Kategoriat
Kotimaa

Ydinvoimalaonnettomuus ei herättänyt suomalaisissa erityisiä tunteita vuoden 2020 päätteeksi

person's white suit
Photo by Ra Dragon on Unsplash

(EURASHIMA) Vakava häiriötilanne Olkiluodon ydinvoimalassa ei herättänyt suomalaisissa minkäänlaisia tunteita vuonna 2020.

”Jaa, niinkö kävi? Viranomaiset ovat varmaan kehottaneet pysyttelemään sisätiloissa”, totesi paikallinen mies Hex Vessel (ei sukua Horstille).

”Katopas vain”, arvioi Rosa San Marino (ei sukua).

”–”, kommentoi puolestaan Ruma-Tero Kolmas.

Haastattelut on tehty elo-marraskuussa 2020 ja liittyivät todennäköisesti johonkin aivan muuhun asiaan, mutta kaikkihan on nykyisin yhtä mössöä ja saisipa ihan minkä tahansa piikin.

Teollisuuden voiman mukaan häiriö tapahtui Olkiluodon kakkosyksikössä klo 12.22. Säteilyturvakeskus sai ilmoituksen yhden aikaan iltapäivällä ja noin 13.05 koko kristitty maailma alkoi rukoilla, että Eurajoella tuulisi Porin suuntaan.

”Tärkeintä tällaisissa tilanteissa on selkeä viestintä kansalaisten suuntaan”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (Brotherhood of Steel) totesi. Lehden toimitus on stilisoinut Kiurun lausuntoa.

Onnettomuuden ei uskota vaikuttavan Olkiluoto kolmosen valmistumisaikatauluun.

”Anteeksi mihin”, kysyi Teollisuuden voiman toimitusjohtaja Hassu Nimi.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Oletko aina pilkannut sotaveteraaniasi väärin?

gray and white tabby cat with white background
Kuvan kissa ei vastannut Lehden haastattelupyyntöön epäillystä veteraanien pilkkaamisesta Viipurissa vuonna 1922. Photo by MIKHAIL VASILYEV on Unsplash

(KORPPOO) Yhä useampi suomalainen kärsii huomaamattaan ilmiöstä, joka on asiantuntijoiden mukaan luultuakin yleisempi. Hämmästyttävän monen meistä suvussa on jopa 1800-luvun lopulta lähtien pilkattu talvisodan veteraaneja aivan väärällä tavalla.

”Kuten monista uutisjutuista olemme voineet lukea, talvisodan veteraanien ivaaminen sai alkunsa tihentyviltä taajama-alueilta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla noin 1880-luvun tienoilla, josta se levisi aallottain kaupunkeihin pitkin rannikkoa”, kertoo historioitsija Mee-Too Keskiarjalainen.

Pilkkaa tehtiin 1900-luvun alussa enimmäkseen paikallisten Facebook-ryhmien kautta. Erityisesti tässä kunnostautui 1910-luvulla perustettu taistolaisliike, jonka tiedetään näihin aikoihin myös provokaationa lyöneen poliisihevosia Tampereen presidentinlinnan edustalla astaloilla.

”Tämä oli oikeastaan suoraa jatkoa sille, miten taistolaiset ujuttivat Frankfurtin koulukunnan propagandaa Agricolan ABC-kirian väliin monisteliitteillään”, Keskiarjalainen jatkaa.

Vihervasemmisto tuhosi marssilaulun

Nykyään muotitermiksi noussut ’kulttuurisota’ olikin suomalaista todellisuutta jo kauan sitten. Porilaisten marssin jo unohtuneessa alkutekstissä laulettiin, miten ”voi taistolaisen hurmehella peittää maan”, ja Jumala onpi linnamme -virren viimeisessä säkeistössä vannotettiin kuinka ”Se sana seisoo vahvana/ne taistolaiset ei voi sitä kestää”. Nämä alkuperäiset sanamuodot poistettiin lauluista myöhemmin ns. poliittisen korrektiuden nimissä.

”Liberaalit tietenkin väittävät, että sana ei edes sovi ollenkaan virren sävelkulkuun, mutta tämähän on juuri sellaista historian uudelleenkirjoittamista, jota tietyissä poliittisissa piireissä niin mielellään halutaan harrastaa”, Keskiarjalainen tuhahtaa.

