(SOKERITOPPAVUORI) Kotimaisten kielten keskus on hyväksynyt uusia suomenkielisiä vastineita lainasanoille. Suurin osa tulokkaista ei aiheuttanut juurikaan keskustelua, sillä cheerleaderin vaihtaminen innokkiin, loaded friesin korvaaminen ylihintaisilla ranskalaisilla ja roadmanin palauttaminen junkkariksi ovat jo nyt vakiintunutta kielenkäyttöä. Sen sijaan sugardaddyn tilalle tuotu setäystävä on herättänyt voimakasta vastustusta.
”En samaistu kyllä yhtään”, toteaa kännykkänsä viestisovelluksia tottuneesti piilotteleva Timo Perheinsinööri.
Perheinsinööri ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Kotuksen teettämän tutkimuksen mukaan kaikkein negatiivisimmin setäystävä-nimitykseen suhtautuvat keskimääräistä parempituloiset ja saksalaisilla autoilla ajavat miehet, jotka ovat eronneet tai joiden puolisoiden olisi syytä erota.
Kaikkein negatiivisimmin setäystävään puolestaan suhtautuvat ne ihmiset, jotka eivät pidä kusipäistä.
”Kusipää on jotenkin niin voimakas sana. Kuvailisin itseäni korkeintaan taloudellisen ja eettisen menestyksen ristipaineessa valintani tehneeksi”, Perheinsinööri toteaa vain lievästi kuolaten.
Sugardatingina, sokerideittailuna tai seksuaalisten palvelujen ostamisena huomattavasti itseään nuoremmilta henkilöiltä ja jopa alaikäisiltä tunnettu ilmiö on uusi. Kotus kaavaili sille sanaa setäystävystyminen, mutta siitä puuttui oikea niljakkuuden ja taloudellisen hyväksikäytön tunne. Tarkempi termi mahdollisuuksien tasa-arvo puolestaan oli jo varattu muuhun käyttöön.
Tiivistetysti ilmiössä kyse on siitä, että rikas liikemies maksaa nuorelle naiselle seksuaalisista palveluksista rahalla ja tavaroilla, mikäli nyrpeät vaatekaupan myyjät suostuvat. Lopulta lisärahan ja -tavaroiden jälkeen liikemies saapuu naisen asunnolle ruusukimppua ja sateenvarjoa limusiinin kattoikkunasta heiluttaen.
Kuten kuvauksesta voi huomata, kyse on selkeästi nykypäivän ilmiöstä, eikä sille löydy minkäänlaista vastinetta historiasta tai vuoden 1990 hittielokuvista.
