Kategoria: Talous

Talousuutiset

Kategoriat
Politiikka Talous

Markkinatalous yllätti autoilijat

Photo by sippakorn yamkasikorn on Unsplash

(POHJOLAN PIDOT) Suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa valtion menojen nopeaa sopeuttamista julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Paras keino tähän olisi kansalaisten mukaan välittömästi lisätä valtion menoja noin miljardilla eurolla, koska varpaita palelee.

Oppositiopuolue kokoomus muistuttikin alkuviikolla, että järkevä oikeistolainen talouspolitiikka edellyttää ripeitä toimia, joilla tuetaan kaikin keinoin sähkön lisäkulutusta tilanteessa, jossa sen tarjontaa ei ole riittävästi. Näin ehkäistään valtiontaloudelle tuhoisan jakopolitiikan aiheuttamia riskejä.

”Suomi ei voi enää ottaa lisää syömävelkaa tulevien sukupolvien kustannuksella, paitsi jos se auttaa kevään vaaleissa. Valtion määräämät hintakatot ovat tunnetusti kokoomuslaisen pro market -ajattelun ytimessä”, totesi puheenjohtaja Petteri Orpoa haastattelussamme sijaistanut Märkä Villasukka (kok).

Hallitukselta onkin tivattu, miksei se ole ryhtynyt päättäväisempiin toimiin sähkökriisin hillitsemiseksi. Keinoksi on väläytelty muun muassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) tai vapaavalintaisten demarikansanedustajien annihiloimista puhtaaksi energiaksi Einsteinin kuuluisan yhtälön mukaisesti. Näin taattaisiin suomalaisissa kodeissa kinkunpaistorauha täksikin jouluksi.

”Jokainen suomalainen kannattaa sydämessään vapaata markkinataloutta, ja kun suomalainen sanoo vapaa markkinatalous, hän tarkoittaa häikäilemätön opportunismi, anteeksi ei kai toi mikki oo enää päällä?” Märkä Villasukka päättää.

Kategoriat
Politiikka Talous

Etujärjestöt ehdottavat: Kaikki valtion menot voitaisiin määritellä huoltovarmuudeksi tai maanpuolustukseksi

Photo by HIZIR KAYA on Unsplash

(PIKKUPIKKUPARLAMENTTI) Valtion menoihin seuraavalla hallituskaudella ehdotetut leikkaukset voitaisiin etujärjestöjen mukaan välttää kokonaan määrittämällä kaikki menot joko huoltovarmuustoimiksi tai maanpuolustukseksi. Tällöin niihin ei saisi epävakaan turvallisuusympäristön ja Venäjän uhan vuoksi koskea, vaan päinvastoin niitä pitäisi jopa nostaa.

Ehdotuksella on laaja tuki kautta kotimaisen etujärjestökentän, ja sekä vasemmistosta että oikeistosta.

”On ilmiselvää, että esimerkiksi jokainen yritystuen euro on välttämätön Suomen huoltovarmuuden takaamiseksi. Jos vaikka yksi tuttu Esko joutuisi panemaan zombifirmassaan lapun luukulle, hän muuttuu alttiiksi hybridioperaatioille, ja ennen kuin huomaammekaan, koko suomalainen pk-yrityssektori on hämärien ulkomaisten toimijoiden soluttama”, varoittaa etujärjestöveteraani Antero Hillo-Venkula.

Etujärjestöt korostavat, että jos seuraava hallitus ryhtyy mittaviin sopeuttamistoimiin sen sijaan, että budjetista myönnettäisiin lisärahaa niille tai näille ryhmille, otetaan merkittävä riski yhteiskunnallisesta epävakaudesta, hukataan veteraanien perintö ja unohdetaan rampa lapsi lumeen.

”Me kysymme: onko meillä varaa siihen, että pahin mahdollinen tapahtuu? Meidän kantamme on selvä, ja uskomme että jokaisen tolkun kansalaisen on helppo siihen yhtyä: meillä ei ole varaa siihen, että pahin mahdollinen tapahtuu”, Hillo-Venkula lataa.