Vuosisatainen pilkkaperinne elää vahvana edelleen, vaikka talvisodan veteraaneiksi identifioituvia on Suomessa jäljellä enää joitakin miljoonia. Ajan myötä tapa on myös saanut uusia muotoja. Takavuosina esimerkiksi sosialidemokraateilla oli tapana sotaveteraanin nähdessään nälväistä ”hyvää päivää” tai pahimmillaan jopa ”tiedättekö onkos se kuutosen bussi jo mahtanut tästä mennä”.

Nykyisin sen sijaan ovelimmissa veteraanien pilkan muodoissa saatetaan toimittajan henkilökohtaisia poliittisia kantoja ja itsekorostusta naamioida näennäisen ammattimaiseksi journalismiksi.

Kategoriat
Ulkomaat

Lehden analyysi: Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on selvä kauan ennen toimitusta

wine bottles and wine glasses on brown surface
Photo by Louis Hansel @shotsoflouis on Unsplash

(BUD LIGHT) Lehden erikoisvaalitoimitus ei pitänyt lopulta yllättävänä, että sekava tilanne Yhdysvaltain vaalien osalta jatkuu vielä aamuyhdeksältä Suomen aikaa, kun alkoholin tarjoileminen ja ostaminen on jälleen sallittua.

”Ennusteemme mukaan toimitus siirtyy liimailemaan Ohion-tarroja vasta sen jälkeen, kun lähikapakassa on juotu Montana olutta. Lehden Maine säilyy, mutta lopulta edessä on Minnesota-hoito”, päätoimittaja Usko Tyykkä sammalsi Chryslerinsä konepelliltä.

Ylenannon ennusteen uskotaan valmistuvan iltaan mennessä.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jeesus kohtaa haasteita Golgatalla uudessa Raamatun käännöksessä

calm body of water
Jokainen voi itse päättää mitä kertomukseensa laittaa, paitsi silloin jos kertomuksesi on jo pöllitty. Photo by Claudio Büttler on Unsplash

(KAANAANMAA) Uuden testamentin tuore nykykielinen käännös on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa, kertoo sosiaalinen media. Entistä yleistajuisemman version sanastosta on karsittu sellaisia vanhahtaviksi muuttuneita ilmauksia kuten ”ongelma” tai ”ruoka” ja korvattu ne nykylukijalle sopivilla ”haasteella” ja ”brekulla”.

Muutostyö yltää kuitenkin yksittäisiä sanoja syvemmälle, toteaa kielitieteilijä Maarit Brest-Litovsk. Läpi uuden käännöksen kokonaisia virkkeitä tai kappaleita on saatettu muovata tämän hetken kielenkäyttöä vastaavaksi. Näin alkukreikan ilmaisuvoima ja tarkoitus aukeavat koko laajuudessaan nykyihmisellekin, arvioi Brest-Litovsk. Hän ottaa esimerkiksi tutun kohtauksen Jeesuksesta erämaassa:

Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle:

”Sellainen luova mieli, joka voi huikealla tavalla aukaista mitä erilaisempia solmuja, voi myös itse mennä solmuun tavalla, jota ei sitten ihminen itse enää auki saakaan.”

Myös kaikkien tuntema vuorisaarna on uutena versiona tutumman kuuloinen ja lähestyttävämpi:

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:  ”Yhteiskunnan ja yritysten tasolla meidän on aika päivittää ihmiskäsitys, syleillä ihmisen mielen monimuotoisuutta ja luoda toimintatapoja ihmisestä käsin.”

Erityisen hyvin muutostyön vahvuudet näkyvät Raamatun kenties hurjimmassa osiossa, Ilmestyskirjassa. Apokalyptisten näkyjen kiivaus avautuu Brest-Litovskin mukaan nyt paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa käännöksessä:

Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!”  Ja minä näin, ja katso: ”ensimmäisessä aallossa Vincit luo verkkosivun, jossa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan terapiaan ja sen luonnollisuudesta oman minän kehittämisessä.”

