(OBLIVION, ANAHEIM) Jääkiekkoilija Teemu Selänne on edelleen epävarma jatkosuunnitelmistaan. Selänteen ja hallitsevan Stanley Cup -mestarin Anaheim Ducksin kausi päättyi karvaaseen pettymykseen noin viikko sitten, kun joukkue tippui jatkosta jo NHL:n pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Kiekkoilija on nyt monien valintojen edessä.

“Jaa-a”, veteraanihyökkääjä viestitti. “Enpäs tiedä”, hän sanoi sitten.

Tiistaiaamuna Selänne pohti erityisen pitkään kolmea mahdollisuutta: vaihtaisiko tyttärelleen vaipat, pelaisiko poikiensa kanssa pihalätkää vai joisiko vielä kolmannen kupillisen kahvia.

“Hmm. Pitää vielä miettiä”, vaitonainen mies huokasi kotikartanonsa sohvalla.

Selänteen aamu oli muutenkin valintoja täynnä. Heti ensi töikseen hän torjui puhelimessa seurakaverinsa Scott Niedermayerin tarjouksen “vetää vielä toinenkin viikko ränniä”. Pienen empimisen jälkeen Selänne kävi suihkussa ja puki ylleen vaatteet, söi riisimurojen sijasta sokerihuurrettuja maissilastuja ja kävi kakalla. Sen jälkeen hiljainen mies käveli autotalliinsa, avasi omistamansa BMW M5 -ajokin kuljettajan puoleisen oven, sulki sen sitten ja istahti viereisen Porsche 911 Turbon istuimelle. Selänne kytki autoon virrat, sammutti ne ja jatkoi matkaansa ulos, hipaisten mennessään hajamielisesti Ferrari 550 Maranellon kiiltävää keulaa.

“Hohhoi”, Selänne sanoi. Hän sanoo tekevänsä uusia ratkaisuja aivan lähipäivinä.

37-vuotias kiekkoilija on Lehden arvion mukaan tienannut urallaan noin 40-100 miljoonaa euroa.

(KALLIO) Jokavuotinen punikkikausi on alkanut ja jo nyt näyttää siltä, että demarisoitumisen estävä rokote on loppumassa. Kyseessä on yleiseurooppalainen ilmiö, joka levisi Suomeen 1980-luvulla.

“Vielä 1970-luvulla vapun aikoihin kaikki olivat tietoisia punikkien leviämisestä, mutta sitä ei pelätty. Nyt näyttää siltä, että sekä urbaani- että metsäpunikkien kosketus on suomalaisille vastenmielistä”, kertoo tutkija Algot Lassila.

Punikkien esiintyminen on ennen kaikkea ilmoista kiinni. Punikki viihtyy 1–10 prosentin noususuhdanteessa, jolloin se pääsee tarttumaan hanakasti kiinni hyvinvointipalveluihin.
Helpoin tapa suojautua punikeilta kotikonstein on seurata tiiviisti sdp:n puheenjohtajakamppailua. Erilaisille punikeille altistuminen näet kasvattaa sietokykyä.
Mikäli haluaa varmemman turvan, voi rokottaa itsensä ja lapsensa hakkimalla kokoomuksen jäsenkirjan.

(UNTER DEN LINDEN) Yrityssalaisuuksien urkkiminen loppui koko maailmasta torstaina, kun tieto Suomen hallituksen uudesta lakiesityksestä tuli ilmi. Esitys antaisi yrityksille luvan tutkia työntekijöiden sähköpostien osoitetietoja.

Laki aiheutti heti välittömän paniikkireaktion epärehellisten nuuskijoiden keskuudessa. Lehden tietojen mukaan päivän mittaan työsähköposteista tuhottiin satojatuhansia viestejä, joiden otsikot olivat muotoa “yrityksemme liikesalaisuudet”, “lisää yrityksemme liikesalaisuuksia” ja “enlarge your penis with our yritysliikesalaisuudet”. Viestit oli useimmiten osoitettu taholle nimeltä “yrityksemme tosi paha kilpailija”.

“Voihan vitalis. Pitääkö mun nyt avata hotmail-tili? Sinne tulee ihan helvetisti spämmiäkin enkä jaksais millään muistella uusia salasanoja. Muistitikutkin maksaa ainakin vitosen”, voivotteli yritysvakooja Isaskar Keturi outlookinsa äärestä.