Hankkeen puuhamiesten mukaan idealla on vankka taloustieteellinen perusta, jonka pohjana on italialaisen ns. esimodernia rahateoriaa edustavan Cosifantutten yliopiston ekonomistin Anna Paollan tutkimus, jonka mukaan idealla on vankka taloustieteellinen perusta.

”Uskommekin, että suomalaiset puolueet ovat valmiit jatkamaan sopivasti valikoituun tutkittuun tietoon nojaavaa linjaa, joka on tuottanut maallemme tai ainakin joillekin täällä merkittävää vaurautta jo vuosikymmeniä”, Hillo-Venkula sanoo.

Hanke on läheistä sukua aiemmin uutisoidulle Pidetään koko Suomi asutun näköisenä -projektille.

Kategoriat
Seksivau Sää Talous

Ilmastoaktivisti liimasi päänsä kiinni

Photo by Jackson Simmer on Unsplash

(KANDOR, AS.) Ilmastotoimien puolesta kampanjoivien aktivistien uskaliaat kansainväliset liimaustempaukset ovat saaneet jatkoa. Viime viikkoina yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet iskut, jossa aktivistit ovat esimerkiksi kiinnittäneet itsensä kuuluisiin taideteoksiin tai heittäneet niiden päälle maalia.

Iskujen tekijöiden mukaan he haluavat herättää ihmiset vallitsevaan ilmastohätätilaan, eikä kuolleella planeetalla olisi myöskään vituiksi ajateltua aktivismia.

”On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää kansalaisten huomio ilmastokysymyksiin, joten siksi teippasin pyhäinmiestenpäivänä banaanin sivettikissaan”, sanoo ilmastokampanjoija Ruut Baden-Baden-Bahnhof.

Uusin tempaus koettiin varhain maanantaina Helsingin keskustassa, kun kesken työviikon alun Ateneumin taidemuseon edustalla aktivisti Ketamin Lyhkänen liimasi päänsä kiinni. Tapaus on herättänyt runsaasti tyytyväisyyttä ympäri poliittista kenttää, ja myös somessa monet kommentaattorit ovat jakaneet tukensa Lyhkäsen toimille.

”Mmhhff ssshhhff nnnnmmmggggghhhhm!” kommentoi Lyhkänen. Helsingin poliisista kerrotaan, että teon seurauksena viranomaiset aikovat lähteä kahville.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Yhä useampi aikoo säästää sammuttamalla valot omalta vintiltään

Photo by Peter Herrmann on Unsplash

(RANTASALMI) Suomalaiset ovat kilvan intoutuneet keksimään energiansäästötapoja tulevan talven varalle. Rajusti nousevat hinnat ja kiihtyvä inflaatio pakottavat ihmiset etsimään tinkivaraa naapuriakin kauempaa ja joskus jopa omastakin kulutuksesta.

Mielipidekyselyjen ja ympärille katsomisen perusteella mukaan moni on jo aloittanut säästötalkoot sammuttamalla valot omalta vintiltään. Gallupanalyytikko Juho Paidaton muistuttaa, että kyseessä on perinteinen vanhan kansan konsti.

”Esimerkiksi sotien jälkeen jopa kokonaiset sukupolvet saattoivat elää vuosikymmeniä koskaan laittamatta valoja päälle”, hän huomauttaa.

Paidattoman mukaan on myös selviä merkkejä, että yhä useampi on alkanut käydä yhä hitaammalla hinnankorotusten ja ahdistavien sotauutisten paineessa. Näin voidaan säästää energiaa esimerkiksi kotimaiseen syrjintään, joka koetaan mittausten perusteella verrattomasti aseapua halvemmaksi keinoksi auttaa Ukrainaa sodassa.

Ilahduttavaa on kommentaattorien mukaan ollut yrityselämän liittyminen talkoisiin. Tilastoista on havaittu, että muun muassa viestintätoimistot, ajatuspajat ja yksittäiset elinkeinoelämän vaikuttajat ovat voimakkaasti lisänneet kuuman ilman tuotantoaan syksyn aikana. Tämä synnyttää välittömiä lämpöenergiahyötyjä ja voi samalla tukea pohjoismaista tuulivoiman tuotantoa muutoin melko tyynessä säässä.