Kategoriat
Kotimaa

Jo 20 prosenttia suomalaisista on äänestänyt ennakkoon Yhdysvaltain presidentinvaaleissa

rows of American flags on a field
Photo by Wesley Tingey on Unsplash

(KÄPITÖL HILL) Jo joka viides suomalainen on äänestänyt ennakkoon Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kertoo suomalainen media. Se on huomattavasti enemmän kuin aiemmissa vaaleissa, joissa pääosa äänestäneistä on ollut yhdysvaltalaisia.

”Tätä vauhtia äänestysprosentti ylittää vuoden 2018 presidentinvaalien lukemat”, arvioi asiantuntija Jenkki Jänis-Borg.

Vuosilukua ihmetteleville selvennyksenä, että Jänis-Borg tarkoittaa Ruotsin ja Venäjän välissä sijaitsevan Suomen presidentinvaaleja, joissa äänesti 66,7 prosenttia suomalaisista. Valituksi tuli republikaanien Sauli Niinistoe. Edelliset presidentinvaalit pidettiin 2016.

Joillain äänestysalueilla Suomessa aktiivisuus on ollut vielä selkeästi muuta maata suurempaa. Esimerkiksi Sanomatalolla jo 80 prosenttia Helsingin Sanomien toimittajista on käynyt vaaliuurnilla.
Lehden toimitus tapaa juuri äänestäneen anonyymin kansalaisen, jota kutsumme nimellä S. Snellman.

”Se on kyllä aika paljastava.”

S. Saarikoski?

”Ei sekään oikein…”

Nimetön äänestäjämme kertoo oman äänensä menneen Pete Buttigiegille.

”Uskon, että hän on ainoa, joka voi voittaa Trumpin. Donald Trump on pelle ja hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0”, Saska S. kertoo.

Lehti tukee tänäkin vuonna presidentinvaaleissa Vermin Supremea. Eero Lehti puolestaan tukee monia asioita, joista on viisaampaa vaieta.

Kategoriat
Kulttuuri

Ylioppilasteatterin talkoilemasta kesämökistä puuttuu neljäs seinä

Photo by Hailey Kean on Unsplash

(POISTUVASSA KIINTEISTÖSSÄ) Paikallisen ylioppilasteatterin työryhmän talkoilla rakentama kesämökki on herättänyt paljon hämmennystä, sillä siitä puuttuu kokonaan etuseinä. Ohjaaja Axelrod Gunnarson arvioi kolmen seinän olevan aivan riittävä määrä, koska se on enemmän kuin kaksi ja vähemmän kuin neljä.

”Me haluttiin tehdä jotain omaa ja uutta, joka rikkoo vanhoja perinteitä eikä takerru menneeseen”, ensimmäistä kertaa missään vastuullisessa tehtävässä toimiva Gunnarson perustelee.

Merenrantamökissä neljännen seinän puuttuminen on johtanut muun muassa kangassohvan tuhoutumiseen, jopa keskivertoa grynderirakentamista mojovampaan vesivahinkoon sekä katsojan kannalta kiusallisiin suoriin puhutteluihin.

”Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa merkkien ja merkitysten tasolla, että mökissä olisi hyvä olla seinä myös tuulen puolella? Sitä dilemmaa halusimme työryhmän kanssa käsitellä, mutta rakennustarkastaja ei ollut halukas pallottelemaan dekonstruktivistista lähtöajatustamme”, käsikirjoittaja Meri-Tuuli Innehåll harmittelee.

Työryhmä ei koe haukanneensa liian isoa palaa koettamalla uudistaa koko mökkirakentamisen perinteitä lähes nollabudjetilla.

”Vsevolod Meyerhold halusi samankaltaisen valaistuksen näyttämölle ja katsomoon. Miksi me tyytyisimme sisätiloissa kelmeään keinovalaistukseen ja terassilla luonnon kirkkauteen tai pimeyteen, kun voimme uusilla konsteilla murtaa naturalistista perinnettä”, kysyy alasti lattialla kiemurteleva näyttelijä Paha Kurki.

Kriitikoiden mielestä neljännen seinän puuttuminen on perustelematon ratkaisu, rasittavaa kaiken kokeilunhalunsa menettäneille keski-ikäisille ja myös selkeä turvallisuusriski.

”No, ei hyvin kantavat rakenteet meidän vahvuuksia olekaan”, työryhmä myöntää.

