Kategoria: Kotimaa

• 1. Matti, Kurikka + tuntematon todennäköisesti naispuolinen henkilö kesällä 2003. Ei koitusta, syy: Matin äkillinen ripulipaskakohtaus kriittisellä hetkellä.
• 2. Juhani, Punkalaidun + Helena, Leivonmäki vappuna 1997 Corollan takapenkillä. Ei koitusta molempien vakuutteluista huolimatta, syy: humalatilan vuoksi kumpikaan ei onnistunut avaamaan housujaan.
• 3. Bertil, Ekenäs + Gunilla, Pedersöre juhannuksena 2002 juhannussalon alla. Ei koitusta, syy: Gunilla ei antanut.
• 4. Reijo, Kotka + vasen käsi viime torstaina kodinhoitohuoneessa. Tuloksetta.
• 5. Konrad, Vantaa + Paul, Halikko Pyhän kolminaisuuden päivänä 2004, salaa. Koitus, tulos: syyllisyyttä, naapureiden tuijotusta ja kuiskuttelua, helvettikeikka.

(COL DU CALIBIER) Jacques Chiracin ja Silvio Berlusconin alentavat kommentit suomalaisesta ruuasta herättävät edelleen voimakkaita tunteita kansan keskuudessa. Monien suomalaisten mielestä suomalainen ruoka on hyvää suomalaista ruokaa.
Esimerkiksi savolainen Juutas Käkriäinen kertoo syövänsä mielellään paljon hyvää suomalaista ruokaa ja usein.
”Parhaimmillaankin maukas suomalainen ruoka on hyvää ja terveellistä”, Juutas selvittää ja täräyttää vaimonsa Rosinan tiineeksi.

(JANAKKALA) Eurooppalainen ruokakeskustelu ei ota edelleenkään laantuakseen. Jacques Chiracin ja Silvio Berlusconin alentavat kommentit suomalaisesta ruuasta nostattavat voimakasta närää kansan keskuudessa.
Esimerkiksi janakkalalainen Hannu Pastahousu kertoo pitävänsä enemmän kuin maksalaatikosta.
”Minä pidän enemmän kuin maksalaatikosta”, Pastahousu sanoo mitään outoa huomaamatta.
”Enemmän kuin pidän maksalaatikosta”, hän vielä lisää.

(KUOPIO) Eurooppalainen ruokakeskustelu velloo edelleen voimakkaana. Jacques Chiracin ja Silvio Berlusconin alentavat kommentit suomalaisesta ruuasta nostattavat voimakasta närää kansan keskuudessa.
Esimerkiksi kuopiolainen Kari Ai-Joku-Neekerivai kertoo pitävänsä enemmän kalakukosta ja piiskaryypystä kuin ulkomaalaisten pullista.
”Minä pidän enemmän kalakukosta ja piiskaryypystä kuin ulkomaalaisten pullista”, Ai-Joku-Neekerivai kommentoi iltapäivälehtensä takaa.
”Enemmän kuin ulkomaalaisten pullista, pidän kalakukosta ja piiskaryypystä”, hän vielä lisää.

(HELSINKI) Yhä usemmat parit tapaavat ensimmäisen kerran kasvotusten vasta häissään. Stakesin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat nuoret tapaavat ja viettävät koko seurusteluaikansa netissä näkemättä toisiaan todellisessa elämässä, tai kuten nuoret sanovat, IRL:ssä, ennen häitään.
Tutkija Sony Monitori kertoo, että suosittuja ohjelmia tähän käyttäytymiseen ovat muun muassa Messenger ja ICQ sekä erilaiset IRC-galleriat.
”’Sulla on kiva kuva’, ’sulla on mukavia runoja’ tai ’pidäx säkin musasta’ ovat kysymyksiä, joilla parinvalintaa netissä harrastetaan. Myöntävä vastaus yleensä tarkoitaa suurta pariutumistodennäköisyyttä”, Monitori kertoo.
Tutkimuksen mukaan 36 prosentissa tapauksissa molemmat pariskunnan osapuolet olivat pettyneitä nähdessään toisensa ensikerran tosielämässä hääpuvuista huolimatta. 47 prosentissa tapauksista vain toinen osapuoli pettyi.
Monitorin mukaan suurin pettymissyy oli toisen valehteleminen joko fyysisistä tai henkisistä ominaisuuksista. ”Esimerkiksi kolmatta silmää, puuttuvaa jalkaa tai lobotomiaa ei aina mainittu chateissa”, Monitori kertoo.
Monitorin mukaan nykysuuntauksella on kuitenkin monia hyviäkin puolia.
”Suojaseksi on todellista, kun parit harrastavat sitä satojen kilometrien päässä toisistaan, jolloin äpäröitä ei pääse sikiämään pyhään maahamme. Lisäksi vanhemmat voivat antaa jo alle kymmenenvuotiaiden tutustua seurusteluun, sillä sehän ei netin kautta voi johtaa mihinkään pahaan”, Monitori kertoo kuola valuen lapparinsa äärestä.