Säästövinkit tulevat silti tarpeeseen ilmojen viilentyessä. Paidaton kehottaa kuitenkin odottamaan omiin housuihin kusemista talven kovimpiin pakkaspäiviin, jolloin toimenpiteestä saatava rajahyöty on merkittävästi tämänhetkistä suurempi.

Kategoriat
Talous

Fröbelin palikat aloittaa Ellun kanojen pää olkapää peppu polvet varpaat polvet varpaat -ekonomistina

Photo by Mahmud Ahsan on Unsplash

Legendaarinen lastenyhtye Fröbelin palikat on nimitetty kuuman ilman tuotantolaitos Ellun kanojen uudeksi pää olkapää peppu polvet varpaat polvet varpaat -ekonomistiksi. Rekrytoinnin avulla yritys kehittelee uusia strategioita peitelläkseen tosiasiaa, että sen liikevaihto häviää vuosi vuoden jälkeen Milttonille.

Fröbelin palikoilla on monen vuosikymmenen kokemus laululeikeistä, joissa heilutellaan käsiä. Lisäksi yhtyeen katalogissa on kappaleita, joissa opetetaan numeroita lapsille ja lapsenmielisille. Tällä Ellun kanat aikoo vahvistaa kyvykkyyttään vastata nyky-yhteiskunnan monimutkaisiin tarpeisiin, toimitusjohtaja Kana Tujunen kertoo.

“Uskomme tämän parantavan edellytyksiämme sekä sparrata suomalaista yrityskenttää että saada media haastattelemaan juuri meidän kanoja, anteeksi, huippuosaajiamme”, Tujunen sanoo.

Erityisesti Fröbelin palikoiden yhteiskunnallinen ymmärrys teki Tujuseen vaikutuksen.

“Jotta sumeassa ajassa kykenee navigoimaan, tarvitaan skenaarioita ja näkemystä“, hän sanoo.

Tästä Fröbelin palikoilla on kovat näytöt. Yhtyeen Pumppulaulu-kappale on yli 30 vuotta vanha mutta klassikkomaineeseen noussut analyysi Suomen tilasta.

“Meidän laivassa, meidän laivassa, siinä on iso reikä pohjassa”, Tujunen laulaa ja vähän leikkiikin.

Hänen mukaansa Fröbelin palikat on nappivalinta yrityskulttuuriin, jossa aikuiset kutsuvat toisiaan kanoiksi. Uuden kana-aiheisen laululeikin kirjoittamisesta on jo sovittu.

Myös Fröbelin palikat on innoissaan tulevasta pestistä. Yhtyeellä on kirkas ymmärrys nelivuotiaiden mielenmaisemasta, mikä auttaa kirkastamaan yhteiskunnallista näkemystä bisnesrelevantiksi vuoden 2022 Suomessa.

“Sutsisatsisatsaa, sutsisatsaa”, yhtye kuvaa tulevia haasteita.

Kategoriat
Talous

Lähteet: Uniper-pelastuspaketista puuttuu väitetty jumalauta – lainasaatanat menevät ehkä sivu suun

Photo by Arisa Chattasa on Unsplash

(BUNDESREPUBLIK DEUTSCHLAND) Fortumin omistaman energiayhtiö Uniperin tappiokurimus syvenee, ja uusien tietojen mukaan tilanne on jopa aiemmin kerrottua synkempi. Lehden energiamarkkinatoimittaja Aapo zum Teufel arvioi, että kesällä esitetyt väitteet siitä, että Uniperin tappioille olisi sovittu niinsanottu jumalauta, eivät pidäkään paikkaansa.

Aapo zum Teufel, mitä uudet tiedot tarkoittavat?

”Suomessa on aiemmin siis kerrottu, että tällainen jumalauta olisi olemassa, mutta ilmeisesti siitä aletaan vasta nyt keskustella. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että myös Fortumin lainasaatanat Uniperilta voivat jäädä pelkäksi haaveeksi”, zum Teufel sanoo.

Uskotko, että voisimme keksiä tästä vielä yhden epätoivoisen puujalkavitsin lisää?

”Luottaisin tässä ensisijaisesti Suomen Kuvalehden Polkom-palstan laajaan ammattitaitoon. Itse tyydyn varoittamaan, että jumalaudan ohella Uniperin menetyksiltä saattaa puuttua myös tappiovittu.”

