Kategoriat
Kotimaa

Ylen kuluneet iskelmät kehitysmaihin

(MAAKUNTA) YLE Radio Suomi tempaisee Nenäpäivänä kauppaamalla kuluneet iskelmät soittolistoiltaan hyväntekeväisyyteen. Kuulijat voivat lunastaa arvokkaan lahjan kehitysmaiden lapsille maksamalla viisi euroa parhaat päivänsä nähneestä suomihitistä.
”Osallistumalla kuulijat voivat kokea antamisen riemun”, toteaa nimettömänä pysyttelevä musiikkipäällikkö, jonka toimenkuvaa ja yli kolmen tuhannen euron kuukausipalkkaa keskimäärin kolme vuotta samana pysyvän valikoiman vastuuhenkilönä ei kukaan käsitä.
Aiemmin hyväntekeväisyyskampanjoissa kolmannen maailman asukkaille on voinut lahjoittaa vaikkapa vuohen. Mitään varsinaista hyötyä kuluneen kappaleen vastaanottamisesta ei ole, mutta ainakin Kari jatkossa tietää, missä on Alice.
Kanavan ongelmaksi jäävät esimerkiksi Neumannin soololevytykset ja
viime vuosien Euroviisuvoittajat, joita ei voida edes lahjoittaa,sillä ongelmajätteen vienti on OECD-maita sitovan Baselin yleisopimuksen ja EU-säädösten vastaista.
Kampanjan kappaleet valittiin Ylen sivuilla järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella. Kärkisijat lunasti itselleen odotetusti iskelmätaivaan kiintotähti Kari Tapio.
Eniten ääniä saivat:
1) Kari Tapio – Elämän viulut
2) Kari Tapio – Viisitoista kesää x puoli miljoonaa
3) Kari Tapio – Toiset on luotuja ansaitsemaan

Kategoriat
Muut

Claude Lévi-Straussin kuoleman myyttinen syvärakenne pintatasoa tärkeämpi

(TROPIIKKI) Antropologi Claude Lévi-Strauss kuoli satavuotiaana Pariisissa. ”Modernin antropologian isän” varsinaista kuolemaa merkittävämpi on kuitenkin hänen kuolemansa ilmentämä myyttinen syvärakenne, joka muistuttaa hämmästyttävän paljon eri puolilla maailmaa elävien kansojen vastaavia rakenteita.
Lévi-Straussin kuolema perustuu sellaisille vastakohtapareille kuin pystyssä/pitkällään ja hengittää/ei-hengitä. Samanlaisten vastakohtien rajankäyntiin kuolema perustuu myös monissa sellaisissa kulttuureissa, joilla ei ole voinut olla historiallista yhteyttä Lévi-Straussiin. Hänen kuolemansa saattaa näin ollen johtaa tutkijat aina inhimillisen ajattelun alkulähteille ja sen jäljille, miten ihmismieli toimii ja rakentaa järjestyksiä maailmaan.

Kategoriat
Talous

Kansa ärähti verokarhulle

(PÄÄMAJA) Mikkelin torilla tiistaina aamupäivällä poutainen, mutta jo kylmänpuoleinen sää oli ajanut miehiä kahvilakojun lämmittimen alle. Kaikki kertoivat seuraavansa verotietoja julkisuudessa tarkasti.
”Onhan näissä ollut ihmeellisyyksiä. Yksi esimerkki on nämä lakisääteisiä palveluita yksityistettäessä rikastuneet. On se kumma, jos yksityinen sektori voi tehdä julkista puolta halvemmalla, kun samalla ottaa miljoonavoitot siitä välistä. Taitamattomasti tehty yksityistäminen on takonut miljoonia euroja rahaa ylimääräistä voittoa harvoihin taskuihin esimerkiksi terveysalalla ja autojen katsastuksessa”, päivittelee Antero, 61.
Kahvipöydän mieskolmikko siteeraa kansantaiteilija Irwin Goodmanin painokelvottomia terveisiä valtovallalle, kun puhe kääntyy toteutettavan veropolitiikan trendeihin.
”Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet vuoden 1995 jälkeen ripeästi. Alentunut tuloverotus on mielestäni keskeinen syy. Verojärjestelmämme ei ole järin progressiivinen, jos huomioon otetaan alentuneiden tuloverojen lisäksi myös varsin reggressiiviset hyödykeverot”, pohtii toriparlamentin ikäkpresidentiksi esittäytyvä ”Tappi” Syrjälä, 85.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander oli sihteerinsä mukaan ”runkkipaskalla” Lehden toimittajan tavoitellessa häntä. Kianderia ei ehditty tavoittaa ennen lehden menemistä painoon.

