(TRICKLEDOWN) [search]Kokoomusnuoret[/search] pitää käsittämättömänä sitä, miten nurjasti muissa puolueissa suhtaudutaan järjestön märissä päiväunissaan ajamaan työttömyyskieltoon. Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskiellon vastustaminen kertoo kovista ja kylmistä arvoista sekä piittaamattomuudesta.
“On uskomatonta, että jopa eduskunnan oikeusasiamies vastustaa työttömyyskieltoa”, hämmästelee kokoomusnuorten puheenjohtaja Rylle Widman.
“Ilmeisesti oikeusasiamiehen mielestä on hyväksyttävä tilanne, että yli kaksisataatuhatta suomalaista on vailla työtä ja joutuu elättämään itsensä erilaisilla sosiaaliavustuksilla. Tällainen asenne kertoo suuresta välinpitämättömyydestä työttömien kurjuuden suhteen.”
Kokoomusnuorten mielestä työttömyyskieltoa vastustetaan täysin kestämättömin perustein. “Sanotaan, ettei työttömyyskielto ratkaise työttömien ongelmia. Ratkaiseeko sitten työttömyyden salliminen? Työttömyyden salliminenhan on varmin keino varmistaa, että nykyinen, kurja tilanne säilyy entisellään. Työttömyyden kieltäminen olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Tällainen lainsäädätö toimi 1600-luvun Englannissa, miksei sitten nykyäänkin?” Widman toteaa ja lähtee kuuntelemaan barokkimusiikkia.
Työttömyyden sallimisella vain pitkitetään Suomen työttömyysongelman ratkaisemista. Kun työttömät voivat säilyä hengissä työttömyyskorvauksen turvin, ei Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän tarvitse ottaa vastuuta heidän työllistämisestään. Kokoomusnuorten näkemyksen mukaan jokainen, joka kannattaa työttömyyden sallimista, on osasyyllinen Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja talouskasvun hidastumiseen.
(Jutun kansalaistoimitti [search term=”kansalaistoimitti Timur Saunalenkki”]Timur Saunalenkki[/search].)
(COLUMBIA RECORDS) Chilen mainareiden kolumbialaiset kollegat pidättelivät henkeään keskiviikon vastaisena yönä, kun ensimmäisiä loukkuun jääneitä kaivostyöläisiä alettiin nostaa ylös. Televisiokamerat lähettävät suoraa kuvaa kaikkialle maailmaan chileläisten uskomattomasta pelastusoperaatiosta.
Kolumbialainen Gabriel Gordillo, 11, ei seuraa televisiota, mutta kuuntelee kiinnostuneena ihmisten puheita henkeäsalpaavan spektaakkelin vaiheista.
”Kyllähän sitä joskus tulee mieleen, että sama voisi sattua omalle kohdalle”, sanoo Gordillo.
”Mutta toivoa saa aina – ei sen varaan tulevaisuuttaan voi laskea”, jatkaa Gordillo ja kerää kivenlohkareita vaunuun.
Gordillon pikkuserkku Gustavo Pinilla, 9, pidättelee niin ikään henkeään.
”Kivipöly tappoi isoveljen 13-vuotiaana. Minä tähtään yli viidentoista”, sanoo Pinilla vakavana.
(1997 JÄLLEEN) Suomen maajoukkueen päävalmentaja [search]Stuart Baxter[/search] antoi voimakkaan tukensa Ajankohtaisen kakkosen homoillassa painovoimateorioitaan esitelleille Sonja Falkille, [search term=”Päivi Räsänen”]Päivi Räsäselle[search], Matti Revolle ja Pasi Turuselle. Toivottavasti pian entisen päävalmentajan mukaan hän ja hänen todellisuudesta irronneet kollegansa ansaitsevat pelkästään kehuja.
”Siksi, että argumentoimme hyvin. Hallitsimme keskustelua ja loimme kiusallisia tilanteita. Seuraatko sinä edes kansainvälistä homonstelua?” Baxter kyseli hämmentyneeltä Lehden toimittajalta.
Baxterin mielestä on myös käsittämätöntä, että homoliittokeskusteluun ottavat kantaa sitä kokeilemattomat, tai ehkä jotain sinne päin, mahdollisesti.
”Minun äitini katsoi 35 vuotta, kun isäni ajoi naapurin setää, eikä hän silti oppinut homonstelemaan”, Baxter otti kantaa, sekoili, haukkui äitiään tai oli iloisesti hammondilla, ei näistä kommenteista selvää ota.
Baxter myös myönsi, ettei ollut nähnyt Ajankohtaista kakkosen keskusteluiltaa suorana. Skottiluotsi kertoi ehtineensä ajoissa television ääreen, mutta ei onnistunut vaihtamaan kanavaa ajoissa oikeaksi.