Yrityksissä lakiesitys otettiin mielihyvin vastaan. Työnantajaliitto TT:n mukaan laki paikkaa ammottavan aukon tietoturvassa ja lisää sopivasti kyttäysmentaliteettia ja työntekijöiden aliarvioimista.

Aiemmin hallituksen lakiesitykset ovat hävittäneet maailmasta mm. lapsipornon ja uskon ihmiseen.

(EDOM) Interpol pyytää ihmisiltä havaintoja Malagan bussiturman aiheuttaneen mustan Kia-maasturin liikkeistä elokuussa 1997. Poliisin mukaan ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että turmakuskilla olisi yhteyttä Walesin prinsessan Dianan kuolemaan auto-onnettomuudessa Pariisissa.

Teoria on saanut jo runsaasti kannatusta iltapäivälehdissä, joiden on ollut jo aika vaikea keksiä täksi päiväksi kymmentä uutta juttua Malagan tragediasta.

“Siis mitä vittua te oikein houritte? No joo, ei voida tietenkään täysin poissulkea, mitään ei voi täysin poissulkea. Onhan sitä autoa voinut teoriassa ajaa vaikka Martin Bormann, perkele teidän kanssanne”, myönteli Interpolin edustaja Lehden kyselyihin.

Ratkaisevana linkkinä Dianan kuoleman ja Malagan turman välillä pidetään sitä, että molemmista on kirjoitettu lehdistössä järjettömän paljon ilman itsekunnioituksen häivääkään.

“Kyllä meistä on journalistisesti ihan ok julkaista lapsien viimeisiä sanoja ja haastatella shokissa olevia ihmisiä. Eettisistä periaatteista, kuten irtonumeromyynnistä, ei meillä tingitä”, pohti toimituspäällikkö J.S.N. Levikki.

Metropoli-lehden mukaan täysin mahdottomana ei pidetä sitäkään, että molemmat onnettomuudet olisi järjestetty ulkoministeri Ilkka Kanervan savustamiseksi ulos virastaan.

(SUURET SUOMALAISET KEIHÄSRETKET) Suomen koko mediakenttä ajautui varhain tiistaina totaaliseen kouristustilaan, kun kävi ilmi, että jokin näkökulma viikonlopun Malagan bussiturmasta olisi ehkä vielä käsittelemättä. Vahvistamattomien tietojen mukaan ainakin yksi paikallinen asukas olisi yhä haastattelematta.

Lehti, joka lähetti välittömästi sunnuntaina puolet toimituskunnastaan ja näiden kissat Espanjaan seuraamaan tilannetta, tavoitti kyseisen henkilön läheisessä Hijo de la Putan kylässä eilisiltana. Puuseppä Angelo Lopez Garcia Garcia Garcia kertoi, mitä hänen haluttiin kertovan.

“Ihan mitä vaan, ihan mitä vaan. Jättäkää jo meidät rauhaan, jooko?” Garcia Garcia Garcia sanoi pari tuntia talonsa edessä päivystäneelle toimittajallemme.

Loput Lehden toimituskunnasta on sijoitettu strategisiin asemiin lentokentille ja lomamatkalaisten talojen lähettyville, jotta yksikään turmasta toipuva ei pääsisi livahtamaan kotiinsa kommentoimatta tapausta.

Olalle taputuksia

Garcia Garcia Garcian tapausta lukuun ottamatta suomalaismedia on suomalaismedian mukaan hoitanut bussiturman uutisoinnin “aivan vitun hyvin, ei paremmin voisi olla”.

“Tärkeintä on se, että aivan kaikki kerrotaan ja aivan kaikki kuvataan ja myös julkaistaan. Journalismissa tärkeintä on hyvä matsku, ja nyt sitä riittää. Ai mikä eettinen harkinta? Missä pelaa?” pohti kännykkäkameran kanssa puskassa istunut toimittaja Aimo Skribentti.

“Tässä ei nyt ole ollenkaan kyse siitä, että haluttaisiin korjailla tsunamin aikaisia töppäyksiä, ei mitenkään. Kyllä tässä on ihan vankat journalistiset perusteet takana”, vakuutteli päätoimittaja Hannu Hyväveli ladellessaan sivuille uhrien lapsuudenkuvia ja kengännumeroita.