Kategoriat
Politiikka Ulkomaat

Suomi huolestui Afganistanin vaaleista

(KABUL) Suomalainen vaalitarkkailijoiden ryhmä on saapunut pikavauhtia Afganistaniin. Iskuryhmän kokosi pääministeri Matti Vanhanen (kesk), joka sanoo olevansa ”erittäin, erittäin huolissaan” siitä, ettei Suomi pysy mukana demokratian kansainvälisessä kehityksessä.
”Pääministeri on ilmaissut olevansa hyvin kiinnostunut mallista, jossa vaalit ratkaistaan siten, että jäljellä on vain yksi ehdokas”, ryhmän johtaja Markku-Tieto Enator kertoi.
Lisäksi asiantuntijaryhmän tehtävänä on selvittää, mikä on paikallinen maan tapa ja voitaisiinko osia siitä ottaa käyttöön myös Suomessa.

Kategoriat
Kotimaa Seksivau

Lehti paljastaa parhaat lottonumerot!

(GERLANDER III) Uskomatonta mutta totta – ei ole yhdentekevää, mitkä numerot lottokuponkiisi raapustat, jos mielit miljoonien perään! Lehti paljastaa, miten pääset varmimmin viikonloppuna jaettavan jättipotin syrjään kiinni.
Äkkinäinen saattaisi ehkä kuvitella, että numerot jakaantuvat lottoarvonnassa täysin satunnaisesti, mutta ihan niin yksinkertaista se ei ole. Veikkauksen tilastot nimittäin osoittavat, että esimerkiksi numeroa 42 ei ole riviin tullut vielä ainuttakaan kertaa. Sama kohtalo on myös aika yleiseksi luulluilla luvuilla 75, 144 ja pii seitsemän desimaalin likiarvolla.
”Kaikkein turvallisinta on pysytellä suurinpiirtein 1-39 välillä, koska lottonumerot painottuvat vahvasti juuri tälle hajonnalle. Toki harvinaisempien lukujen veikkaamisessa on se etu että jos se osuu kohdalle, pottia ei todennäköisesti tarvitse jakaa muiden kanssa”, pohtii Lehden kertoimenlaskija Citykani Juppeli.
Ensi viikolla Lehti kertoo, missä sä asut.

Kategoriat
Kotimaa

Mäntsälästä etsitään asekätkijöiden muistolaattaa

(EMMA) Mäntsälässä paljastetaan tänään asekätkijöiden muistokivi, mikäli se onnistutaan löytämään. Organisaattoreiden mukaan muistokivi on kätketty Sääksjärvelle niin hyvin, että tällä hetkellä kukaan ei ole aivan varma sen tarkasta sijainnista.
”Juu, pojat vähän innostuivat, kun oli aika panna laatta paikalleen”, sanoo puuhamies Pappi Lukkari.
Presidentti Mauno Koivisto on luvannut lähteä etsimään kiveä, jos hän vain saa jostain nenäliinan.

Kategoriat
Talous

Lehden nettikysely: Moni käy paskalla työaikana!