(AKKUSATIIVI) Niitä löytyy liki jokaisen lapsiperheen kotoa, niiden parissa monet lapset viettävät jopa tuntikausia päivittäin, niitä pidetään harmittomina ja jopa hyödyllisinä lasten kehityksen kannalta – mutta niissä voikin piillä valtava vaara. ”Ne” ovat legoja ja vaara on vääristynyt kehonkuva, varoittavat lastenlääkärit sekä psykiatrit.
”On olemassa valtaisan suuri riski, että lapsi samaistuu legoukkojen tarjoamaan virheelliseen ihmismalliin ja kokee myöhemmin murrosiän myllerryksessä oman kehonsa riittämättömäksi”, selvittää pediatri Frank Hysteria propellihatussaan.
Lääkärit huomauttavat, että murrosikäisen on lähes mahdotonta saavuttaa legoukon mittoja ilman, että hän aiheuttaa itselleen vakavaa fyysistä vahinkoa. Esimerkiksi pään kääntäminen täydet 360 astetta voi tuottaa jopa hengenvaarallisia kaularangan murtumia.
Myös legoukkojen painoindekseihin pyrkiminen on ongelmallista, muistuttaa Hysteria.
”Normaali legoukkohan on pituudeltaan sellaiset pari senttiä ja painaa muutamia grammoja. Murrosikäinen tarvitsee kasvaakseen paljon hivenaineita ja energiaa, joten painon pudottaminen tällaisiin lukemiin tuo tullessaan varmasti monenlaisia kehityshäiriöitä”, kertoo Hysteria.
”Duplo-ukot ovat tosin vielä vaarallisempia, sillä niiden jalathan eivät edes liiku erillisinä. Vastaanotoilla onkin nähty monia pikkulapsia, jotka eivät osaa edetä kuin tasajalkaa hyppien”, hän puhisee.

Olenko liian lihava?

Lääkärit kehottavatkin tanskalaista leluvalmistajaa välittömästi korjaamaan tuotteidensa mittasuhteet vastaamaan paremmin todellisuutta. Uhka on selvästi akuutimpi kuin vaatemainosten tai mallinukkien antamat kehonkuvat, he sanovat.
Eivätkä lapsuuden vaarat lopu vielä tähän. Lääkärit kertovat myös kotieläinten voivan antaa taaperoille vaarallisia malleja. Monen mieli onkin järkkynyt heidän havaitsessaan nuorina aikuisina, ettei heistä olekaan Mustin tai Mirrin mittoihin. Tapaukset ovat järkyttäviä.
”Eräs nuori lähetti Suosikki-lehteen seuraavan kysymyksen: Dear Eki, olen noin metrin mittainen vihreä matelija. Elän Amerikan sademetsissä veden läheisyydessä, jonne usein pudottaudun vaaraa pakoon. Hännässäni on poikittaisia tummia raitoja ja kynteni ovat pitkät ja terävät. Olenko iguaani?”, siteeraa Hysteria ääni täristen.
Haitallisiksi kehonkuvan muotoutumisen kannalta epäillään myös kaurapuuroa, isää ja äitiä ja naapurin Pekkaa, joka on läski.