Vanhasjuttu paisuu kohtuuttomaksi, kirjoittaa sidosryhmäjulkaisu Keskisuomalainen (13.10.). Lehti kysyy, onko [search term=”Matti Vanhanen”]Matti Vanhasen[/search] ilmeinen jääviys Raha-automaattiyhdistyksen tukia jakaessa ollut ”demokratian systeemivirhe”.
Keskisuomalainen näkee ratkaisuna jääviyssäännösten höllentämisen. Lehti päättelee, että vain suoran henkilökohtaisen edun saaminen tulisi jääviydellä estää. Lehti myös moittii oikeuskanslerin roolia tapauksessa.
”Eikö oikeuskanslerin tehtävä olisi ollut informoida ministereitä RAY:n avustusten jakoon liittyvistä mahdollisista jääviyksistä jo etukäteen? Miksi hän herää vasta jälkikäteen?”, kysyy lehti.
Lopuksi lehti tarkastelee vaihtoehtoa, jossa syyte Matti Vanhasta vastaan nostetaan. Entisen pääministerin jääviysasia olisi viides juttu, jonka valtakunnanoikeus ratkaisee. Se tarkoittaisi Keskisuomalaisen mukaan valtakunnanoikeuden syytekynnyksen alenemista.
”Vanhasen tapaus on nykytideoilla todellisuutta suurempi kohu. Entisen pääministerin joutuminen näin valtakunnanoikeuteen olisi häpeällistä”, lehti päättää analyysinsä.
Tilaa Keskisuomalainen kotiin: http://www.ksml.fi/asiakaspalvelu/tilauspalvelu/
(WOODY ALLEN) Juuri saamamme tiedon mukaan maa- ja metsätalousministeriö aikoo paikata Suomen maataloutta vaivaavan lannoitepulan Ylen A-talkin suuren homokeskustelun avulla. Ministeriö suunnittelee jalostavansa kaikki keskustelussa esitetyt paskat argumentit apulannaksi, joka säkitetään ja kuljetetaan jakelupisteisiin ympäri maata.
Asiantuntijoiden mukaan jo ensimmäisen 25 minuutin aikana esitetyllä höyryävällä hevonpaskalla taataan Suomen viljantuotanto seuraavien 10 vuoden ajaksi.
(BALASZ) Pölöpölöpölöpölö. Lalla-lalla. Diipadaapa. Puhutaanko homoista jo liikaa? Puhutaanko homoista jo liikaa? Ihminen tarvitsee löpötilöö. Kautta ihmiskunnan historian ja Teutateksen. Hauveli.
”Kuvitellaan sellainen tilanne ettei kukaan enää pane kun ei kukaan mene avioliittoon. Tää on siis mielikuvitusleikki, enkä mä oo yhtään sekaisin paitsi että oon, ja sillä ja lailla”, toteaa joku, joka on pitänyt jostain syystä päästää valtakunnantelevisioon vaikka lapsetkin ovat vielä hereillä.
Lehti seuraa hulluuden syvenemistä herkeämättä.
(RAAHE) Raahen poliisi päätti tänään, että se aloittaa esitutkinnan pitkäaikaistyötön Muna-Reiska Lajusen mahdollisista bensa-automaatti- ja kioskiryöstöistä. Kioskinpitäjä Juha Koskinen oli pyytänyt poliisia tutkimaan, olisiko aihetta aloittaa esitutkinta.
Poliisin tutkimusten jälkeen asiassa tehdään mahdollisesti syyttämispäätös. Varsinaisen rikossyytteen pohjalta käräjoikeus tekee päätöksen Muna-Reiskan mahdollisesta rangaistuksesta. Monet tahot ovat kuitenkin huolissaan siitä, toteutuuko Muna- Reiskan oikeusturva, mikäli asian käsittely venyy.
Esimerkiksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ilmoitti, että olisi ”onnetonta”, ellei asiaa saataisi ratkaistua ennen kevään eduskuntavaaleja. Sasi muistuttaa, että erityinen ongelma ovat käräjä- ja hovioikeuksien käsittelyajat, jotka venyvät usein kohtuuttoman pitkiksi – jopa yli vuoteen ruuhkaisissa oikeuksissa. Samoilla linjoilla on pääministeri Mari Kiviniemi:
”Muna-Reiskan oikeusturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että käsittelyaika pysyy kohtuullisena ja asiaan saadaan päätös pian”, pääministeri linjasi pian esitutkinnan aloittamisesta kuultuaan. Raahen keskustalaiset olisivat jopa toivoneet, ettei esitutkintaa aloiteta lainkaan, jotta asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman nopeasti.