(KATSOMO) Sallittua tai ei, erittäin moni työntekijä istuu työaikana pöntöllä. Lehden suuren – tai ainakin aika suuren, riippuu vertailukohdasta, mutta suurempi kuin päästäinen tai kekomuurahainen – kyselyn mukaan jopa yli 90 prosenttia suomalaisista käy paskalla kesken työpäivän.
Keskimäärin vastaajat kertoivat paskantavansa noin kymmenen minuuttia. Paskalla käyminen voi tuntua viattomalta, mutta sen kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset saattavat olla erittäin merkittäviä, kertoo aivan liikaa palkkaa saava yrityskonsultti Niko-Olavi Perse.
”Kokonaiskustannukset työnantajalle voivat olla useita miljoonia euroja vuodessa”, Perse laskee. Hänen mielestään työpaikoilla olisikin mietittävä, onko välttämätöntä antaa ihmisten käydä paskalla, jos se ei ole suoraan yhteydessä henkilön työtehtävään.
Monissa työpaikoissa paskalla käymistä onkin rajoitettu kielloin tai erilaisin estoin. Tästä huolimatta paskalla käydään usein salaa, sillä työnantaja ei ehdi valvoa jokaisen alaisensa tekemisiä. Lehden keskustelupalstalla kiellot saavat ymmärrystä.
”Töissä tehdään töitä! Jos on aikaa käydä paskalla, se tarkoittaa että taitaa olla suojatyössä. Ei talvisodassakaan käyty paskalla”, pohtii nimimerkki Yks Vitun Tyhmä Monien Puolesta.
”Minusta on käsittämätöntä että joku kehtaa istua paskalla vaikka palkka juoksee. Ei työtä enää kunnioiteta toisin kuin talvisodassa”, pohtii nimimerkki Kaunainen Työtön.

Kategoriat
Kotimaa

Rovaniemi pääsee Guinnessin ennätysten kirjaan

(ROVANIEMI) Suomalainen Rovaniemen kaupunki on hyväksytty mukaan Guinnessin ennätyskirjan seuraavaan painokseen. Kaupunki on kirjan edustajien mukaan kiistatta maailman suurin dadaistinen taideteos yli 8000 neliökilometrin pinta-alallaan.
”Erityisesti Rovaniemen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut edustavat dadalle tyypillistä tahallista irrationalismia parhaimmillaan”, kiitteli kirjan toimittaja Kenny Kil.
Tiettävästi myös koko Suomi on ehdolla kirjaan kategoriassa ”vitun vammasin valtio ikinä vittu missään oikeesti”.

Kategoriat
Kotimaa Sähkeet

Penistäsi imevä lääkäri vakuuttaa tutkimuksen olevan tavanomaista

Penistäsi parhaillaan äänekkäästi lutkuttava lääkäri vakuuttaa kyseessä olevan aivan normaalin operaation, joka tehdään kaikille ikäluokkasi miehille. ”Teen tässä tavanomaista tutkimusta”, hän sanoi kakimisen seasta. Lääkäri vakuuttaa edelleen olevan varsin tavallista, että hän hipelöi sormilla kivespussiasi kielen lipsotellessa terskan harjannetta.

Kategoriat
Kotimaa

Ahtisaari jäämässä yhden Nobelin ihmeeksi

(RUOTTI) Martti Ahtisaari ei tänä vuonna onnistunut uusimaan Nobel-palkintoaan. Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnolla suomalaisen median mielenrauhaa järkyttänyt Ahtisaari myöntää, että ”tänä vuonna ei mahkuja ollut”.
”Jäi treeni vähiin. Huippukunto ei löytynyt ja leiritys epäonnistui”, Ahtisaari toteaa tiedotteessaan.
Jotakin Ahtisaaren kisakunnosta kertoo sekin, että vedonlyöntitoimistot eivät pitäneet häntä ennakkosuosikkina.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman palkitseminen tuli monelle yllätyksenä. Kisoissa ei aikaisemmin ole jaettu hyvän tulokkaan palkintoa.
”Obama on maailman sotaisimman kansan johtaja. Helppohan sieltä on huudella, että nyt jätkät hei, vähän vähemmän.”