Kategoriat
Politiikka Talous

Ekonomistit: Marinin siipeilijöiden kansainvälinen kilpailukyky huolestuttavan heikko

Photo by Kelsey Chance on Unsplash

(TEATTERIN VESSA) Suomalaiset taloustieteilijät ja valtiovarainministeriö ovat huolissaan pääministeri Sanna Marinin (jauh.) entouragen heikosta kilpailukyvystä. Tällä viikolla ilmitulleet Marinin juhlimisvideot osoittavat heidän mukaansa selvästi, miten huonoon jamaan maamme rakenteellinen asema on finanssikriisin jälkeen ajautunut suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin.

Uhkana on, että Suomi ei jatkossa ole riittävän houkutteleva maa myöskään siipeilyn huippuosaajien työperäiselle maahanmuutolle.

”On ryhdyttävä ripeisiin toimiin, jotta Suomen kustannuskilpailukyky säilyy ja näytämme edelleen varteenotettavalta vaihtoehdolta kansainvälisille hengailijoille. Pääministerin jos kenen tulisi näyttää tässä esimerkkiä”, vaatii Elinkeinoelämän valtakunnan pääekonomisti David Ricardo-Pernodo.

”Siis katsokaa nyt saatana mitä jengiä! Keskinkertaista heikompia valokuvaajia, paskoja radiojuontajia ja jotain vitun nuorisodemareita! Ruotsissa kuninkaalliset imevät kokkelia megajulkkisten ja rocktähtien perseiltä. Sillä välin Suomen pääministeri dokaa kusisilla jatkoilla osuuskauppasiideriä sellaisten artistien kanssa, joita ei kykene hypettämään edes Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus”, hän jatkaa.

Yhtenä syypäänä ongelmaan pidetään suomalaisten t&k-investointien heikkoa kehitystä 2000-luvun alun Nokia-buumin jälkeen. Vielä IT-huumassa panostukset ammattimaisten hangaroundien koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen olivat OECD-maiden eturintamassa, mutta sittemmin osaaminen on hiipunut pahoin.

”Viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi yhdeksi kärkihankkeeksi ottaa kansainvälisen tason siipiveikkojen määrätietoinen lisääminen, ettei aina tarvitsisi hävetä niin vitusti”, Ricardo-Pernodo jatkaa.

Suurimmissa puolueissa asiantuntijoiden huoleen suhtaudutaan ymmärtävästi, mutta keinovalikoimasta ollaan toistaiseksi erimielisiä. Sosialidemokraattien mielestä tilannetta voitaisiin korjata oppivelvollisuutta laajentamalla, kun taas kokoomus luottaisi veronalennusten tuomiin dynaamisiin vaikutuksiin. Perussuomalaiset katsovat, että ulkomaisetkin osaajat ovat periaatteessa tervetulleita, kunhan eivät ole neekereitä.

Kategoriat
Talous

Wilma, Wolt ja Sarastia yhdistyvät – uusi Nokia-ilmiö syntymässä, uskovat analyytikot

(DNIPROPETROVSK) Huolestuttavat tilastotiedot Suomen vaihtotaseen alijäämästä ovat pian historiaa, arvioivat markkina-analyytikot. Syynä on loppuviikosta julkistettu jättimäinen yritysfuusio alustayhtiö Woltin, talous- ja henkilöstöpalveluyritys Sarastian ja koululasten vanhemmille tutun Wilma-ohjelmiston kesken. Palvelujätin odotetaan disruptoivan markkinat ennennäkemättömällä tavalla.

”Tässä tapahtuu harvinainen win-win-win-win-tilanne, jossa kaikki osapuolet ja myös ympäröivä yhteiskunta ovat vahvasti saamapuolella”, ylistää finanssiyhtiö Inderesin not-financial-advisor Lauri Turska.

Uusi yritysjätti jatkaa erityisesti kuljetuspalvelujen tuottamista, mutta kauppakumppanit vahvistavat toinen toistensa osaamista tavalla, johon kilpailijoiden on vaikea vastata, Turska huomauttaa.