Kategoriat
Kotimaa Politiikka

Pelastuslaitos: Porissa kuuluva ulina ei edellytä toimia – käynnissä kokoomuksen oppositiosignaalien testaus

torvi joka ei kuitenkaan ole puoluehallituksen jäsen
Poliittiset signaalit voivat olla voimakkuudeltaan suuria, mutta vaikutukset kansalaisten arkeen jäävät onneksi usein ohimeneviksi. Photo by Hammad Anis on Unsplash

(PORI) Satakunnan pelastuslaitos muistuttaa Porin kaupungin asukkaita tässä viikonvaihteessa alueella tehtävistä yleisten vaaramerkkien kokeiluista. Kokoomuksen aikavälillä 4.-6.9. suorittamien testien vuoksi kaupunkilaiset saattavat kuulla voimakasta ulinaa, joka nousee ja laskee vaalikausien rytmissä.

”Aika ajoin voi kuulua vaimeampaa tasaista vinkunaa, joka on kuitenkin vain Petteri Orpon tavanomainen käyntiääni. Tämäkään ei vaadi asukkailta toimenpiteitä viikonloppuna, tai muutenkaan”, rauhoittelee palomestari Helge Sprängladdning.

Yleinen vaaramerkki, joka vaatii väestöltä toimenpiteitä, on yhden minuutin pituinen, seitsemän sekunnin ajan nouseva ja seitsemän sekunnin ajan laskeva äänimerkki. Vaaramerkki sekoitetaan monesti eduskunnan kyselytuntiin, mutta ne ovat Sprängladdningin mukaan erotettavissa melko yksinkertaisella muistisäännöllä:

”Yleisen vaaramerkin kuullessasi ovet, ikkunat ja ilmanvaihto tulee sulkea, mutta radio ja televisio avata. Kun kuulet eduskunnan kyselytunnin, toimi päinvastoin.”

Kategoriat
Kotimaa Talous

Pankit: Koronaelpymisen käyrä näyttääkin ß-kirjaimelta, sanoo ”bbzzoiinnnkkk”, haisee perseelle

grayscale photo of people sitting on chair
Työn tuottavuuden kehitys Suomessa on nykyään pitkälti korkean teknologian teollisuuden harteilla (kuvassa oikealla). Photo by Austrian National Library on Unsplash

(STONKS) Maailmantalouden elpyminen koronakriisistä on saamassa uusia muotoja, uskovat kotimaiset ja eurooppalaiset liikepankit. Kevään arvelut muun muassa V-, W ja U-muotoisista toipumiskäyristä tarkentuvat jatkuvasti, ja tutkijoiden mukaan talouden tulevaisuus näyttää yhä sumuisemmalta ja lievästi umamiselta.

”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talouden nousukäyrä Suomessa muistuttaa G- tai F-kirjainta, tai mahdollisesti varjokuvaa kaniinista. Toisaalta Ruotsin kohdalla suunta on pikemminkin Alavuden kirkonkylän muotoinen”, pohtii talousanalyytikko Ossi-Manni.

Tutkijoiden ja pankkien keskuudessa vallitsee kuitenkin erimielisyyttä siitä, sanooko talous elpyessään ”plöts”, ”bbzzoiinnnkkk” vai ”vittu kaveri se oli mun tuoppi”.

Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.

”Täyttä varmuuttahan ei toistaiseksi ole siitä, haiseeko elpyminen hyasintille vai perseelle, mutta eiköhän se perseelle ole”, Manni arvioi.

Kategoriat
Kulttuuri Paavi Seksivau

Reportaasi: Miehisyyden ahdas malli kiristää minuuden vyötärönauhaa

brown wooden table near brown wooden chair
Monelle miehelle sauna on paikka, jossa sydän on avoinna kuin koraalikirja vappuna. Photo by Anne Nygård on Unsplash

(SAMMATTI) Suomalainen mies voi näyttää päällepäin viettävän vaivatonta elämää, jossa osin tiedostamattomatkin etuoikeudet luistattavat tulevaisuuden suksia vauhdilla pitkin ulappaa. Mutta joskus havutkaan eivät auta, kun sisimpään lentää hiekkaa.