(VAMMALA) Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja [search]Matti Apunen[/search] vaatii Journalistiliittoa selvittämään poliitikkojen poliittisen kannan. Apunen on myös tarjoutunut tekemään selvityksen.
”Tein käytännöllisen toimenpide-ehdotuksen. Olisi kiva saada asia jollain lailla selvitettyä.”
Apusen epäilykset huijauksesta ovat heränneet muun muassa vihreiden ja Paavo Lipposen hallituksen toimintaa seuratessa.
Aiemmin Apunen on vaatinut poliitikkojen poliittisen kannan selvittämistä kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja [search]Risto Uimonen[search] puolestaan haastaisi oikeuteen Apusen, poliitikot, Helsingin Sanomat ja Journalistiliiton. Ja Lehden kanssa.
(AISKHYLOS) Pakkosuomen opetuksesta kouluissa on tulossa yksi ensi kevään vaalien kuumimmista kysymyksistä. Monet asiantuntijat sekä kansalaiset eivät ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää koulussa vuosikausia kieltä, josta ei ole mainittavaa hyötyä kansainvälistyvässä maailmassa.
”Muutenkin ahtaasta tuntikehyksestä tuhlataan valtavia tuntimääriä kieleen, joka on jo Euroopankin mittakaavassa marginaalinen, jolla ei ole mitään asemaa globaalissa taloudessa, ja jota ei voi käyttää edes matkustellessa”, päivittelee taloustieteen dosentti ja EK:n erityisasiantuntija Markus Vittu.
Hänen mukaansa viennistä elävän pienen maan kuten Suomen pitäisi panostaa ensisijaisesti kansainvälisen kaupan mahtikieliin, kuten englantiin, kiinaan ja venäjään. Suomella sen sijaan ei pärjää kunnolla edes Ruotsissa.
”On uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää? Se että suomea on väkisin opetettu kouluissa kymmeniä vuosia pakon varjolla, ei ole mikään perustelu sen säilyttämisen puolesta”, Vittu muistuttaa.
Pakko ei olekaan mikään oikotie onneen, tietävät opettajat. Vuosien pänttäämisen jälkeenkin monien oppilaiden suomen taidot ovat erittäin puutteelliset, minkä huomaa muun muassa iltapäivälehtien verkkoversioita lukemalla.
”Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Nuoria on erittäin vaikea motivoida oppimaan suomea, joka koetaan turhaksi ajanhukaksi. Toki osasyynsä on myös vanhempien asenteessa”, pohtii ala-asteen opettaja Juhani Fazerin-Sekalaiset.
Opetusministeriö on viime viikkoina väläytellyt mahdollisuutta, että pakkosuomi voitaisiin vaihtaa johonkin toiseen kieleen koulukohtaisesti. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lapsille voitaisiin opettaa venäjää ja Kainuussa muuttamaan pois. Muutos ei kuitenkaan ole helppo, kertoo ministeriön vt. kylähullu Kaino Ahnung.
”Pitää muistaa, että suomi on edelleen perustuslaissa nimetty maan virallisten kielten joukkoon, ja suomen osaamista edellytetään yhä julkisiin virkoihin pyrittäessä. Nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta emme taida tässä tyhmien mutta kovaäänisten kansalaisten perseennuolennan ohessa millään ehtiä”, Ahnung sanoo.
Muutoksella alkaisi kuitenkin olla hoppu, kiirehtii Vittu. Hänen mukaansa elinkeinoelämä toivoisi uudistuksen yhteydessä myös muiden turhien oppiaineiden karsimista.
”Globaalissa taloudessa on erittäin vähän hyötyä vaikkapa musiikista, kuvaamataidosta, käsitöistä, matematiikasta, kemiasta, fysiikasta, uskonnosta, filosofiasta, historiasta, liikunnasta, yhteiskuntaopista, kotitaloudesta, biologiasta tai maantiedosta. Eihän niillä pärjää edes Ruotsissa. Meidän on uskallettava rohkeasti kysyä, mikä oikeasti on tärkeää?” Vittu toteaa.
Terve taas, te sumuisten vuorten gorillat.
Sellaista vaan mietittiin tuossa taannoin, että pitäisiköhän Lehdellä olla äänikirjaversio ja kuka sen tekisi. Tultiin sitten siihen tulokseen, että ei ainakaan me, mutta jos lukijat tahtovat tehdä, niin mikäs siinä.
Eli: jos joku ei voi elää ilman ääni-Lehteä, niin kommentoi toimivan sähköpostiosoitteen kanssa tätä merkintää tahi lähestyy meitä sähköpostitse. Katsotaan, tuleeko tästä mitään vai ei.