”Yhtiö voi Wilman verkoston ansiosta valjastaa koulumatkoja päivittäin tekevät kymmenettuhannet lapset kuljettamaan mukanaan ruoka- ja ravintolaostoksia ilman että koulutie välttämättä pitenee montakaan kilometriä, ja kiitos Sarastian state-of-the-art-järjestelmien, heille ei voi maksaa palkkaa. Tämä ratkaisee Woltia pitkään vaivanneen pulman kuriirien lainsäädännöllisestä asemasta ja vapauttaa työmarkkinoille aiemmin vajaakäytöllä ollutta työvoimareserviä.”

Fuusio toteuttaa samalla oppikirjaesimerkin tavoin niin sanottua public-private partnership -periaatetta.

Ensimmäiset pilottikokeilut uudella alustalla on jo käynnistetty, ja kokemukset ovat olleet vakuuttavia, kertoo kehitysjohtaja Cecil Rhodes. Ilmaisen työvoiman on havaittu lisäävän yksittäisen kuljetuksen voittomarginaalia merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa työntekijälle pitäisi maksaa palkkaa. Myös vanhemmat ovat ottaneet muutoksen ilolla vastaan.

”Nyt voin yhdellä kertaa tilata kotiin Dillinger-pizzan ja lähettää tappouhkauksen neljännen luokan opettajalle!” kehuu testiryhmän jäsen Martti Pylly.

Uuden yhtiön nimeä ei ole vielä julkistettu, mutta Lehden tietojen mukaan finalistien joukossa ovat ainakin IG Farben, Runciter ja Itä-Intian kauppakomppania.

Kategoriat
Talous

Mähöstä voi pian shortata uusilla kryptosijoituksilla

Photo by Sander Sammy on Unsplash

(UMPIMÄHKÄ) Uhkaako taantuma naapurisi elantoa tai kiristääkö hintojen nousu jo parisuhdettasi? Kohta voit tienata sillä! Kryptovaluutat ja niin kutsuttu web3-murros avaavat yhä useammalle mahdollisuuden ryhtyä sijoittajaksi jo pienelläkin pääomalla.

”Kaikkihan ovat odottaneet sitä hetkeä, että voisimme monetisoida kaikkein läheisimmät ihmissuhteemme ja intiimeimmät hetkemme. Vaurastuminen on pian jokaisen tai ainakin minun ja kaverieni ulottuvilla”, kertoo enkelisijoittaja ja kryptoinfluensseri Pekka Saatana.

Niin institutionaaliset toimijat kuin riskisijoittajatkin ovat kokeneet nykyisen toimintaympäristön haastavaksi, kun osakekurssit matelevat mutta korotkaan eivät vielä tuota riittävästi. Hyviä kohteita on vaikea löytää, mutta ratkaisuksi dilemmaan on nyt nousemassa Mähönen.

”Kun Mähönen kiinnitetään lohkoketjuun, hänestä tulee oma uniikki sijoituskohteensa, jolla voidaan käydä kauppaa markkinoilla siinä kuin tavallisilla osakkeilla tai muilla sijoitustuotteilla. Samalla voimme luoda mähösjohdannaisia kuten shortteja tai tätäkin monimutkaisempia instrumentteja, kuten mähönen default swappeja (MDS), jos oletamme että vitut se sitä vekseliään koskaan maksaa”, Saatana kertoo.

Korkea tuotto-odotus korvaa näin Mähösen ison volatiliteetin. Mutta uuden teknologian mahdollisuudet eivät jää tähän.

Monet vanhemmat hankkivat lapselleen rahastosalkun jopa jo ennen tämän syntymää, mutta pian lapsesta itsestään voidaan tehdä markkinaehtoinen sijoituskohde. Perhe voi kohottaa sen arvoa muun muassa lisäämällä lapsen tuottavuutta ja tehokkuutta – mutta samalla kannattaa suojautua riskeiltä.

”Jos lapsesta tuleekin vaikka helvetin tyhmä tai se pyrkii taidelukioon, kannattaa jo varhaisessa vaiheessa suojautua niin sanotuilla hedge-sijoituksilla. Näin oma pääoma ei vaarannu ja jää varaa hankkia positio esimerkiksi jonkin varakkaamman perheen älykkäämmästä jälkikasvusta”, Saatana neuvoo.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta, Saatana muistuttaa.