(JERUSALEM/KOTKA) Vielä juhannuksen paluuliikenteen rauhoituttuakin on liikkeellä useita rabbijuoppoja, muistuttaa liikkuva poliisi. Liikenteelle vaarallisia rabbijuopot voivat olla, milloin he asettuvat ajoradalle väittelemään filosofisista ja uskonnollisista kysymyksistä.
”Esimerkiksi Gershom Scholemin näkemykset historiasta ja pelastuksen luonteesta ovat kuumentaneet vieläkin tunteita. Ja kyllähän alkoholi tietysti lyhentää ratkaisevasti reaktioaikaa, joten esimerkiksi kuolleen meren kääröjä ponnekkaasti siteeraava rabbijuoppo tuskin ymmärtää lähestyvää autoa väistää” kertoo ylikonstaapeli Sakari Meshuggah liikkuvasta poliisista.
”Menkää pois, typerät goyim” kommentoi tilannetta puolestaan pääministeri Ariel Sharon.

(KIVI, PAPERI, SAKSET) Valtakunnansovittelija Juhani Salonius on eräs kesän kiireisistä miehistä. Kun muut virkamiehet nautiskelevat kesäkeleistä hirsimökeissään, Salonius hikoilee pitkää päivää Paperin neuvottelupöydässä. Lehti piipahti Saloniuksen puheilla utelemassa viimeisimpiä kuulumisia.
”No tässä on paperin lisäksi yritetty sovitella muutamia muitakin juttuja. Ehkä kiinnostavammasta päästä on tämä muna–kana-kiista, joka on yhä ratkaisematta”, Salonius kertoo. Varsinaisia valtakunnansovitteluja on viime vuosina ollut yhä vähemmän. Viimeksi Salonius oli sovittamassa Jugoslavian seuraajavaltioita Balkanille ja sitä ennen Itä-Saksaa Länsi-Saksan oheen.
Kesäisempiäkin askareita on riittänyt. ”Minulla on koon 44 jalka ja sen sovittaminen kahta numeroa pienempiin sandaaleihin onkin melkoinen saavutus”, Salonius sanoo. Vapaa-aikanaan hän on sovittanut Sibeliuksen ja Mozartin teoksia polyfonisiksi soittoääniksi. ”Se on minulle sopivaa puuhastelua”, mies sutkauttaa.
”Jonkin verran sovittamista on ollut myös siittimessä tuonne vaginaan”, tokaisee hän lopuksi.

(HELSINKI) Useat sanoma- ja aikakauslehdet ovat lomauttamassa suuren osan työntekijöistään. Syynä lomautuksiin on paperin loppuminen, ja tätä kautta lehtien seisokki. Suomen Sanomalehtijoukkojen tiedottaja Hertti Pemanus kertoo, että useat lehtialan työntekijät tuomitsevatkin nyt paperiliiton seisauksen.
”Aikaisemmin ei ollut väliä, miten neuvottelut etenevät. Hyviä uutisia sieltä sai ja samalla sai nauraa hyvätuloisille paperimiehille. Nyt tilanne koskee kuitenkin laajempia kansanosia”, Pemanus sanoo ja tuijottaa omaan napaansa.
”Monilla lehdistön keskustelupalstoilla on jo puhuttu siitä, että voitaisiin siirtyä kokonaan nettilehtiin, kun eivät näemmä saa sitä paperia maailmalle. Tai sitten siirrytään venäläiseen paperiin.”
Myös toisenlaisia, voimakkaampia puheita on käyty palstoilla. Useat pääkaupunkiseudun suurlehtien toimittajat ovat avoimesti uhkailleet paperimiehiä.
Keskustelupalstoilla on puhetta ollut siitä, että tulevaisuudessa lehdissä käytetään yhä vaikeampaa kieltä ja useampia sivistyssanoja, jolloin ”ammattikoulun käyneet paperiäpärät eivät ymmärrä siitä sanaakaan”.
”Siinähän lukevat perkeleet urheilu-uutisia, kun jalkapallokatsauksessa kerrotaan, kuinka ’Hakan defensiaaliset manooverit konkuerroivat Mypan baasiksen’ tai kuinka ’Jasmin Mäntylä ventiloi kataraktia bikineissä’ , kertoo uutistuottaja Pötköläinen jostakin päin Keski-Suomea.