattaisiin ihmisarvoinen kohtelu. Myös äänioikeutta haluttaisiin. Suomen metsissä ja luolastoissa asuvat neanderthalit vaativat saada äänensä kuuluviin jo syksyn kunnallisvaaleissa.
”Ugga-thagga hurg hurg zhuaa ioorrr!” kommentoi URG:n puheenjohtaja Thog kurkkuäänteillä.

Varovaisuus ei silti ole pahasta, sanovat asiantuntijat
(TYRVÄÄ) Riista-asiantuntijat ja tutkijat tyynnyttelevät Suomea ravistelevaa alligaattorihysteriaa. Asiantuntijoiden mukaan alligaattoriin tai krokotiiliin törmääminen lauhkean vyöhykkeen metsäluonnossa on jokseenkin epätodennäköistä. Myöskään yhtään varmaa havaintoa alligaattoreista ei tähän mennessä ole tehty.
Metsänhoitaja Pertti Erä kehottaa kuitenkin ihmisiä terveeseen varovaisuuteen.
”Totta on, että alligaattorin kohtaaminen vaikkapa marjastamassa ei ole kovin todennäköistä, mutta toisaalta, pitääkö meidän vain odottaa, että jotakin peruuttamatonta tapahtuu?” kysyy Erä.
Erä muistuttaa, että jos alligaattoriin sattuu törmäämään, ei missään nimessä pidä lähteä juoksemaan pakoon tai kiivetä puuhun, sillä alligaattori on vikkelä liikkeissään ja etevä kiipeilijä. Se saattaa joskus yllättää saaliinsa hyppäämällä sen niskaan kiven päältä tai oksalta.
”Paras keino on heittäytyä maahan ja leikkiä kuollutta. Yleensä alligaattori tällöin menettää kiinnostuksensa. Hyvä on muistaa sekin, että yleensä alligaattori pelkää enemmän ihmistä kuin ihminen alligaattoria”, Erä muistuttaa.
Jos lähettyvillä on vettä, on toinen keino sukeltaa pikaisesti pohjaan ja tekeytyä toisen alligaattorin ruokavarastoksi. Tällöin toinen matelija ei uskalla lähestyä.

Ei havaintoja

Suomessa ei ole vielä koskaan havaittu ainuttakaan alligaattoria, krokotiilia tai kaimaania luonnonvaraisena, kertovat tutkimukset. Sosiologian dosentti Rauno Ala-höllä teki parisen vuotta sitten tutkimuksen, jossa hän selvitti alligaattorinmetsästyksen taloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan mäkitupalaisten elämään 1700-luvulla.
Ala-höllän mukaan mitään vaikutuksia ei ollut.
”Ei minkäänlaisia. Tuskin olivat koskaan alligaattoreista kuulleetkaan”, tiivistää Ala-höllä pienessä nousuhumalassa.
Pertti Erän mukaan on silti mahdollista, että esimerkiksi Niilin suistokrokotiileja voisi ajautua Itämerelle Golfvirran mukana. Sitä kautta ne saattaisivat nopeasti pesiytyä Suomen luontoon.
”Luontaisia vihollisiahan niillä ei täällä ole”, Erä toteaa.
Suomeen onkin varmuuden varalta myönnetty seitsemän alligaattorin kaatolupaa.

(OTAVA) Synnytysten ja naistentautien erikoislääkärit vaativat, ettei äitejä tulisi enää päästää synnytyssaleihin, eikä muutenkaan mukaan raskausajan tutkimuksiin ja toimenpiteisiin.
”Tutkimushuone ja synnytyssali ovat sellaisia paikkoja, joissa ammatti-ihmiset tekevät työtään. Pidän todella kummallisena, että sinne pitäisi vaativan operaation aikana päästää väkeä, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa”, jyrisee tohtori Heila Juselius Oulun ammattikorkeakoulullisesta sairaalasta.
Ennen vanhaan äideillä ei ollutkaan mitään asiaa synnytykseen, mutta parin vuosikymmenen aikana määräyksiä sairaaloissa on höllennetty, ja synnytys koetaan nykyisin koko perheen asiaksi. Juselius pitää kehitystä valitettavana, ja toivoo, että kussakin perheessä osattaisiin ajatella asiaa järkevästi ja jättää äiti suosiolla ulkopuolelle.
”En ymmärrä, miten tällainen yhteinen kokemus voisi mitenkään olla hyväksi kenellekään. Siitä seuraa vain, että lapsista tulee kaikenmaailman esiintyviä taitelijoita tai muita riemuidiootteja”, Juselius sanoo.
”Onnellinen lapsuus on seurausta kivusta ja kyyneleistä ja hylätyksi tulemisen tunteista”, hän huomauttaa.

(TUUSULA) Korkean tason valtiovierailut saivat jatkoa Suomessa keskiviikkona, kun maahan saapui Vulgarian pääministeri Ikonos Sakskoburggotski. Kovasti hikoillut ja epäsiistiin asuun pukeutunut Sakskoburggotski kiitteli heti lentokentällä vastaanottoaan.
”Yhtään eivät valitelleet, vaikka seurueeni vähän tuoksahti, saatana”, hän totesi nenäänsä kaivaen, suuret hikiläikät teryleenipuvun kainaloista pilkistäen.
Lentokentältä muniaan raapineen Sakskoburggotskin matka jatkui kohti Helsinkiä, jossa hän tapasi Suomen valtionjohtoa ja käyttäytyi huonosti ruokapöydässä. Lähteiden mukaan Sakskoburggotski mm. tunki rapuja korviinsa, piereskeli useasti, kertoi härskejä vitsejä ja lähenteli naiskansanedustajia.
”Vitun kivaa teillä täällä on”, kehui Sakskoburggotski räkäisten verisen ysköksen Smolnan ryijyille.
Illalla seurueen ohjelmassa on Lehden tietojen mukaan pääasiassa kaljoittelua ja grillijonossa tappelua. Takaisin kotimaahansa Sakskoburggotski tuskin palaa.