”Olennaisinta kryptoissa ja web3-ajattelussa on vapaus. Nykyinen luutuneisiin valtahierarkioihin perustuva yhteiskuntajärjestys voidaan pyyhkäistä historiaan ja korvata se uudella systeemillä, joka on periaatteessa ihan samanlainen, mutta minä ja kaverini olemme johdossa.”

Kategoriat
Kotimaa Talous

Tutkijat rauhoittelevat metsästäjiä ja Mikko Kärnää: Myös keinolihaa voi ampua

Photo by Austin Ramsey on Unsplash

(FORT KNOX KNOX) POKS! POKS! POKS! Lappeenrantalaisen laboratorion käytävillä kaikuu iloinen laukausten ääni. Vaikka se tuntuukin hankalalta uskoa, käynnissä on kansainvälinen huippututkimus eikä kertausharjoitus. Koeputkien ja mittalaitteiden avuksi on nimittäin saapunut suomalainen metsästyskivääri.

Mistä oikein on kyse, professori Josef Kempele?

”Keinolihan eli laboratoriossa kasvatetun lihan läpimurrosta on puhuttu jo pitkään, ja kasvatusprosessien kehittämisessä on otettu isoja harppauksia. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt sosiaalinen hyväksyttävyys, ja tätä ongelmaa olemme nyt ratkomassa”, Kempele kertoo.

Mielipidekyselyissä on havaittu, että vaikka keinoliha herättää kuluttajissa uteliaisuutta, vallitsee asiasta vielä paljon epävarmuutta. Monien mielestä keinoliha on epäilyttävää, koska sen tuotannosta puuttuu luonnollisuus, kuten eläinten julma kiduttaminen ahtaissa karsinoissa, raaka teollinen surmaaminen sekä groteski jalostus.

”Täysin tarpeettoman väkivallan lisääminen keinolihan tuotantoketjuun lievittäisi näitä sosiaalisia epäluuloja, ja saisi yhä useamman kokeilemaan sitä lautaselleen”, Kempele sanoo.

Näitä menetelmiä testataan parhaillaan Lappeenrannan-Lahtauksen teknillisen yliopiston hankkeessa. Kempele valvoo parhaillaan koetta, jolla suomalaisia metsästäjiä siedätetään keinolihalle. Yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi on osoittautunut se, että keinolihaakin voi halutessaan ampua.

”Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että omalle pihalleen voisi tilata reilun annoksen keinolihaa, jota voi sitten ampua haluamillaan aseilla, kunnes sosiaalisen hyväksyttävyyden kynnys on ylittynyt. Sitten pidetään peijaiset, minkä jälkeen lihan voi siirtää pakastimeen tai suoraan vaikkapa grillille paistumaan.”

Toistaiseksi tutkijat eivät ole onnistuneet lisäämään keinolihaan ominaisuuksia, jotka saisivat sen rääkäisemään vihlovasti luotien tai haulien osumasta, saati sätkimään kouristuksenomaisesti, mutta läpimurto voi olla vain parin vuoden päässä.

”Onhan tämä toki vielä vähän kuin ampuisi lihaa tynnyriin”, huomauttaa kokeeseen osallistuva Juhani Entrecote.

Edistysaskeleista huolimatta kaikki eivät ole vakuuttuneita, että keinoliha voisi koskaan korvata perinteisen karjankasvatuksen. Myös laboratoriotuotannon ympäristövaikutukset herättävät huolta monissa, joita ei tähän asti ole ympäristö hevosen vitun vertaa kiinnostanut.

”Jos keinoliha tuotetaan niin, että samassa yhteydessä kaadetaan huvin vuoksi matalaradioaktiivista jätettä lähijokeen, jätetään Audi tyhjäkäynnille ja lukitaan pikkulapsia tiiviisiin alumiinisiin laatikoihin loppuiäkseen, onko se silloin sen eettisempää tai ympäristöystävällisempää kuin perinteinen karjatalous? Tästä asiasta ei minusta puhuta riittävästi”, huomauttaa yleisönosastokirjoittaja Etti Vesiklos.