Maaninkalainen (paikka muutettu) paikallinen mies Jaakko Kallunki-Jeremia on tänä kesänä useasti havahtunut miettimään omaa rooliaan ihmissuvun päättymättömässä kantakirjassa. Sopiva paikka puhua Lehden erikoishaastattelussa näistä hiljaisilla ruodeilla soittavista tunnoista on tietenkin sauna, miesten oma tsasouna sekä tripodi yhdessä ja samassa vyyhdessä.

”Hehheh siis, kjeh kjeh, tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, Kallunki-Jeremia (nimi voi olla muutettu) pohtii hiljaa upottavassa lämmössä.

”No mitä?”

”Arvasinkin ettei jätkä tiedä häähähähää”, mies jatkaa katsoen pitkään tulipesän liekkeihin, jotka kuin heijastelevat aikamme monisyisiä juovia.

Sielussa voi olla tyhjä istuin

Kallunki-Jeremia on huomannut myös monen vanhan ystävänsä ajattelevan samoja kysymyksiä. Miehen muotti ja ympärillä sanoitta sinkoilevat odotukset uurtavat kapeita polkuja, joilla käyminen ei aina suju kuin pyöräretki.

”Jaa mutta tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, hän pitkän hiljaisuuden jälkeen sanoo vaieten.

”Tuota öö mä oon kuullut tän jo.”

”Ai jätkä jää panemisen jälkeen kuuntelemaan ämmien höpinöitä rähhähähää”, Kallunki-Jeremia tunnustaa.

Herkkä ote herättää sydämen korvakäytävät

Julkisessa keskustelussa miehille asetetaan usein jopa huomaamatta ahtaita roolimalleja, joiden noudattaminen voi ulospäin näyttää pettävän helpolta. Näennäisen säröttömän kuoren alla voi silti hölskyä miehisyyden hauras keltuainen.

Kallunki-Jeremia toivoo, että hänen esimerkkinä voisi rohkaista muitakin tarkistamaan ihmisyytensä kompassista, mitä aikaa sen viisarit todella näyttävät.

”Hei hei hei! Hei, kuule, tiedätkö mitä blondi sanoo oikein hyvän seksin jälkeen”, hän vakuuttaa.

”Voi vittu Jaakko nyt pää kiinni.”

Kategoriat
Kotimaa Talous Yleinen

Yritysjohtajat: Suomi on tiellä

Kuvassa näkyvä tie saattaa liittyä aiheeseen.
Kuvassa näkyvä tie saattaa liittyä aiheeseen. Photo by Bruno Bergher on Unsplash

(LAUKAA) Suomi on vaarallisesti ja jopa peruuttamattomasti tiellä, varoittavat suomalaiset yritysjohtajat. Heidän mukaansa erityisen suuren vaaran kansalliselle hyvinvoinnille aiheuttavat tällä hetkellä erilaiset pyrkimykset hyvinvoinnin turvaamiseksi.

”On ilmiselvää että Suomi on nyt tiellä. Lisäksi vain tiellä ovat muun muassa työlainsäädäntö, sosiaaliturva, luonto ja inhimillisyys”, arvioi puheenvuorossaan Työllistävän Yrityksen toimitusjohtaja Arvo Lisä-Arvo.

Hän peräänkuuluttaa yhteistä kansallista projektia kansanhyvinvoinnin pelastamiseksi. Tällä tarkoitetaan kaikkien kansa-alkuisten termien perinteen mukaisesti jotakin asiaa, joka on jollain muulla kuin kansalla.

Myös Lehteä julkaisevan ylikansallisen Lehti-konsernin rahoitusjohtaja, hassu pieni pomeranialainen Sippo yhtyy yrityskentän nostamaan huoleen. Päivätorkuiltaan herätetty koironen pohtii, että esimerkiksi Lehti-konsernin kotimaassa tapahtuvaa työllistämistä olisi helposti mahdollista nostaa jopa 10-15 prosenttia, jos kaikki kilpailijat lakkautettaisiin.

”Edellytämme tässäkin asiassa nopeita toimia alaamme edustavilta järjestöiltä. Muun muassa maakuntalehdistön lopettaminen toisi meille uuden tilaajan yhdestä naapurista, joka jo lupasi niin, ja lisäksi hyvän mielen itämerensilakoista koostuvalle hallintoneuvostollemme”, Sippo haukahtaa riemukkaasti.